|
Olen koko kesän ja alkaneen syksyn (tosin voiko tätä syksyksi
kutsua?) ollut kyllä lukupiirissä mukana siten, että olen
jaksot lukenut. En ole vaan itsestäni saanut irti tätä kirjoitusvaihetta.
Kirja ei ole ihan helppo kommentoitava. Se jotenkin toistaa itseään
ja omat ajatukset toistavat itseään koko ajan. Toisaalta kirjan
juoni ikään kuin syvenee. Ehkä se on siinä, että
kun useamman kerran lukijalle tulee mieleen, että "voi Quijote parka"
tai "onpas ilkeää, kun sairasta pilkataan koko ajan" tai muita
vastaavia ajatuksia, joiden taustalla on Dion Quijoten hulluus, niin sitä
vakuuttuneemmaksi sankarin hulluudesta tulee.
Nyt kun toinen kirja alkaa, niin ihmettelen, että mitä uutta
kolmas retki voi tuoda mukanaan. Toisaalta tällaisen kärsimättömän
ihmisen kannalta on hieman helpottavaa, että ensimmäisen kirjan
loppuosa antaa ymmärtää, että päähenkilömme
kuolee ja häntä pilkataan myös sen jälkeen. Olenko
ymmärtänyt asian oikein? Jotenkin sekava tuo ensimmäisen
kirjan loppu on. Tällä viikolla kuulimme, että Tolkien poika
on viimeistellyt 30 vuotta isältään kesken jäänyttä
kirjaa… Onkohan tässä joku samanlainen tai tarkoitan vastaavanlainen
selitys?
Hullu vai eiParturi ja kirkkoherra saapuivat taloon jutustelemaan toipilaan kanssa. Naisväki antoi ymmärtää, että Don Quijote toipuu hyvää vauhtia ja on kohta terve. Tämän ennakko-odotuksen ansiosta kesti pitkän tovin ennen kuin parturi ja kirkkoherra huomaavat, että paranemista ei ole tainnut sittenkään tapahtua. Näinhän se usein on. Tämä ei sinänsä ole mikään tuntematon ilmiö. Hulluuden ja nerouden välillä ei ole paljoakaan eroa ja terveen ihmisen käyttäytymisessä varmasti on löydettävissä usein piirteitä, jotka viittaavat hulluuteen tai ainakin käytöshäiriöihin. Näin kait on aina ollut ja näin varmaan tulee aina olemaan. Don Quijotenkin keskustelutaito pysyi uomissaan kunnes nostettiin esille tuo arka/tärkeä aihe eli ritarit.Sopiva tarina kuten SvejkilläkinParturi koettaa kepillä jäätä ja alkaa kertoa tarinaa jotain hullusta, jota jo luultiin terveeksi. Tarina sijoitettiin johonkin toiseen maahan. Vain yksittäinen lause aiheutti sen, että tätä hullua ei sitten loppujen lopuksi päästettykään pois hoitolaitoksesta. Tavallaan tuli tämän tarinan kohdalla mieleen Svejkin lukuisat tarinat - tosin Svejkin tarinat eivät olleet näin kankeita kuin tämä. Oliko tämä tarina tarkoituksella kankea vai tehtiinkö siitä kankea sen takia, että parturi sen kertoi? Olen ollut huomaavinani, että kirjan henkilöiden puheet ja toiminnat ovat aika paljon henkilöryhmäkohtaisia eli kirjailijalla selvät stereotypiat. Esimerkkeinä tästä tulee mieleen pappi, se majatalon pitäjä, johon törmättiin heti kirjan alussa ja sitten ne hautajaiskulkueet, joita on kuvattu. Toivottavasti nämä kuvaukset kuvastavat sitä aikaa, jolta tämä kirja on kirjoitettu. Tämä viimeinen havainto ei liene kovin persoonallinen… Quijote osoitti keskustelun lopuksi, että hän todella osaa ritarihistoriaa… Nimiä ja kuvauksia ritareista tuli paljon. Pancha sittenkin syyllinen kaikkeen?Tässä me näemme miten eri ihmiset katsovat asioita eri kantilta. Olen kirjaa lukiessani tullut vakuuttuneeksi, että ritariretket ovat Don Quijoten syytä tai ansiota (näkökanta ero tässäkin). Panchan perheessä syytetään asioista kait Panchaa ja odotellaan palkintoja ja Don Quijoten kotona on selvä kanta siitä, että syyllinen tähän katastrofiin onkin Pancha. Pancha taas tulee puhumaan Quijoten kanssa asiat selviksi. Tosiasiassa mitään kehitystä tässä saralla ei tapahdu. Quijote on surullinen Panchan väitteestä, että vain Pancha on saanut kärsiä ja Quijote yrittää selitellä, että kun ruumis kärsii, myös pää kärsii. Sanontoja meilläkin riittä (esim. tyhmästä päästä kärsii koko kroppa). Olen tässä viime viikkoina lukenut rinnan emeritus arkkipiispa Vikströmin ja Jörn Donnerin keskustelukirjeitä ja siellä hekin pohtivat mm. mitä tarkoittaa esim. sanonta terve sielu terveessä ruumiissa. Tähän kohtaa sopii paremmin se ajatuskulku, jossa he pohtivat mikä on fyysisen kivun ja älyllisen suorituksen välinen yhteys. Pancha on joutunut monissa kohdissa kirjassa höykytyksen kohteeksi ja syyttää siitä Don Quijotea. Don Quijote on taas "uhrannut" itsensä ja joutunut kovan fyysisen kivun kärsijäksi. Kummankaan tapauksessa en ole huomannut älyllisellä puolella muutoksia. Toiminta on jatkunut hyvin samanlaisena. Mitenköhän se kolmas retki alkaa?? Samoin kuin ensimmäinen?
|
||
PalautettaJokke Kinnunen: Tervetuloa takaisin
|
||
Lähetä palautetta! |
Manner Asta 20060922 (20060922) o Asko.Korpela@nbl.fi o WebmasterCervantes