| Jotenkin
tämä Cardenion tarina tuntuu niin tutulta: onhan tietysti
jo Raamatussa samantapaisia tarinoita, mutta onkohän tälle tarinalle
löydettävissä jotain läheisempää esikuvaa?
En kuitenkaan ymmärrä, miksi Cardenio käyttäytyi niin
pölkkypäisellä tavalla? Miksi hän ei rynninyt keskelle
hääseremionaa ja karjunut ilmoille vastalausetta? Ei, kaverissa
taitaa olla enemmän siljomaista itsesäälittelijän kuin
aktiivisen toimijan vikaa. Olen pohtinut usein niitä peruselämänasenteen
eroja, joita löytää esimerkiksi Kauppakorkean ja yliopisto-opiskelijoiden
väliltä: mielestäni Kauppiksessa on huomattavasti enemmän
sellaista porukkaa, jotka aktiivisesti pyrkivät eteenpäin ja
muuttamaan asioiden - tosin lähinnä henkilökohtaisten asioiden
- tilaa. Yliopistolle humanistiaineita lukemaan kertyy mielestäni
porukkaa, joka kyllä jaksaa pohtia maailman tilaa, mutta omia asioita
ei ehkä osata laittaa järjestykseen. Tämä on tietysti
aika hurjaa yleistystä, mutta olen itse ollut aktivistina mukana kehitysmaakauppatoiminnassa,
ja siellä kauppislaiset olivat kyllä vähemmistössä
(teekkareita ei tainnut olla mukana lainkaan). Kauppiksen opintoihin tietysti
jotenkin luonnollisesti liittyy pyrkimys parempaan tulokseen ja kehitykseen
(voiton maksimointi). Kyllä se kauhean paljon vaikuttaa ihmisen ajattelutapaan
ja maailmankatsomukseen, mitä tulee opiskelleeksi. No, toisaalta opinnot
varmaankin valitaan mielenkiinnon mukaan. Joka tapauksessa toivoisin Cardenion
tapaisille runosieluille jotain toimintaterapiaa, joka palauttaisi maan
pinnalle. Cardenio on toisaalta aika erikoinen tapaus, kun hän jaksaa
pitää runosuonen kukinnassa, vaikka ruuasta on pulaa. No, onhän
hänelle elämän karuja tarpeita varten jo kehittynyt petomainen
alter ego. Onko tämä aikainen versio Dr. Jekyll/ Mr. Hydestä?
En vielä tiedä, miten Cardeniolle käy, mutta toivottavasti
hän pääsee onnettomasta rakkaudestaan yli ja palaa takaisin
ihmisten ilmoille.
|
Palautetta
Asko Korpela: Loistavaa
pohdintaa!
Asko:
20060710 |
Hyvä, hyvä oppilas! En sano, että veit sanat suustani,
vaan pikemminkin toit ne sinne. Itse en ole tullut asiaa noin pohtineeksi,
ei ole kuvailemiasi kokemuksiakaan, mutta tuntuu todennäköiseltä
tai mahdolliselta tai ainakin hyvältä kysymyksenasetelulta. Jotenkin
itsellänikin on myös aina ollut mielessä oma koulutus, kun
suhtautumisesta maailman asioihin on kysymys. |
|