Rikoksia ja rangaistuksiaSeikkailut seuraavat toisiaan kuin liukuhihnalla. Sankarimme kohtaavat vankijoukon, jota kuljetetaan kahleissa kaleereille. Don Quijote haistaa tässä oikaistavan vääryyden - ovathan miehet mitä ilmeisimmin liikkeellä vasten tahtoaan. Kohteliaan käytöksensä johdosta hidalgomme saa luvan puhutella vankeja. Nämä kertovat omin sanoin ja tulkinnoin rikoksensa ja rangaistuksensa. Rötökset eivät vaikuta vankien omien tulkintojen valossa kovin pahoilta. Niinhän hyvin usein on: vankilat ovat edelleen täynnä enemmän tai vähemmän "syyttömiä". Tulee mieleen romaanimiehen ehdotus rangaistukseksi puukotuksesta: Manne vapaaksi ja vainajalle pieni sakko. Quijoten aikaan rangaistukset olivat varsin kovia: viisi tai jopa kymmenen vuotta kaleereilla, ja sitä ennen "sata selkään" tai enemmänkin, siis raippoja.Kiittämättömyys on maailman palkkaQuijote saa tapansa mukaan aikaan kaaoksen. Kun vartijat eivät suostu vapaaehtoisesti vapauttamaan onnettomia, hän käy heidän kimppuunsa. Syntyneessä sekamelskassa vangit onnistuvat vapautumaan raskaista kahleistaan (Panzan myötävaikutuksella) ja vartijat pakenevat kuin varpusparvi. Ritarilla on yksi pyyntö palkkioksi vapautuksesta: vangit menisivät tervehdyskäynnille neito Tobosolaisen luo kertomaan, miten ansiokkaasti ritari on toiminut. Tämä ei kelpaa vangeille, vaan he muuntavat palkkion kivisateeksi ja selkäsaunaksi.Lisäbonus hyvästä työstäQuijote saa aiheen todeta, että kunnottomien auttaminen on kuin kaataisi vettä valtamereen. Hän jopa myöntää, että jos olisi noudattanut aseenkantajansa neuvoa, tältä röykytykseltä olisi säästytty - ja lupaa ottaa opikseen. "Teidän armonne viisastuu vahingosta yhtä varmasti kuin minä olen turkkilainen", sanailee Panza. Aseenkantajan neuvosta pari siirtyy kiireen vilkkaan vuoristoon. Saattaa nimittäin olla, että Pyhän veljeskunnan järjestyspartio on pian heidän kannoillaan. Hyvin tarpeellisen lepohetken aikana eräs vapautetuista vangeista vie Panzan aasin. Siinä on vielä lisäbonus vapautustyöstä.Surkean hahmon räiväQuijote ja Panza törmäävät vanhaan matkalaukkuun, josta löytyy huomattava summa rahaa ja kirjallista materiaalia. Ne ovat onnettoman rakkauden kokeneen aatelisnuorukaisen. Paikallisen paimenen kertomus paljastaa, että nuorukainen on jäänyt vuoristoon elelemään melko alkeellista elämää. Häntä vaivaavat ajoittaiset hulluuskohtaukset, kuten paimenet ovat voineet karvaasti kokea. Quijote haluaa auttaa onnetonta Panzan vastusteluista huolimatta - aseenkantaja pelkää menettävänsä Quijoten hänelle jalomielisesti luovuttamat löydetyt rahat. Ryysyinen nuorukainen löydetäänkin. Hänelle annetaan nimi "Surkean hahmon räivä". Tälle oudolle sanalle löysin netistä seuraavan tulkinnan: "kun lapset eli kersat ei ole kilttejä, ne ovat räiviä (yksikössä räivä)." Surkean hahmon räivällä tuntuu nyt olevan kohtelias minänsä vallalla. Saapa nähdä, kuinka pian väkivaltainen hulluuskohtaus taas yllättää.
|
Palautetta |
Lähetä palautetta! |
Pihlanto Pekka 20060619 (20060619) o Asko.Korpela@nbl.fi o WebmasterCervantes