Aasinhuudon mestariQuijote menee majatalossa jututtamaan matkalla tapaamaansa miestä, joka kuljettaa aseita. Tällä on mielenkiintoinen tarina kerrottavanaan, mutta ensin on aasi ruokittava. Malttamaton Quijote menee auttamaan ja kerää itselleen pisteitä tällä alentuvuudella. Miehen tarina on omalaatuinen ja huvittavakin. Kylänvouti kadotti aasinsa ja toinen vouti kertoi, että aasi on nähty metsässä. Sitä siis etsimään. Kylänvouti on mestari matkimaan aasin huutoa, ja sillä pitäisi otus houkutella näkyviin. Miehet kiertävät eri puolille metsikköä ja alkavat kumpikin huudella. Miehet luulevat välillä toistensa huutoja aasin huudoksi, mutta oikeaa aasia ei vain ilmesty näkyviin. Eikä ihmekään, sillä susi on sen tappanut. Tapauksella on jälkinäytöksensä. Kyseinen kylä tulee laajalti tunnetuksi aasinhuudoista, ja niinpä aina kun naapurikyläläiset näkevät tämän kylän asukkaan, he päästävät aasinhuudon. Pilkka saa sellaiset mittasuhteet, että se on kostettava asein. Tässä tarkoituksessa kertoja kuljettaa peitsiä ja pertuskoja kyläänsä . - Onko tämä kertomus osoitus Cervantesin mielikuvitusrikkaudesta vai lieneekö hän kuullut sen joskus matkoillaan? Ennen kuulematon juttu se on joka tapauksessa.Salainen paketti pirun kanssaSeuraavaksi marssitetaan paikalle mestari Pedro, joka kiertelee maata ihmisiä huvittamassa nukketeatterilla ja opetetulla apinalla. Apina on niin viisas, että pystyy vastaamaan isäntänsä välityksellä sille esitettyihin kysymyksiin. Pedro tähdentää, että kysymykset saavat koskea vain menneisyyttä ja nykyisyyttä, ei tulevaisuutta. Sancho pitää tyhmänä maksaa kaksi realia siitä, että saa kuulla sen, minkä itsekin tietää. Kuitenkin Sancho pyytää apinaa kertomaan, mitä hänen vaimonsa puuhailee juuri nyt. Apina hyppää isäntänsä olkapäälle ja kuiskuttelee jotakin tämän korvaan. Apina on "kertonut" Quijotesta ja hänen aseenkantajastaan. Rouva Panzankin tekemiset tulevat selvitetyiksi: kotonaan tämä häkilöi pellavia katkennut viiniruukku käden ulottuvilla. Quijote ällistyy ja Sancho on ihmeissään. Quijote epäilee, että Pedrolla on salainen tai julkinen pakti paholaisen kanssa. Sanco arvelee, että nämä pirun lähettämät paketit ovat varmasti siivottomia. - Sanchon aloitteesta Quijote pyytää Pedroa kysymään apinalta, oli vatko hänen luolakokemuksensa uneksittuja vai todenperäisiä. Apina vastaa, että toiset seikat olivat perättömiä, toiset todennäköisiä. Enempää apina ei pysty sanomaan ennen perjantaita.Ritari riehuu nukketeatterissaSitten alkaa nukketeatteriesitys. Pedrolla on apunaan poika, joka tulkitsee esityksen katsojille. Quijoten mielestä poika puhuu liikaakin ja poikkeaa teemasta sivupoluille. Esityksen juoni sisältää neidon pelastamisen muslimien vallasta ja siihen liittyvän takaa-ajon. Esitys päättyy katastrofiin, sillä Quijote eläytyy niin, että hän menee miekkoineen pakenijoiden avuksi. Hän tekee selvää jälkeä nukeista ja lavasteista. Jopa puolustettava neitokin menettää nenänsä. Kun ritari saadaan vähitellen palautetuksi todellisuuteen, hän syyttää totuttuun tapaan noitia. Tämä oli yleinen selitys mielisairauksille pimeällä keskiajalla ja vielä myöhemminkin: potilaat olivat riivaajahenkien tai paholaisen vallassa.Raha korvaa hullun aiheuttamat vahingotPedron kärsimiä vahinkoja aletaan sovitella välimiesryhmässä, jonka muodostavat Sancho ja majatalon isäntä. Arvioitaessa neidon nenän arvoa, Quijote unohtaa, että kyseessä on nukke. Hän alkaa kiihtyneenä epäillä nuken henkilöllisyyttä, sillä hän väittää neidon olevan samalla hetkellä kaikessa rauhassa kotonaan. Pedro muuttaa nopeasti kantaansa ja sanoo nuken olevankin joku aivan toinen henkilö. Quijote korvaa runsaskätisesti aiheuttamansa vahingot ja tarjoaa läsnä oleville vielä ateriankin. On onni onnettomuudessa, että Quijotella on rahaa, jolla hän pystyy korvaamaan hulluntemppujensa aiheuttamat vahingot. Quijoten sairaus näyttää pysyvän samanlaisena: hän tulkitsee todellisuuden omalla tavallaan. Nyt ovat tuulimyllyjen, lampaiden, ihmisten jne. tilalla nukketeatterin nuket. Mitkä tekijät mahtavat vaikuttaa taudinkohtauksen puhkeamiseen? Ainakin tässä tilanteessa ritari oli voimakkaasti emotionaalisesti latautunut jännittäessään pakenevien puolesta.Kahakka aasinhuutokyläläisten kanssaCervantes selvittää tarpeettomasti apinan salaisuuden. Olisiko sen ajan lukijakunta ollut yhtä tyhmää kuin apinaesityksen yleisö, niin että temppu oli selitettävä? Pedro otti etukäteen selvää kutakin esityspaikkakuntaa puhuttavista asioista, ja niinpä "apina osasi kertoa". Pedro tunsi Quijoten ja Sanchon, koska hän oli Quijoten vapauttama kaleerivanki - sama, joka varasti Sanchon harmon. - Ritarin ja Sanchon matka jatkuu. Kolmen päivän päästä tavataan sotaisa seurue, ja taas on riesaa luvassa. Joukko koostuu aasinhuutokyläläisistä, jotka ovat menossa tappelemaan kunniansa puolesta vahvasti aseistautuneina. Quijote pitää jälleen yhden sytyttävistä puheistaan. Hän todistelee kaksintaistelun lakeihin viitaten, että yksittäistä kylää ei voi loukata, vain yksilöä. Siten ei ole mitään loukkausta, minkä voisi kostaa. Kun ritari vetää henkeä, Sancho ryhtyy kehumaan isäntäänsä - itsekseen hän jupisi vakuuttuneensa siitä, että isäntä on "tologi". Tyhmyyksissään hän yrittää todistella, että ei aasinhuuto ole mikään lou kkaus - hän on itsekin hyvä siinä lajissa. Annettuaan näytteen taidostaan, hän saa kovan iskun päähänsä, sillä eräs kyläläisistä luulee, että heitä pilkataan taas. Syntyy tappelu. Vastoin tapojaan Quijote pakenee ratsuineen, ja iskusta puolisekaisin oleva Sancho seuraa perässä. |
Palautetta |
Lähetä palautetta! |
Asko Korpela 20061116 (20061116) o AJK kotisivu o Cervantes.htm o Webmaster