Jouko Kinnunen 
41 Liekö tässä jaksossa alkuperä Talking Head -käsitteelle?

Cervantes: Don Quijote
Heti kun sankarimme saapuvat Barcelonaan, heidät hamuaa seuraansa seuraava huvittelunhaluinen aatelinen, joka oli saanut tiedon heidän tulostaan Roque Guinartilta. Niinpä Don Q:a kohdellaan kuin ruhtinasta, ja sehän hänelle sopii. Tästä luvusta jäi mieleen oikeastaan pari asiaa. Ensinnäkin Don Antonio Morenon kotiin rakennettu huvittelulaita, puhuva pää. Talking Head on tietääkseni käsite, jota käytetään TV-maailmassa, kun on kyse jostain haastatteluohjelmassa, jossa haastatellaan jotakuta tietäväistä. Korjatkoon joku käsitykseni, jos se on joltain osin väärä. Joka tapauksessa ihan hauska ajanviete kysellä kaikenlaista puhuvalta päältä, joka tosin saattaa vasta kiusallisen osuvasti, jos puhepuolen hoitava koiranleuka on sukkelasanainen. 
 
 

Kirjailijan ja kustantajien ikuinen kissanhännänveto

Toinen mieleenjäävä kohtaus oli Don Q:n vierailu kirjapainossa, jossa kirjailija Don Q:n suulla sai taas lausua mielipiteitään niin kääntäjistä, kustantajista, kuin valheellisen kakkososan kirjoittajasta. Kääntäjät tekevät lähinä tyhjänpäiväistä työtä, ja kustantajat onnistuvat yleensä käärimään voitot itselleen. Yrittikö Cervantes tässä oikeuttaa omat valintansa: hänhän möi oikeudet kirjaansa eikä itse koskaan saanut nauttia niiden suuren suosion mukanaantuomista voitoista? Täytyy myöntää, että tämä useaan mainittu väärennetty kakkososa alkaa kiinnostaa entistä enemmän. Mitä mahtaa olla siihen kirjattuna? Saakohan sen vielä jostain käsiinsä? 
 
 

Kauniita tyttöja - ja poikia

Ja olihan tässäkin osiossa jotain nyyhkydraamaa. Hyvää siinä lienee se, että tarina kytketyy aiempiin (ensimmäisen loppupuolen kohtaamiset majatalossa nousevat mieleen) lukuihin, mutta kyllä mua alkaa jo kaikki tarinat kuvankauniista ja surullisista rakastavaisista hieman kyllästyttää. Pikantti lisä tarinaan oli toteamus, että kauniit pojat olivat Mauretaniassa suuremmassa vaarassa kuin tytöt. Mahtaako näissä jutuissa olla jotain perää, kun tämäntapaisia toteamuksia on tullut vastaan muussakin kirjallisuudessa ja folkloressa?
 
 

PS Miten muut lukevat?

Onko sinulla Asko muuten tietoa siitä, miten lukupiiriläiset tätä kirjaa lukevat: ahmaisevatko he sen hetimiten ja kirjoittelevat samantien kaikki kommentit, jotka sitten julkaisevat lukupiirin määräämään tahtiin, vai tekevätkö he kuten minä ja lukevat kirjaa ja kirjoittavat kommentteja lukupiirin etenemistahtiin? Omalta osaltani voin sanoa, että tavallisesti tykkään uppoutua kirjaan lukemalla sitä mahdollisimman paljon mahdollisimman nopeaan tahtiin. Nyt tuntuu välillä, kuin kirjan taika ei oikein saisi valtaansa. Osansa on tietenkin sillä, että luen vanhaksi ruotsiksi, joka myös vähän etäännyttää tarinasta. 

AJK vastaa: Käsittääkseni kaikki lukevat siinä tahdissa kuin viikko-ohjelma edellyttää. Ei ole tullut mieleen kokeilla jotakin muuta. Täytyypä miettiä. Ottakaa muutkin mietintämyssyyn!
 

Pekka Pihlanto:  Miten muut lukevat? 

Pekka: 
20070212		 Luen aina vain kyseisen viikon jakson, enkä jatka siitä eteenpäin,  vaikka joskus mieli tekisi - muutoin voisi tulla kommentteja jo seuraavista jaksoista. Lukiessani alleviivaan tekstiä valituilta osin. Sitten kirjoitan tekstin(ehkä vasta seuraavana päivänä) ulkomuistista ja myöhemmin täydennän sitä unohtuneilla nimillä ja suorilla lainauksilla, jotka löytyvät helposti alleviivauksen ansiosta. Saatan lukea vain yhden luvun päivässä (illassa) ja kirjoitan siitä, sekä jatkan taas seuraavan luvun lukemista seuraavana päivänä.
AJK: Kiitos, Pekka, minunkin puolestani. Kuullostaa hyvältä systeemiltä. Olet kyllä tainnut jo joskus vuosia sitten aikaisemminkin kertoa menetelmästäsi. Ei ihme, että teksteissäsi on niin paljon asiaa.

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Jouko Kinnunen ja kopion Asko Korpela


Asko Korpela 20070211 (20070211) o AJK kotisivu o Cervantes o Webmaster