Jouko Kinnunen
11 Uusia kaunottaria - jatkoa vanhaan tarinaan

Cervantes: Don Quijote

Meille lukijoille muiden hahmojen kertomuksista tutuksi tullut Don Fernando onkin saanut aikaan melkeinpä kansainvaelluksen sysimetsiin. Kaunis Dorotea antoi Don Fernandon huijata itseään naimalupauksilla. Oiva kääntäjä Edv. Lidforss kertoo, että kyseiseen aikaan Espanjassa naimalupaus oli oikeudellisesti pätevä syy oli menemättä naimisiin jonkun toisen kanssa. Niinpä Dorotealla onkin muutakin kuin kunniansa pelissä: jos hän saa Don Fernandon alttarille, hänen jälkeläisensä saavat ylhäisemmän alkuperän kuin hän itse. Kertomuksensa alussa ainut mitä Dorotea pahoitteli oli - suhteessa Don Fernandoon - alhainen syntyperä. Toisaalta itse en kyllä sellaisen tyypin perässä juoksisi, joka ensi tekijöikseen oli petollinen, mutta näissä asioissa on tietysti maailma paljon muuttunut, vai onko niin, että Cervantesin hahmo onkin lähempänä epärealistista ideaalia kuin tarkka ajankuvaus naisihmisten naimalogiikasta?

Onhan toki niin, että valta ja rikkaus ovat vetovoimaisia tämänkin päivän naimakaupoissa: meksikolainen ystäväni Javier, joka sattumoisin on menossa naimisiin 22.7. lauantaina Meksikosta löytämänsä Marían kanssa, kertoi minulle 1990-luvun alussa Suomessa asuessaan, että ensimmäinen, mitä nuori tyttö tahtoo meksikolaisesta pojasta tietää on millaisella autolla hän ajaa. Jos on hieno kaara alla, tarkoittaa se kohtalaista elintasoa ja asemaa yhteiskunnassa. Ja kyllähän ruotsinsuomalainen Mikael Niemikin (kai se nimi meni oikein) kertoi kirjassaan Populärmusik från Vittula Pohjois-Ruotsissa olleen ihan samanlainen menon: kun pitkään poikamiehenä ollut kaveri osti Volvo Amazonin, heti tärppäsi kun lähti Suomen puolelle kosioretkelle.

 

Donimme saadaan vihdoin uusille urille

Kirkkoherra-pappi (ruotsinnoksessani häntä kutsutaan kyrkoherdeksi, eli kirkkopaimeneksi) ja parturi saavat onnettomilta rakastavaisilta Dorotealta ja Cardeniolta oivallista vetoapua Don Quijoten houkuttelussa uusiin urotekoihin. Dorotea kun on varmasti vakuuttava hätää kärsivänä prinsessana, joka tarvitsee ritarin apua.

Cardenionkin puolesta iloitsen, kun tulevaisuus näyttää järjestyvän: epäsuorastihan tämä on meidän Don Q:mme ansiota, että sekä Dorotean että Cardenion kohtalot ovat ehkä saamassa onnellisen käänteen: pääseekö ritarimme sittenkin tekemään aitoja urotekoja?

Tulipa muuten lukiessa mieleen, että orjakauppa oli ilmeisesti täydessä vauhdissa jo Cervantesin aikaan: tietääkö kukaan, milloin se oikein käynnistyi?

 

Palautetta 

Pirjopäivi Pihlanto: ORJAKAUPPA TÄYDESSÄ KÄYNNISSÄ

Pirjopäivi: 
20060718

Mietin samaa, mutta sitten muistin, että muinaisissa Kreikan sodissa vangeiksi jääneet myytiin orjiksi eli orjakauppa on kai ollut käynnissä aina. Euroopassa sitä alettiin vastustaa kai valistusfilosofien aikaan. Milloin orjuus virallisesti missäkin kiellettiin, sitä en muista, mutta esim Magna Chartassa jo julistettiin jonkinlaisia ihmisoikeuksia.


pirjopaivipihlanto@jippii.fi
 

Pirjopäivi Pihlanto: Lisää orjakaupasta

Pirjopäivi: 
20060718

Katselin netistä(!) ja sieltä löytyi tekstiä, joka syyllistu makeannälän orjakaupan aiheuttajaksi! 1500-luvulta saakka orjia kuljetettiin sokeriplantaaseille ja Portugalin alusmaa Brasilia oli kuulemma suurin vastaanottaja, mutta tuohon aikaan ei eurooppalaisia enää myyty orjiksi. Olisikohan kristinuskolla kuitenkin ollut osuutta orjuuden kieltoon Euroopassa, YK:N ihmisoikeuksien julistus on maailmanlaajuinen orjuuden kielto, ja se vasta 1940-luvulta. Sekään ei ole voinut estää ihmiskauppaa!!


pirjopaivipihlanto@jippii.fi
 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän


Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Jouko Kinnunen ja kopion Asko Korpela



Kinnunen Jouko 20060718 (20060718) o  Asko.Korpela@nbl.fi o Webmaster Cervantes