Pekka Pihlanto 
40 Hirtettyjä ja hirttämättömiä

Cervantes: Don Quijote

Herttuaparin pitkävaikutteinen pila

Quijote vaipuu masennukseen härkien jyrättyä heidän ylitseen. Sancho syö tyytyväisenä eväitään. Hän epäilee, että kuolemasta haasteleva isäntä ei taida hyväksyä sananlaskua, jonka mukaan kelpaa kuolla, kun kuolee kylläisenä. Hän kuitenkin suosittelee lääkkeeksi epätoivoon ruokailua ja lepohetkeä päälle. Quijote ymmärtää Sanchon neuvon viisauden. Sancholla on runsaasti tavallisen kansanmiehen elämänviisautta, jonka turvin hän porskuttaa elämässä paremmin kuin neuroottinen ritari. Quijote ehdottaa Sancholle, että tämä antaisi itselleen ohjasperillä muutaman sata iskua, jotta päästäisiin lähemmäksi Dulcinean lumouksen poistumista. Ei se niin helppoa ole, toteaa Sancho, mutta sanoo täyttävänsä, mitä on luvannut. Herttuaparin pitkävaikutteinen pila siis rasittaa edelleen Quijoten ja Sanchon suhteita - ja vieläpä aika pahasti, kuten pian nähdään. 
 
 

Matkasuunnitelman muutos

Matka jatkuu ja seuraavaksi yövytään majatalossa, jota Quijote ei Sanchon suureksi helpotukseksi pidä linnana. Ohutseinäisen huoneen naapurista kuuluu repliikki, jonka mukaan siellä aiotaan iltalukemisiksi nauttia Don Quijote Manchalaisen seikkailuista! Quijote päätyy illastamaan aatelismiehiltä näyttävien naapureiden kanssa - Sanhcon jäädessä majatalon isännän kanssa jyystämään lehmänjalkaa. Cervantes näyttää olevan edelleen huolestunut teoksen toisesta niteestä, jonka joku muu oli suoltanut markkinoille. Aatelismiehet ja Quijote ovat yksimielisiä siitä, että toinen nide ei anna todenmukaista kuvaa seikkailuista. Paikalle ilmestynyt Sanchokaan - sananlaskuineen - ei ole tyytyväinen julkisuuskuvaansa, jonka mukaan hän on syöppö ja juoppo. Tosin hän pääsi juuri ruokapöydästä, missä oli mässäillyt ylen määrin. Niteessä oli väitetty ritarin taistelleen juuri siinä kaupungissa, mihin hän on menossa - niinpä hän muuttaakin matkasuunnitelmaansa ja päättää lähteä Barcelonaan, missä myös pidetään turnajaiset. Aatelis miehet jäävät ihmettelemään Quijoten hulluuden ja viisauden sekoitusta. He olivat houkutelleet ritarin puhumaan Dulcinean lumouksesta, mutta tämän muut jutut ovat taas olleet aivan järkeviä. Alkavatko Cervantesilta loppua aiheet, kun hän palaa jatkuvasti samoihin teemoihin? 
 
 

Rosvojen parissa

Nyt seuraa sentään vähän uutta. Pelastaakseen Dulcinean lumouksesta Quijote yrittää ryhtyä piiskaamaan renkiään, kun tämä ei tee sitä itse, mutta Sancho ei siihen suostu, vaan seljättää isäntänsä maahan. Quijote joutuu lupaamaan, että ei enää yritä moista. - Seuraavat seikkailut ovatkin aikaisempia raaempia ja siten realistisempia kuin aikaisemmat. Pimeässä metsässä Sancho törmää hirtettyihin rosvoihin - heitä riippuu puissa kuin hedelmiä. Ollaan lähellä Barcelonaa, Quijote päättelee. Seuraavaksi parivaljakkomme törmää hirttämättömiin rosvoihin, jotka aikovat viedä heidän omaisuutensa. Onneksi johtaja on eräänlainen herrasmiesrosvo, joka tuntee Don Quijote Manchalaisen tarinan ja vaatii miehiään antamaan ryöstösaaliinsa takaisin. Sanchon rahavyötä he eivät ehtineet vielä löytääkään. Vaihteeksi nähdään onneton rakkaustarina: nuori tyttö tulee pyytämään rosvopäälliköltä apua, sillä hän on ampunut petollisena pitämäänsä rakastajaa. Quijotekin olisi valmis tarjoamaan palveluksiaan. Apu ei enää auta, vaan ammuttu menehtyy haavoihinsa. Tapaus oli traaginen erehdys, sillä uskottomuusväite ei pitänyt paikkaansa. 
 
 

Herrasmiesrosvo lainaa rahaa

Rosvojen kokoontumispaikkaan tuodaan pidätettyjä matkalaisia. Rosvopäällikkö inventoi heidän varansa, mutta suurpiirteisesti pyytää näitä "lainaamaan" hänelle vain osan rahoista. Hän ei halua ryövätä armeijan kapteeneja ja varsinkaan ylhäisiä naisia, eikä pyhiinvaeltajia - antaapa hän näille vielä turvakirjeen, jotta heitä ei myöhemminkään ryöstetä. Kun eräs rosvoista protestoi, päällikkö kumauttaa häntä miekallaan, melkein halkaisten tämän kallon. - Sancho ihastelee, miten oikeudenmukaisesti päällikkö jakaa rahat rosvoille - ja on saada kallovamman, kun menee puhumaan "varkaista". - Quijote ja Sancho jäävät joksikin aikaa rosvojen vieraiksi. Isännän epäeettinen ammatti ei tunnut sanottavasti vaivaavan ritaria: no, varakasta maksajaa ei pantti haittaa (käyttääkseni Sanchon tapaan sananlaskua, joka ei asiayhteyteen lainkaan sovi). Tosin Quijote antaa rosvopäällikölle neuvoja, joiden avulla tämä voisi vapautua paheestaan ja tarjoaa tälle mahdollisuutta liittyä vaeltavien ritarien veljeskuntaan. Rosvopäällikkö l ähettää yhteyshenkilölleen Barcelonaan viestin, jonka mukaan ritari ja aseenkantaja ovat tulossa muutaman päivän päästä heitä huvittamaan.

 

Palautetta 

Asko Korpela: Ptkävaikutteinen pila ym

Asko: 
20070207
Ensimmäisessä kappaleessa Pekka hyvin vakuuttavasti osoittaa, että on hyvin omaksunut saarnaamansa tunneälypohjaisen elämänkatsomuksen. Minusta tämän kappaleen henki on täsmälleen tämä. "Alkavatko Cervantesilta loppua aiheet, kun hän palaa jatkuvasti samoihin teemoihin?" Tämä on itsellenikin tullut mieleen jo useamman kerran, vaikka en sanoiksi saakka olekaan tullut pukeneeksi. Jaa-a, älyn tai huomiokyvyn tunneherkkyydessä olisi siis parantamisen varaa!
asko.korpela@nbl.fi

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Pekka Pihlanto ja kopion Asko Korpela


Asko Korpela 20070207 (20070130) o AJK kotisivu o Cervantes o Webmaster