| Ensimmäisessä läksyluvussa sankarimme Don Quijote ei
tulekaan perin juurin kolhituksi kuten useimmiten aikaisemmin, vaan onnistuu
kolhimaan vastapuolta. Hän vapauttaa vankisaattueen, mutta kas! 'Kiittämättömyys
on maailman palkka' ja niinpä saa vapauttamiltaan niskaansa kivisateen.
Tätä kyllä vähän joutuu ihmettelemään.
Toisessa osassa sitten ensin keskustellaan leppoisasti vuohipaimenten
kanssa ja lopussa kohdataan vielä selvästi sankariamme hullumpi
olento. Muistuu mieleen Shakespearen Learin hullu Tom. Niin ovat saman
sorttiset tapaukset, että joutuu ihmettelemään: Olisiko
jompikumpi esikuva ja toinen sitten parodiointi. Vai onko molemmilla jokin
yhteinen esikuva?
Kahdeskolmatta
luku. Kuinka Don Quijote vapautti suuren joukon onnettomia, joita heidän
suostumustaan kysymättä kuljetettiin, minne he eivät mielineet
mennä
Olen havaitsevinani tekstissämme aika erikoisen liittymäkohdan
venäläisiin klassikoihin. Ihan sattumalta luen tänään
alkukielellä Dostojevskin 'Muistelmia kuolleesta talosta'. Teos on
todellisuudessa kertomus Dostojevskin omista kokemuksista pakkotyöleiriltä
Siperiasta, vaikka hän sen löydettynä kertomuksena esittääkin.
Dostojevski puhuu vangeista käyttäen nimitystä 'onnettomat',
perustellen sitä sanoen että niin heitä paikallinen väestö
nimitti. Totta kai onnettomia, mitä muutakaan. Ihmetyttää,
miksi sitä pitää edes perustella. Mutta ilmaisu sinänsä
ei olekaan vitsi, vaan se että sitä sanaa on suomentaja J.A.
Hollo käyttänyt vangeista Don Quijoten suomennoksessa. Mikä
panee liittämään venäläisen kirjallisuuden kuvaan?
Se että J.A. Hollo on suomentanut suuren määrän venäläisiä
klassikoita ja että alkuperäisessä Cervantesin tekstissä
ei ole käytetty varsinaisesti 'onnettomia' tarkoittavaa sanaa 'desfortunado'.
Täytyy tosin todeta, että ei sanalle 'desdichado' myöskään
muuta merkitystä anneta. Otsikossa nimittäin 'joukko onnettomia'
on alkuperäisessä tekstissä 'muchos desdichados'. Hento,
ylen hento ja hapras on teesini aasinsilta. Täytyy myöntää.
Liikkeellä on siis vankisaattue, tusinan verran miehiä marssimassa
kohti rannikkoa ja laivaston kaleereja kaleeriorjiksi eli soutamaan sotalaivoja.
Vartijoita on saman verran. Vartijat liikkuvat hevosilla. Vain yhdellä
on tuliase. Ja tämän yhden kimppuun Don Quijote onnistuu hyökkäämään
sillä seurauksella, että hän suistuu hevosensa selästä
ja satuttaa kätensä niin pahoin, ettei pysty pyssyä käyttämään.
Ihmetyttää kyllä, että tusina vartijaa ei pysty nujertamaan
tätä puhaltamalla kaadettavaa ritariamme. No mitäpä
turhia saivartelemaan. Näin kuitenkin käy. Don Quijote vapauttaa
kaulastaan kahlitut vaeltajat. Mutta sitä ennen hän haastattelee
useita heistä saadakseen varmuuden, että tässä nyt
on loukattu sorrettu ihmisiä. Kivisade on yllätys. Ensin tietysti
kivitetään vartijat lipettiin. Sitten Don Quijote antaa vapautetuille
tehtävän: Menkää ja kertokaa Dulcinea de Tobosolle.
Eihän se tietenkään käy. Eivät he voi yhdessä
liikkua, vaan hajaantuvat kukin taholleen. Tässä vaiheessa myös
kaikille käy selväksi vapauttajan mielettömyys ja kun tämä
vielä uskalsi lausua hävettömyyksiä suurimmalle roistolle
Ginés de Pasamontelle, kohdistuu kivisade myös vapauttajaan
ja hänen seurueeseensa, siis Sancho Panzaan. Ja niin päättyy
nöpelösti tämänkin episodi. 'Kiittämättömyys
on maailman palkka' eli 'Undank is der Welt Lohn.' kuten jotakin 55 vuotta
sitten opimme Jakobsson-Öhmanin Deutsches Lehrbuchista.
Kolmaskolmatta
luku. Mitä maineikkaalle Don Quijotelle tapahtui Sierra Morenassa;
tämän totuudenmukaisen kertomuksen kaikkein merkillisimpiä
seikkailuja
Nämä ovat tosiaan toinen toistaan merkillisempiä
seikkailuja. Vaikea sanoa, mikä olisi merkillisin. Luvussa 23 tavataan
ensin vuohipaimenia. Tapaaminen on täysin ystävällismielinen.
Heitä ei epäillä noidutuiksi kuten edellisen kerran vuohia
ja lampaita tavattaessa. Liikutaan hyvin autiolla erämaa-alueella.
Löytävät kuolleen muulin ja jonkun aiemman matkalaisen matkatavaroita,
joukossa myös rahaa. Vähän myöhemmin esiin astuu sitten
tämä 'el Roto de la Mala Figura' eli kuten J.A. Hollo on nimen
kääntänyt. 'Surkean hahmon Räivä'. Mutta mikä
ihme on tämä 'Räivä' eli 'Roto'? 'Roto' on katkennut
(romper - katkaista [keppi ym]). Mutta mikä mahtaa olla 'räivä'?
Veikkaisin, että jotakin kielteistä kumminkin. Epäilen että
on Hollon keksintöjä. Räivä, räävä,
ruoja... Mutta kertomus jatkuu...
|