Pirjopäivi Pihlanto 
40 Julkkikset majatalossa ja maantiellä

Cervantes: Don Quijote

Majatalosta löytyy Manchalaisen seikkailuja tuntevaa väkeä

Don Q on varsin masentunut jouduttuaan härkien tallomaksi ja päättää antautua nälkäkuolemaan. Sancho puhuu hänet ympäri ja niin saavutaan majataloon. Matkustavaiset ovat nälkäisiä, mutta majatalosta ei tahdo löytyä syötävää! Vihdoin majatalon isäntä tarjoaa jotakin, joka kyllä kelpaa Sancholle.Juuri kun sankarimme ovat ryhtymässä aterialle kuuluu naapurihuoneesta keskustelua Don Quijote Manchalaisesta kirjoitetusta kirjasta. Selvää on että Don Q yhtyy keskusteluun ja lopulta käy niin, että Don Q siirtyy naapurihuoneeseen tarkastamaan, onko kirja oikea vai väärennös. 

Kun selviää, että kirja on jonkinlainen jäljitelmä oikeasta kertomuksesta ja kun kirjassa väitetään Don Q:n olleen Zaragozassa, mihin hän ei vielä ole edes ehtinyt, päättää Don Q tehdä kirjailijasta valehtelijan lähtemällä Zaragozan sijasta Barcelonaan. 

Niin laaja on Manchalaisesta kertovan romaanin tai historian, kuten kirjassa sanotaan, levinneisyys, etteivät Don Q ja Sancho enää voi matkustaa tuntemattomina. Onhan seikasta joskus jotain iloakin. Tässä tapauksessa Don Q säästyi kaluamasta majatalon isännän lyhyeksi osoittautuneen ruokalistan antia eli lehmänjalkaa tai vasikanlapaa herneiden ja sipuleiden kera. Sen sijaan naapurihuoneen matkustajat Don Juan ja Don Jeronimo tarjosivat omista eväistään Don Q:lle jotakin hänelle paremmin sopivaa. 
 
 

Maantierosvojen saaliina

Seuraavana aamuna varhain Don Q ja Sancho jatkavat matkaa. Yö yllättää matkalaiset tuuheassa metsikössä. Kertoja valittelee, että Cide Hamete on hylännyt aikaisemman täsmällisyytensä ja lukija jää siis ihmettelemään ovatko puut korkkipuita vai tammia! (Tunnustaa täytyy, ettei seikka vaivannut minua lainkaan!) 

Sancho painui muitta mutkitta sisään unen portista, kuten kertoja ilmeikkäästi kuvaa. Sitä vastoin Don Q:ta vaivaavat erilaiset mietteet ja hän muistaa, että Sancho ei vieläkään ole antanut itselleen niitä kolmeatuhatta+ risat iskua, jotka vapauttaisivat Dulcinean lumouksesta. Niinpä hän päättää ottaa kohtalon omiin käsiinsä ja antaa ainakin osan tarvittavista iskuista itse. Siihen ei Sancho ymmärrettävästi suostu. Lopulta Don Q luopuu hankkeesta. Sancho törmää puista riippuviin ihmisjalkoihin ja saamme kuulla, että näistä raajoista voidaan päätellä matkustavaisten olevan lähellä Barcelonaa, jossa konnat hirtetään muitta mutkitta lähellä oleviin puihin. Hirtettäviä ilmeisesti riittääkin yllin kyllin, sillä Don Q ja Sancho joutuvat siinä samassa neljänkymmenen elävän rosvon piirittämiksi. 

Don Q ja Sancho ovat joutuneet Roque Guinartin asejoukon saaliiksi. Tähän joukkoon ratsastaa nuori neito, joka on juuri ampunut rakastettunsa luullen tämän pettäneen häntä. Don Q tietenkin ilmoittautuu tytön puolustajaksi. Rosvopäällikkö lähtee kuitenkin itse tarkistamaan asiaa ja kun havaitaan tytön ampuneen tarkasti ja hänen rakastettunsa kuolevaksi, ilmoittaa tyttö haluavansa luostariin. 

Rosvojoukon saalis kasvaa, sillä paikalle osuu seurue, johon kuuluu pyhiinvaeltajia, Napolin hovioikeuden presidentin puoliso seurueineen ja kaksi ratsastajaa, jotka osittautuvat espanjalaisen jalkaväen kapteeneiksi. 

Rosvot ottavat haltuunsa näiden kaikkien rahavarat. Päällikkö suorittaa anastettujen varojen uudelleejaon niin, että pyhiinvaeltajat suorastaan hyötyvät tilanteesta. Rosvojoukosta alkaa kuulua napinaa: "jos tahtoo osoittaa anteliaisuuttaan, tehköön sen omista eikä meidän varoistamme". Roque rankaisee välittömästi arvostelijaa iskien miehen miekallaan hengettömäksi. Management by terror! Samaa kuuluu harrastaneen muiden suurten päälliköiden tapaan myös puhemies Mao muutamaa sataa vuotta myöhemmin. 

Meille kerrotaan, että myös rosvopäällikkö, jota Don Q yritti saada parannuksen tielle vaeltavaksi ritariksi, on kuullut Don Q:sta ja hänen aseenkantajastaan Sanchosta. Roque lähettää Barcelonassa asuvalle ystävälleen tiedon, että nämä julkkikset ovat tulossa kaupunkiin ja lupaa ystävälleen hupaisia hetkiä Don Q:n ja Sanchon seurassa. Ystävän on määrä toimia niin, että ritari ja aseenkantaja ovat keskellä kaupungin rantatietä Johannes Kastajan päivänä ja täysissä varuksissa. Huvia on selvästi luvassa koko kaupungin väelle!

 

Palautetta 

Asko Korpela: Kiitos selvennyksistä

Asko: 
20070207

Aika usein minulle käy kuten nytkin, että jää ihan oleellisia seikkoja lukiessa huomaamatta, vaikka lukisin suomeksikin kuten itse asiassa aina myös teenkin, ja sitten muiden lukupiiriläisten juttua lukiessa koen ahaa elämyksiä. Tällä kertaa tämä Zaragozan 'väistämisen' syy ja jopa sekin, että tämä kaunotar oli itse ampunut sulhasensa! Ei edes lohduta se tieto, että autoa ajava ihminenkin itse asiassa ajaa silmät ummessa 9 sekuntia joka minutti.


asko.korpela@nbl.fi
 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Pirjopäivi Pihlanto ja kopion Asko Korpela


Asko Korpela 20070207 (20070129) o AJK kotisivu o Cervantes o Webmaster