Asko Korpela 
07 Rocinanten lakko ja ihmeellinen kypärä

Vähän niin kuin harvinaisempi lukujakso, kun eivät luut rutise eikä veri lennä. Pimeys ja Sanchon neuvokkuus ehkä säästävät isännän enemmiltä kolhuilta. Tuulimyllyjen asemesta olisi nyt tarjolla vesimyllyjä. 
 

Kahdeskymmenes luku. Milloinkaan ennen näkemättömästä tai kuulemattomasta seikkailusta, josta urhoollinen Don Quijote Manchalainen suoriutui vähemmällä vaaralla kuin siitä olisi voinut suoriutua maailman mainioinkaan ritari 

Yön pimeydessä vaeltaa tai paremminkin hapuilee eteenpäin parivaljakkomme. Espanjan korkeudellahan yön pimeys laskeutuu maan piiriin jo huomattavasti nopeammin kuin täällä meidän leveysasteilla. Siellä yö pääsee joskus yllättämään kokeneenkin, täällä ei niinkään, kun on parin kolmen tunnin hämärä eli myrä, kuten meillä päin sanottiin. Kuulevat veden solinan, sitten kohinan ja lopulta jyminän, johon sekoittuu jumputusta ja ketjujen kilinää. Sanchoa pelottaa, mutta hidalgoa ei tietenkään. Hän on valmis hyökkäämään. Pyytää aseenkantajaansa kiristämään Rocinanten vatsavyötä ja on valmis syöksymään 'tulta päin'. Samalla tulee arvio taistelun mahdollisesta kestosta: jos ei kolmeen päivään kuulu takaisin, menköön Sancho viemään sanaa Dulcinealle, että ritari on taistelussa kaatunut ja siis siten tullut sydämensä valtiattaren autuaan muistelun arvoiseksi. 

Sancho yrittää käännyttää isäntänsä taistelujen tieltä, mutta ei siinä onnistu. Joutuu turvautumaan oveluuteen: sitoo Rocinanten jalat aasin marhaminnalla yhteen niin ettei Rocinante pääse yhtään mihinkään. 'Marhaminta' on sitten espanjaksi 'cabestro', mutta mikä se on suomeksi tai paremminkin: se on kyllä suomea, mutta mitä mahtaa tarkoittaa? Kerran rohkenin hevosmiesystävälleni epäillä sanan suomalaisuutta, mutta hän sanoi, että käypä sana ja tarkoittaa sitä ja sitä [valjaiden osaa], mutta nytpä olen autuaasti unohtanut mikä remmi. Remmi kuitenkin, kun sillä kerran voidaan jalat sitoa. Kyllä kai netti tietää: "on hevosen talutushihna". Näin sanoo 'Vanha rakuuna' Suomi24 chattipalstalla ja vielä korjaa jonkun toisen ehdotusta, että: "Nahkanauha, jolla länget vedetään kiinni on rinnusremmi". Meillä päin jälkimmäisestä sanottiin 50 vuotta sitten, että 'rinnustin' ja marhamintasta mielestäni, että 'riimu'. 

No, oleellista on tässä yhteydessä, että marhaminta eli riimu pelastaa Don Quijoten ties miltä kolhuilta. … niin että voidaan puhua seikkailusta, 'josta urhoollinen Don Quijote Manchalainen suoriutui vähemmällä vaaralla kuin siitä olisi voinut suoriutua maailman mainioinkaan ritari'. Alkuperäisessä tekstissä ei tosin hiiskuta sanaakaan 'maailman mainioimmasta ritarista' vaikka epäilemättä sitä kyllä tarkoitetaan, kun sanotaan että " aventura que con más poco peligro fue acabada de famoso caballero en el mundo, como la que acabó el valeroso Don Quijote de la Mancha " - No, ei se kyllä kauaksikaan suomennoksesta jää tai paremminkin ei kyllä suomennos kauas alkuperäisestäkään hyppää. 
 

Yhdeskolmatta luku, jossa kerrotaan Mambrinon kypärin takia koituneesta suurenmoisesta seikkailusta ja siitä, kuinka mainittu kypäri saatiin verrattomaksi voittosaaliiksi, sekä muista voittamattoman ritarimme kohdalle sattuneista seikoista 

Entä sitten tämä 'kypäri'? - espanjaksi 'yelmo', selvästi samaa juurta kuin saksalaisten [der-die-das] 'Helm' ja englantilaisten 'helmet' - mitäpä ranskaksi ja italiaksi? Aha: italia 'casco' ja 'elmo', muistuukin mieleen ranskan 'casquet', portugaliksikin on 'elmo', ranskassa 'yelmo' on 'heaume' - kylläpä sana on moneksi vääntynyt. Mikä lienee alkuperä. Vanha ainakin, kun on näin kaikissa toisistaan aika lailla poikkeavissakin kielissä mukana. - No höpö mitättömyys koko sana, mutta tulipahan vähän selvitettyä. 

Mutta mitä Don Quijote kypärästä? On se kuuluisa kultainen, Mabrinon kypärä. Mitä tarkoittanee 'Mambrino', ehkä miestä, ehkä paikkaa. Itselleni tuo mieleen raamatunhistoriasta Mambren tammiston. Vanhassa kirjassani osataan sanoa, että 'ganado por Reynaldos al moro Dardinel de Almonte' - niin että 'Reynaldosin - kuka mahtoikaan olla - mauri D de A:lta saama'. - Eipä paljon selvitä asiaa. Sancho kuitenkin näkee koko vehkeen parturin vadiksi, siis ammattikunnan tunnusmerkiksi ja partavaahdon vaahdotusastiaksi. Kuka näkee mitäkin! Käyttökokeilut osoittavat, että Sancho taitaa nähdä paremmin. Isännän mielestä on noiduttu muuksi kuin mitä todellisuudessa on. Lupaa palauttaa entiselleen, kunhan sopiva seppä löydetään. 

Retki jatkuu leppoisan keskustelun merkeissä. Onpa mielenkiintoista kuinka niin viisastelevaa keskustelua käydään ja kuinka se laskeutuu - vai pitäisikö sanoa: nousee - 'ikuisiksi ajoiksi' aikakirjoihin, vaikka osapuolet koko ajan puhuvat ohi toistensa korvien. Don Quijote äityy korjailemaan Sanchon virheellisesti käyttämiä sivistyssanoja Aivan siinä missä Sancho joutuu jatkuvasti korjailemaan isäntänsä merkillisiä käsityksiä ihan arkisista asioista. Parasta on tässä se, että keskustelu käydään täydessä ystävyydessä. Ei kiihdy kumpikaan eikä eksy asiattomuuksiin. Eikä tämä tällainen sananvaihto jää suinkaan vain tähän lukuun, vaan jatkuu kaiken muun touhun ohella ihan kirjan takakanteen saakka. Jäämme odottamaan.

Palautetta 

Pirjopäivi Pihlanto: Don Q äityy korjailemaan..

Lähetä palautetta!