Asta Manner
35 Käskynhaltijan testit

Cervantes: Don Quijote

Loistavasti Sancho selviää testeistään, joilla hän pääsee käskynhaltijan toimeen. (Tosin itsekin hän epäilee, että ei tämä käskynhaltijan toimi varmaan kauaa kestä). Ihmisten luokittelu älykkäiksi ja tyhmiksi osoittautuu taas kerran turhaksi. Sancho ei osaa sen paremmin lukea kuin kirjoittaakaan eli vain koulutusta häneltä puuttuu. Hän on ylpeä syntyperästään eikä halua muuttaa nimeään vaan sen sijaan aikoo hävittää "donit", joita hänen mukaansa on enemmän kuin pieniä kiviä! Hän on Don Quijoten kanssa kulkiessaan oppinut paljonkin ja minun mielestäni joitakin Quijoten oppeja hän näissä tapauksissa noudattaakin.

Näsäviisaan hilkkojen tekijän ja pienestä kangasmäärästä niitä vaatineen talonpojan riidassa tuomio oli hyvinkin talonpoikaisjärjen kanssa johdettavissa - ei päätökseen tarvita lakikirjaa ja tulkintaa.. Jos lupaa jotakin, jota ei oikeasti pysty täyttämään, rangaistus lienee juuri se, että ei saa palkkansa. Laskentaihminen sanoisi tähän kohtaan, että pitäisi myös lupauksessaan antaa oikea ja riittävä kuva. Jos taas vaatii pienistä resursseista mahdottomia, niin lopputulos ei voi olla hyvä.

Toisessa tapauksessa taas velallinen ja velkoja kiistelivät siitä, onko laina maksettu takaisin vai ei. Keppiin kätketty, lainaksi saatu raha, oli vähällä jäädä velalliselle. Sanchon lapsenomainen usko siihen, että kummatkin asianosaiset valaa tehdessään puhuivat totta, auttoi häntä ratkaisemaan lainatun rahan tarinan. Rahat olivat velkojalla sen hetken kun velallinen luki valansa - hänhän pyysi velkojaa pitämään keppiä sen aikaa. Sanchon oveluus oli tietenkin huomattava asia, mutta toisaalta kyllä Cervantes - tarinan keksijänä - ansaitsee myös maininnan. Tietenkin tässä kohtaa voi aina spekuloida ajatuksella, että tuollaisen ratkaisun osaa antaa ainoastaan henkilö, jolla on omakohtaisia kokemuksia samanlaisista tai samantapaisista kepposista.

Kolmaskin tapaus osoitti tuomarin luovuutta. Nainen syytti karjakauppiasta raiskauksesta ja vaati siitä korvausta. Tuomari ensin oli uskovinaan naista ja määräsi maksun naiselle, joka tyytyväisenä lähti oikeussalista. Naisen lähdettyä tuomari kuitenkin käski karjakauppiaan ottamaan naisen kukkaron väkisin ja kun mies ei siihen pystynyt, ei tuomarin ollut kovin vaikea osoittaa, että jos ei mies saanut kukkaroa revittyä pois naiselta, niin miten tuo "olisi pystynyt käsittelemään naista kuten "pesuriepua" siellä niityllä. Antaessaan päätöksen, hän kuitenkin varoitti miestä "huvittelemasta tuollaisten kanssa".

 

Mitä tapahtuu herttuattaren luona?

Don Quijote joutuu, pohtiessaan keinoa kertoa Altisidoralle, heti alkuun, että on turha antaa lemmentunteiden herätä. Hän sepitti laulun, jossa kertoi rakastavansa Dulcinea eikä ketään toista. Hän esitti laulun omasta ikkunastaan, avatusta ristikkoikkunastaan. Esitystä kuunteli lähes koko linnan väki. Tästä serenadista oli saatu vihiä etukäteen ja niinpä tietysti oli keksitty taas kepponen, jolla vaeltava ritari saatiin taas taisteluun. Tällä kertaa hän taisteli kissoja vastaan, jotka laskettiin suljetussa säkissä erilaisten tehosteiden mukana alas parvekkeelta, joka oli juuri Quijoten huoneen yläpuolella. Taistelu raivopäisten kissojen kanssa päätyi taas siihen, että Quijoten kasvot olivat revityt. Kuinkahan monennen kerran näin tapahtui. Samaan aikaan muuten Sanchon paketti vaimolleen lähti.

 

Stressinsietokykyä ei tainnut Sancholla olla

Sanchon hermoja koetellaan. Hänellä oli huutava nälkä ja hän pääsikin ruokapatojen ääreen. Hänen vieressään kuitenkin seisoi lääkäri, Joka ei antanut Sanchon syödä oikeastaan yhtään mitään. Milloin milläkin verukkeella joku ruoka oli epäterveellistä. Tässä kohtaa Sancho hermostui ja kyseli kohteliaasti ensin mistä lääkäri oli kotoisin ja mistä saanut oppinsa ja haastattelun jälkeen hän heitti lääkärin ulos.

Seuraavaksi hän sai kirjeen herttualta, jossa varoteltiin mahdollisesti sodasta ja salaliitosta Sanchoa vastaan. Tässä kohtaa päällisin puoli hermot kait pitivät ja hän sai luku- ja kirjoitustaitoisen ja viisaan sihteerin avulla aikaiseksi kirjeen - osin sanelusta ja osin hän antoi sihteerilleen vapaat kädet. Kirjeessä hän lupasi noudattaa kaikkia käskyjä joita tulee saamaan. Tämä tietenkin sillä ehdolla että viimein saisi jotakin syötävää.

Jos vaikka Sanchon onnistuikin ratkaista aikaisemmat oikeustapaukset maltilla, niin seuraava talonpoikaraukka sai kyllä kovan kohtalon. Hänen valituksensa poikansa vaikeista naimakaupoista ja rahanpuutteesta sai meidän Sanchomme raivonvaltaan. Luulen, että tässä suurempana syynä olivat stressi tulevasta sodasta, salaliittopelosta ja nälästä kun talonpojan pyynnöistä. Näin siinä käy, kun stressi kasvaa liian suureksi!

 

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän


Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Asta Manner ja kopion Asko Korpela


Asko Korpela 20061228 (20061228) o AJK kotisivu o Cervantes o Webmaster