Epäonnistunut auttamistehtäväRitarin matka jatkuu majatalosta. Hän saa heti tilaisuuden toteuttaa ritariaatettaan ryhtyessään moittimaan ja uhkailemaan talonpoikaa, joka ruoskii puuhun sitomaansa paimenpoikaa. Syynä on pojan huolimattomuus ja siitä johtunut toistuva lampaiden katoaminen. Työntekijöiden käsittely oli niihin aikoihin mutkatonta. Don Quijote tulkitsee asian niin, että vieras ritari piiskaa hentoa aatelispoikaa. Pelastaja vaatii miestä lopettamaan ja maksamaan pojalle rästiin jääneen palkan. Käy ilmi, että Don Quijoten matemaattiset taidot ovat heikonlaiset hänen laskiessaan pojan kokonaissaatavan määrän - lieventävänä asiahaarana mainittakoon, että virhe on pojan hyväksi. Ritarimme uskoo toisen "ritarin" sanaan palkan maksamisesta ja poistuu tyytyväisenä. Lopputulos on autettavan kannalta huono: isäntä ruoskii hänet vielä pahanpäiväisemmin. Voisiko Don Quijoten toimintaan tässä soveltaa sanontaa: viiden markan suutari tekee kymmenen markan vahingon?
Persoonallisuuden jakautuminen?Ritarimme surkuhupaisat seikkailut jatkuvat. Hän alkaa vaatia kohtaamaansa kauppiasseuruetta tunnustamaan ihanneneitonsa Dulcinea Tobosolaisen ylivertaisen kauneuden. Kun vääräleukainen kauppias haluaisi nähdä kuvan vihjaten neidon mahdolliseen kierosilmäisyyteen, ritari ryhtyy oitis hyökkäykseen. Rocinante kompastuu ja Don joutuu häpeällisesti muulinajajan pieksemäksi - vielä oman peitsensä kappaleilla. Haarniska kuitenkin suojelee ritaria pahemmilta vammoilta, mutta hän ei pääse ylös omin voimin. Ritarikirjallisuudesta löytyy lohtu: Don Quijote alkaa lausua sonettia, jonka vastaavaan ahdinkoon joutunut ritari esitti. Omasta kylästä oleva naapuri osuu paikalle ja kuskaa ritarin häpeällisesti aasin selässä kotiin. Kun talonpoika ihmettelee Don Quijoten uutta nimeä hän myöntää voivansa olla nimeltään sitä ja tätä - eräänlainen persoonallisuuden jakautuminen?
"Vaikeasti haavoittunut vanki" tuodaan kotiinKotimatka aasin selässä on rattoisa, sillä Don Quijote löytää kirjallisuudesta jälleen analogisen tilanteen ja sen perusteella talonpoika saa hienon nimen sekä säädyn. Niinpä tämä Don Quijoten talolle päästyään ilmeisen hyväoppisena suorittaa esittelyn kirkkoherralle ja parturille, jotka on hälytetty taloon isännän salaperäisesti kadottua hevosineen ja varusteineen: "Avatkaa, hyvät herrat, herra Baldovinolle ja Mantovan markiisille, joka saapuu vaikeasti haavoittuneena, sekä herra mauri Abindarraezille, jota kuljettaa vankinaan urhoollinen Rodrigo de Narvaez, Antequeran linnanpäällikkö." Don Quijote pyytää toimittamaan paikalle tietäjänaisen nimeltä Urganda hoitamaan hänen haavojaan - saamatta kuitenkaan vastakaikua topakalta emännöitsijältään. Talonväen ja kirkkoherran johtopäätös isännän tilasta on, että kaiken pahan alkujuuri - ritariromaanit on hävitettävä.
Noita vie kirjat ja koko kirjastonSaamme tutustua laajaan kokoelmaan ritari- ja runokirjallisuutta, kun kirkkoherra - lisensiaatti - ja parturi suorittavat sensurointitehtävää. Varsin pintapuolisen harkinnan tuloksena moni teos lentää ulos ikkunasta tehtäväänsä omistautuneen emännöitsijän poltettavaksi - ritarin sisarentytär kannattaa lämpimästi hävitystyötä. Jotkut kirjat saavat kuitenkin armon ansioittensa tai tekijänsä johdosta. Muun muassa Cervantesin teos säästetään, sillä hän on kirkkoherran hyvä ystävä. Ritarimme vetelee unia, mutta hereillä ollessaan puhelee sekavia. Hänet saadaan uskomaan, että noita on vienyt koko kirjastohuoneen - ovi on muurattu umpeen hänen nukkuessaan, joten hän ei löydä kirjastoaan.
Kuvernöörin palkalla aseenkantajaksiRitariamme ei ole asetettu ainakaan tiukkaan holhoukseen, sillä hän onnistuu värväämään itselleen aseenkantajan - yksinkertaisen talonpojan Sancho Panzan. Palkkiona tulee olemaan jonkin ritarin valloittaman saaren kuvernöörin virka. Jopa kuninkuuden optio tulee esiin, mutta Panza epäilee sopisiko kruunu hänen vaimonsa päähän. Don Quijote realisoi suruttomasti omaisuuttaan saadakseen käteisvaroja, joita majatalonpitäjä vakuutti vaeltavilla ritareilla aina olevan mukanaan. Eräänä aamuna parivaljakkomme ratsastaa - aseenkantaja aasin selässä - kenenkään näkemättä uusiin seikkailuihin. Kirjailija on keksinyt varmasti huvittavia tilanteita tuottavan kontrastin, jonka muodostavat harhojen vallassa oleva isäntä ja mieleltään yksinkertainen aseenkantaja.
|
Palautetta |
Lähetä palautetta! |
Pihlanto Pekka 20060509 (20060509) o Asko.Korpela@nbl.fi o Webmaster http://www.askokorpela.fi/lukupiiri/Cervantes/Cervantes.htm">Cervantes