Turkkilaiset orjaisännätAluksi siis Don Fernando lausuu pari sonettia. Aleksis Kivikin pisti Veljeksiinsä muutaman runonpätkän. - Vapautunut orja kertoilee kohtaloistaan. Kertomuksesta saamme tietoa turkkilaisten orjakäytännöistä. Orjien kohtelu riippui paljon isännästä. Kertojan inhimillisen omistajan kuoltua hän joutuu julman isännän haltuun. Kertoja pääsee kuitenkin varsin vähällä - joitakin orjia kun seivästetään pienistäkin rikkomuksista tai aivan ilman syytä.
Zoraida rahoittaa orjan vapauttamisenTarinasta alkaa selvitä, miten orja vapautui ja miten hän tuli tekemisiin Zoraidan, naamioidun maurilaisnaisen kanssa. "Hyödylliset orjat", joista odotetaan lunnaita, saavat oleskella vankilan pihalla joutilaina. Pihalle avautuvasta ikkunasta annetaan merkkejä ja niiden kohteeksi paljastuu vähitellen juuri kertoja. Hänelle alkaa tulla ikkunasta aika ajoin rahanyyttejä ja lopulta kirje, josta käy ilmi, että rahat on tarkoitettu kertojan ja hänen kumppaneittensakin vapauttamiseen Ehtona on, että lähettäjä - Zoraida - upporikkaan maurin ainoa tytär, otetaan mukaan ja että kertoja nai hänet. Zoraidalla on ollut kristitty orjatar, joka on saanut hänet myötämieliseksi kristinuskolle. Monenlaista välikättä tarvitaan suunnitelman toteuttamiseksi: luopiokristitty, joka tulkitsee Zoraidan arabiankielisen kirjeen ja luotettava kauppias, joka toimittaa orjien omistajalle - sopivan odotusajan jälkeen - muka Espanjasta saapuneet lunnasrahat.
Kauppa se on, joka kannattaaKauppa se oli joka kannatti siihenkin aikaan. Nykyisin sotavankien lunastaminen ei tietenkään onnistuisi yksityisbisneksenä, mutta silloin oltiin näköjään bisneshenkisempiä. Nykyään kyllä käydään vangeilla vaihtokauppaa, joka on kaupan alkeellisin muoto. Seuraavassa lukujaksossa operaatio jatkuu. Kertoja ja Zoraida ovat eläviä todisteita siitä, että se onnistuu.
|
Palautetta |
Lähetä palautetta! |
Pihlanto Pekka 20060813 (20060813) o Asko.Korpela@nbl.fi o Webmaster Cervantes