Asko Korpela 
39 Jälleen seikkailujen tiellä

Kuudeskuudetta luku. Hirmuisesta ja ennen kuulumattomasta taistelusta, johon kävivät Don Quijote Manchalainen ja lakeija Tosilos ensinmainitun puolustaessa kamarirouva Dona Rodriguezin tytärtä 

Seitsemäskuudetta luku, jossa kerrotaan, kuinka Don Quijote sanoi jäähyväiset herttualle ja mitä hänelle sattui herttuattaren kamarineidin, älykkään ja huiman Altisidoran kanssa 

Kahdeksaskuudetta luku, jossa kerrotaan, kuinka Don Quijotelle sateli seikkailuja niin paljon, että toinen oli toisen tiellä 

Palautetta 

Pekka Pihlanto: Kaksintaisteluista

Lähetä palautetta! 

Tässä on sopiva kohta hieman ihmetellä koko tätä episodia 'herttuan ja herttuattaren' eli kuten espanjassa yhdellä sanalla sanotaan 'los Duques' - kuvittelen, että iso kirjain on vain vanhaa perua eli Cervantesin alkuperäistä - luona. Episodi on pitkä ja moniosainen. Niin että Don Quijotekin tuntee joutenolon jo pitkästyttävän. Sopinee spekuloida: näin Cervantes on ovelalla tavalla motivoinut koko ritariromanttisen juonensa ja kirjansa. Ensimmäiseen osaan jatkuvasti viitataan ja kerrotaan kuinka suuren suosion se saavutti. Nyt tehdään selväksi, että näin todella oli asia, kun jatkuvasti tavataan ihmisiä, jotka ovat kirjan lukeneet ja nämä herttuat jopa niin paljon siitä innostuneet, että ylenmääräisessä vauraudessaan järjestävät tämän kaiken tässä episodissa kerrotun hullunmyllyn. Se kaikki palvelee kirjan tulossa olevan, siis näitä episodeja luettaessa jo ilmestyneen toisen osan markkinointia. 

Kuudeskuudetta luku. Hirmuisesta ja ennen kuulumattomasta taistelusta, johon kävivät Don Quijote Manchalainen ja lakeija Tosilos ensinmainitun puolustaessa kamarirouva Dona Rodriguezin tytärtä

Tässä nyt järjestetään Potemkinin kulissien tapaan turnaus. Sitä kuvataan asianmukaisesti ritarien liikkeelle lähtöön saakka. Mutta sitten se saa nöpelön lopun, kun alkuperäisen syyllisen sijaiseksi valittu taistelija suostuu kakistelematta häviämään eli ilmoittaa halukkuutensa naida naimalupauksen täyttämistä vaativan naisen. Ymmärsinkö oikein: rakastuu siinä lähtöä odotellessaan ja tyttöä katsellessaan. Siihen kuivui kasaan rumpujen pärinä ja tantereen töminä. Etukäteen varmaksi olikin kuvattu Don Quijoten tappio, jos sellaisella varustuksella ja sellaisella hevosella olisi luisevaa äijän kääkkänää ja hevosen luuskaa vastaan sännätty. Jätetään kertomatta, miten kaikkialta lähiseudulta paikalle kerääntynyt kansa suhtautui näytöksen saamaan nahkapäätösloppuun. - Eipä, kun kerrotaanhan sittenkin: 'mutta useimmat olivat pahoillaan ja alakuloisina 'tristes y melancólicos' siitä, etteivät nuo kaksi taistelijaa, joiden ottelua oli niin hartaasti odotettu, olleet hakanneet toisiansa kappaleiksi'… Olin viime viikolla todistamassa tilannetta, jossa kaksi korkeintaan neljännellä luokalla, siis korkeintaan 10-vuotiasta poikaa kävi läpi videolta katsomiaan jääkiekko-otteluita siltä kannalta, että miten verisesti niissä tapeltiin. Ja vieressä opettaja, iltapäiväpuistotapahtuman valvoja vilpittömästi tuskallisella äänellä tätä asiaintilaa valitti. Samoin oli tänään Hesarissa kiertävän sijaisopettajan kertomus kokemuksistaan: 'naidaanko sua edestä vai takaa?', oikeuteen joudut, jos minua kosketat'… ja muutama päivä sitten tieto kuinka 150 pahoinpitelyä - oppilaan tekemää opettajalle - on raportoitu tämän kouluvuoden aikana Helsingin kouluissa. Onko näin siis aina ollut ja näin aina oleva? 

