Pirjopäivi Pihlanto 
02 Ritari valmistautuu tehtäväänsä

• Ritarin ensimmäinen hyvä työ
• Kirjarovio
• Aseenkantajan työsopimus
• Palautetta
• asta manner: Samaa mietin
• Lähetä palautetta!

 

Ritarin ensimmäinen hyvä työ

Kuten niin usein olemme joutuneet havaitsemaan, eivät parhaatkaan aikomukset aina tuota suotuisia seurauksia. Tuore ritari tapaa matkalla talonpojan, joka julmasti pieksee paimenpoikaansa ja arvelee velvollisuudekseen ritarina taistella pahaa vastaan. Don Q:n hyvää tarkoittavasta interventiosta on seurauksena entistä voimallisempi paimenpojan selkäsauna, kun ritari uskoo talonpojan vakuutukseen jättää poika rauhaan. Syvää ihmisluonnon tuntemusta osoittava kohtaus: epärealistiset idealistit saavat usein enemmän vahinkoa aikaan kuin omaa etuaan varjelevat kyynikot. 
 
 

Ritariksi varustautuminen

Majatalon isäntä oli, paitsi suorittanut ritariksi lyömisen, antanut käytännön neuvoja ritarielämää varten. Näitä Don Quijota yrittää noudattaa tunnontarkasti ja täydellä tarmolla. Mieleen tulevat tämän päivän travellerit, jotka hylkäävät suhteellisen mukavat kotiolot voidakseen nukkua torakoiden kanssa Goalla savimajan maalattialla. Don Quijote oli aivan valmis kaikkiin hankaluuksiin, jopa siinä määrin, ettei ollut varustanut mukaansa edes rahaa. Niinpä hän kunnon travellerin tavoin palaa "kotipesään" täydentämään varusteitaan ja suunnittelemaan seuraavaa retkeä. Tämä ihmeellinen tarun ja toden välissä kulkija osaa kuitenkin valita itselleen kunnollisen aseenkantajan! 

Ennenkuin ritarimme kuitenkaan pääsee varusvarastoonsa hän joutuu ensimmäiseen tosikoitokseen ritarina ja raahautuu erinäisten kahakoiden jälkeen henkitoreissaan kotiin 
 
 

Kirjarovio

Sen sijaan, että tämä teos syöksisi nykypäivän lukijan aivan outoon ja etäiseen maailmaan se tuokin eteemme kovin tutunomaisia tilanteita. Ei liene kovin montaa kuukautta siitä, kun lehdistä sai lukea, miten lähi-idässä poltettiin vahingollisiksi arvioituja teoksia ja kautta Euroopan kirjoitetun historian kirjaroviot ovat roihuneet milloin minkäkin oppisuunnan vaatimuksesta. Don Q:n tapauksessa hyvää tarkoittavat naapurit arvelevat ritariromaanien hävittämisen saavan hidalgomme järkiinsä ja paikkakunnan älymystö, parturi ja kirkkoherra, alkavat kirjallisen puhdistustyönsä. Välillä parturi löytää vahingollisten teosten joukosta kirjan, jota kumpikaan sensoreista ei tunne ja päätetään varastoida teos toistaiseksi parturin luokse, välillä kirkkoherra, lisensiaatti, tunnistaa kirjailijan tutukseen ja pelastaa arvoteoksen tulelta. 

Kohtaus muistuttaa arkista komeron siivousta: olen päättänyt heittää kaiken tarpeettoman pois ja huomaankin urakan päättyessä että jostain syystä hävitykseltä on taas säästynyt isoisän yöpaita, äidin virkkaama pöytäliina, koulutovereiden kirjeet ja kymmenet muut tarpeettomat esineet, joista tunnesyistä ei voi luopua. Ja hävitettävien kasa on hävettävän vaatimaton!

Kirjailijanimet ovat vieraita, joten ei voi olla aivan varma, olivatko parturin ja kirkkoherran pelastamat teokset arvoteoksia, mutta väkisinkin alkaa epäillä, että kirjailija itse ei ole niitä pitänyt kovinkaan suuressa arvossa, irvaileepahan vain sillä havainnollaan, että tutun tai tutuntutun teokset ovat tietenkin loistavia ja tuntemattoman tekijän aikaansaannokset pelkkää roskaa. Tuttu ilmiö kaikilta aikakausilta: kirjallisen piirin ulkopuolelta tuleva kirjailija saa tehdä töitä kuin Päätalo saavuttaakseen kirjailijana arvostetun aseman kriitikkojen ja toisten kirjailijoiden silmissä, vaikka lukijat olisivat hänet ottaneet omakseen jo ensimmäisestä teoksesta alkaen. 
 
 

Aseenkantajan työsopimus

Käsittämättömän ovelasti Don Q houkuttelee itselleen aseenkantajaa luvaten ehdokkaalle oman saaren tai jonkin muun alueen hallittavaksi, kunhan nyt ensin päästään matkaan tekemään urotekoja ja valloituksia. Aseenkantajakandidaatti Sancho on varma, että hän siinä kuin joku muukin mainiosti sopisi vähän suuremmankin saaren hallitsijaksi ja niin "työsopimus" syntyy. Lähtö ei tuota ritarillemme mitään vaikeuksia, kun hänen aarteensa, ritariromaanit on tuhottu ja kirjastokin muurattu umpeen! 

Aseenkantajalla piti ehdottomasti olla haarapussi ja ritarilla rahoja ja paitoja. Hiukan Don Q:ea epäilytti, kun kävi ilmi, että Sanchon ratsu on aasi. Mutta samalla suurpiirteisyydellä kuin Don Q oli suhtautunut ritariksi lyömisjuhlallisuuksiiin tai oikeammin niiden puutteisiin hän päätti sopeutua myös Sanchon aasiin ja niin päästiin yöhämärällä matkaan, salaa, hyvästejä jättämättä.
 
 

Palautetta 

asta manner: Samaa mietin

Lähetä palautetta!