Asko Korpela 
40 Zaragozan asemesta Barcelonaan

Cervantes: Don Quijote
Oikein piti äskettäin kartalta katsoa, että missä se Zaragoza on, kun mielessä ovat koko ajan pyörineet paikat Andalucían pohjoispuolella eli jossakin Kastiliassa. Sen sijaan ollaankin pohjoisempana Aragoniassa tai sitten Kataloniassa, missä Barcelona on. Hyvä on vaarinkin oppia vähitellen Espanjan maakuntia, muitakin kuin Andalusia, minne Mummin Leirikoulu on suuntaamassa. 

Yhdeksäskuudetta luku, niissä kerrotaan Don Quijotelle sattuneesta erinomaisesta tapauksesta, jota kelpaa seikkailuna pitää 

Vähän alakuloisissa tunnelmissa ollaan nyt liikkeellä. Syy on se, että se härkälauma pääsi jyräämään matkalaisten yli. Muistuupa mieleen pikku piipahdus Pariisissa toistakymmentä vuotta sitten. Vaimo ilmoitti pelkäävänsä, että kadun täydeltä kohti tuleva japanilaisryhmä tulee päälle ja 'jyrää meitin', niin sankkana parvena tulivat. Nämä härät todella jyräsivät. Itse asiassa ihmettelen, että sellaisesta voi hengissä selvitäkään. Mutta ystävyksemme selviävät. Minun käsitykseni mukaan olisi pitänyt todella ruhjoutua tai sitten selviytyä naarmuitta. Onko mikään välimuoto mahdollinen vähintään parisatakiloisten teräväsorkkaisten härkien jyräyksessä. Nämä kuitenkin jotakin siltä väliltä. Muistuu Don Quijotelle taas pääasia mieleen: Dulcinea. Ruokakaan ei maistu, kun on valtiatar rumaksi lumottuna. Eikö asiaa voitaisi vihdoin hoitaa kuntoon? Onhan siis ikään kuin Sanchon syytä tämä koko lumous, kun ei mitään ole tehnyt, vaikka hänen vallassaan olisi se lopettaa. Jos Sancho nyt edes 400 iskua velastaan suorittaisi, isännän mieli virkistyisi varmasti. Mutta Sancho ei ole itsensä ruoskimisesta lainkaan viehättynyt, vaikka onkin luvannut ennen pitkää vähitellen hoitaa asian. 

Ulkona nukutun yön jälkeen lähdetään kohti majataloa, jonka tiedetään olevan peninkulman (esp legua (n 5 km)  http://es.wikipedia.org/wiki/Legua)  päässä. Vaikuttaa lupaavalta: illalliseksi saisivat mitä ikinä haluaisivat. Mutta tosi paikan tullen oikein mitään ei löydy, ihan kuin ennen neuvostoravintoloissa: pitkä lista herkkuja, mutta juuri mitään ei kuitenkaan ollut juuri nyt. No, ei tässä nälkäiseksikään jääty. Sancho syö vasikanlapaa majatalon isännän kanssa ja Don Quijote jotakin muuta kahden taloon tullen hienon herran seurassa. Ja puhe on edelleen koko ajan kirjasta, joka kertoo suunnilleen siitä mitä juuri nyt tapahtuu, eli Don Quijoten ja Sanchon edesottamuksista. Käsittääkseni kysymyksessä oli kuitenkin se viheliäinen väärennös, jossa oli sitä sun tätä virheellistä, mm aragonian murretta, jota puhutaan ilman artikkeleita (oikein pitäisi tarkista, niin tavaton asia on! Olen lukenut vähintään yhden kirjan 18 kielellä ja niistä vain kolme, neljä on ilman artikkelia: suomi, viro, venäjä, karjala ja niinhän se on puolakin eli siis viisi). Ja Sanchon puolison nimi on muka Mari Gutierrez! Sellaista törkyä ei lueta. 

Kuudeskymmenes luku. Siitä, mitä Don Quijotelle sattui hänen ollessaan matkalla Barcelonaan

Aamulla lähdetään kohti Barcelonaa. Tapahtuu pari seikkailua. Ensin Don Quijote aikoo hoitaa Sanchon pieksännän. Tempaa Sancholta housut kinttuihin, kun tämä nukkuu. Mutta ei onnistu. Sancho ei suostu. Iskut pitikin antaa vapaaehtoisesti. Ja niin Sancho litistää isännän tantereeseen. "Mitä tämä on? Kapinoit omaa herraasi vastaan? Julkeat hyökätä hänen kimppunsa, joka antaa sinulle jokapäiväisen leivän." Ei auta, ei pääse isäntä vapaaksi ennekuin vannoo jättävänsä Sanchon rauhaan ja antaa tämän itse hoitaa ruoskinnan. 

Sitten matkalaiset kohtaavat rosvolauman, joka oli jo tehnyt selvää jälkeä joistakin muista matkalaisista. Nyt on käymässä kalpaten meidän sankareillemme. Mutta onneksi rosvopäällikkö on valistunut herra ja tulee hätiin. Vähitellen selviää nimittäin, että tämä rosvopäällikkö on kuuluisa Roque Quinart, jonka 'kädet ovat pikemmin armeliaat kuin ankarat' kuten hän itse asian ilmaisee. Selviää myös Roquelle, että tässä on nyt kuuluisa Don Quijote, urhoollinen ritari, jonka seikkailuista on kirja kirjoitettu. Eihän sellaiselle mitään pahaa! 

Ja siten tulee vielä yksi seikkailu, joka ikään kuin syö tämän edellisen vähäpätöisyydessään. Paikalle ratsastaa hurjaa laukkaa nuorukainen, joka osoittautuukin sitten neitokaiseksi. Kuinka mones sellainen jo tässä kirjassa? Tämä on Claudia. Ja taas on kysymyksessä romanttinen rakastavaisten seikkailu. Mitenkähän sen nuoren miehen on käynyt, Don Vicenten. Sitä lähdetään selvittämään. Mies löytyy henkihieverissä eikä toivu haavoistaan vaan kuolee. Claudia murtuu ja pyörtyy surusta. 

Ja sitten vielä rosvojoukko antaa näytöksen toiminnastaan ja ryöstää matkalla olevan seurueen ja jakaa rahat keskenään. Lopuksi rosvopäällikkö hoitaa kirjeenvaihtoaan ja lähettää Barcelonaan kirjeen, jossa kerrotaan Don Quijoten ja Sancho Panzan olevan tulossa sinne kaikkea kansaa huvittamaan.

 

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Asko Korpela


Asko Korpela 20070205 (20070205) o AJK kotisivu o Cervantes o Webmaster