Seitsemäskuudetta luku, jossa kerrotaan, kuinka Don Quijote sanoi jäähyväiset herttualle ja mitä hänelle sattui herttuattaren kamarineidin, älykkään ja huiman Altisidoran kanssa

Mene hornan kuiluun, saattonas Barrabas, 
sinä julma Bireno ja karkaava Aeneas. 
[Cruel Vireno, fugitivo Eneas, 
Barrabás te acompañe; allá te avengas.] 

Alkuperäisestä tekstistä puuttuu taas pääsana 'hornan kuilu', sanotaan vain että siellä 'allá' saat palkkasi sinä julma - minun mielestäni Vireno olisi käännettävä yksinkertaisesti 'mies' - tai paremminkin 'miehen roikale' - vireno. Turha kätkeä sanan merkitystä ääntämisestä - espanjassa b ja v äännetään samalla tavoin, meikäläisittäin näiden kahden puolivälissä - johdetun olemattoman Birenon taakse. Muuten sitten ollaankin valmiita lähtöön, mutta vielä tulee puhe lemmenkohtausten todistusaineistosta, kolmesta yömyssystä ja sukkanauhoista. Taas yksi loistava Cervantesin koominen veto. Herttua itse on valmis puolustamaan väkensä kunniaa ja ilmoittautuu piloillaan valmiiksi kaksintaisteluun, ellei asia selviä. No, asia kyllä selviää, eikä Don Quijoten tarvitse nostaa miekkaansa hyväntekijäänsä vastaan. Sancholla on yömyssyt - miten ne olivatkaan hänelle joutuneet. Sukkanauhat taas ovat siellä missä niiden pitikin olla, valittajan hameen alla. Hajamielisyyden ilmoittaa erehdyksensä syyksi. Sitähän ne rakastuneet usein… 

Kahdeksaskuudetta luku, jossa kerrotaan, kuinka Don Quijotelle sateli seikkailuja niin paljon, että toinen oli toisen tiellä

Tässä luvussa nyt kuitenkin on sitten varmaan eräänlainen ennätys: Don Quijote kokee kolme seikkailua, kun tavallisesti on yksi seikkailu per luku tai yksi seikkailu per monta lukua. Ensin luin tällä kertaa suomeksi ja lopussa pysähdyin ihmettelemään, että oliko tässä nyt sitten niitä 'niin paljon, että toinen oli toisen tiellä'. Oli siis kyllä: ensin tämä lakanajuttu, sitten ne ihanat paimentytöt ja lopuksi sitten se härkälauma, joka jyräsi toverukset lyttyyn. Ei vain oikein heti laskuri rekisteröinyt näitä kahta ensimmäistä, kun ei niissä tapeltu - siinä sitä ollaan! Mutta niissäkin noteerattiin Don Quijote hänestä luettujen tarinoiden perusteella, siis kirjailija promovoi teostaan. Kuinkahan paljon tätä yleensä tehdään? Dostojevskilla tätä jonkin verran on, ei tosin näin suoraan, että sankari puhuisi itsestään tai että hänelle puhuttaisiin hänestä itsestään. Ei kai Waltari, vaikka monta teosta kirjoittikin, koskaan tähän tapaan itseään promovoinut, ei myöskään muistu mieleen Jaan Krossista, mielestäni suurimmasta elossa olevasta kirjailijasta. 

Härkätaisteluun - siis silloin jo niitä järjestettiin - menevän härkälauman jyrääminä kumppanukset jatkavat matkaansa kohti yhä uusia seikkailuita, joita siis Pirjopäivi sanoo odottavansa pelonsekaisella jännityksellä. Mitenkähän minä? En ole tullut ajatelleeksi…

Palautetta 

Pekka Pihlanto: Kaksintaisteluista

Lähetä palautetta!