Parkkipohdinnat 

20000610-20
Parkkiosuuksien rahoittaminen 
AJK Parkkikirjassa Krooklan nimi on ensimmäisessä radissa Härkäniemen edellä ja sarakkeessa on ylen vähäinen osuus, 1/32 ikäänkuin mitättömän miehen merkki. Mutta tässä luvussa paljastuu, että Krookla ei olekaan niin mitätön osakas, vaan eräässä mielessä ovelin kaikista. Hän ottaa parkista osuutensa vain osaksi riskitulona ja osa on kiinteätä, nimittäin Pukkilan lainojen korkotulo, joka esim 10 vuoden paperista ja 10 prosentin korolla (kirjassa ei ole ehtoja määritelty) vastaa summaa, joka on yli puolet (55 %) pääomasta eli kun Pukkila poikineen merkitsee 1/16+1/32 eli 3/32 parkin hinnasta ja kaikki rahoitetaan Krooklalta otetulla lainalla, merkitsee tämä Krooklalle samaa [varmaa] tulonlisää korkoina kuin 3/64 parkkiosuus (siis vähän enemmänkin), eli oma 1/32 plus puolikas sen määrästä vielä varmana. Miksi varmana? No ei tietysti ihan varmana, mutta varmempana kuin parkin tuotto, sillä Krookla ei anna muuta kuin 'saveen' sidottuja lainoja, kiinnityksenä pitää olla kiinteää eikä veden varassa lilluvaa omaisuutta. - No, ei tämä yhden parkkiyrittäjän osoittautuminen itse asiassa pankkiyrittäjäksi suinkaan parkin arvoa alenna. Raha kuin raha, pääasia, että saadaan rakennuskustannukset maksetuksi ja parkkisampo kunnolla tehtynä vesille jauhamaan siihen uhrattuja rahoja korkoineen takaisin omistajille. 
Osuusluettelon täyttyminen 
AJK18 Miksi parkkiosien merkitseminen tapahtuu nimenomaan kaavan [1/2, 1/4,] 1/8, 1/16,1/32, ... mukaan?
AJK22. Se seikka, ettei parkkia saatu ihan täyteen merkityksi, onkin tuottava pikku yllätyksen merkitsijöille. Tekstistä ei varmuudella [ainakaan tähän mennessä] ole selvinnyt neljän osakkaan osuuksien suuruus: molemmat Simut ja Nordberg ja Nordblom. Heidän osaltaan ei ole mainittu osuuksien suuruutta. Mutta koska he olivat näitä vähäisempiä, voidaan olettaa, että merkitsivät kukin vain 1/64. Siten laskien ja ottaen vielä huomioon, että Alastalon tietämin eräs Järvelin saattaisi merkitä, ehkä hänkin kuitenkin vain 1/64, saadaan parkista laskelmieni mukaan merkityksi 55/64 eli 86 prosenttia. Ajatellaan, että kuitenkin rakennetaan sellainen parkki kuin oli alun perin suunniteltu. Sanotaan, että sen kustannukset olisivat sattumoisin 64 000 'riikintalaria'. Silloinhan jokainen 1/64 osa tulee maksamaan 1000 rahaa. Mutta koska parkki on kokonaan maksettava, oli merkitsijöitä enemmän tai vähemmän, käykin niin, että 64 000 on jaettava, ei suinkaan 64 osaan vaan 55 osaan, jolloin kunkin 1/64 osan merkinneen osuudeksi tuleekin 64 000/55 = 1164 rahaa, siis kaikki osuudet on kerrottava luvulla 1.164. Tarvittava satsaus on siis 16 prosenttia suurempi kuin alun perin kuviteltiin. Saattaa jollakin muullakin olla koronkiskurin luo asiaa. Ja siten Krooklan todellinen osuus parkista kasvaa vielä entisestään. - Älähtäköön, ken huomaa, että olen jotenkin väärin laskenut tai pohtinut
Matti Tuhti 1. Parkkiosuuksista.
En saanut kirjasta ihan samaa käsitystä kuin  22 luvun kommentissa esittämäsi. Epäilen, ettei lisämerkintävelvoitetta osakkaille tule vaan osakaspohjaa laajennetaan myöhemmin. Alastalo vaikutti tyytyväiseltä, että oli vielä joitakin vapaita osuuksia myöhempiä tarpeita varten ts. maksuvälineiksi ja tavarantoimittajien sitouttamiseksi. En usko että merkitsemätön osuus on 15 % , pikemminkin 5% ( 3...4 x 1/64 ), ehkä kaikkia osakkaita ei olla mainittu tuntemattomien osuuksien lisäksi. Kirjasta saa käsityksen, että yhtenä syynä Jannen ison osuuden järjestämiselle oli Karjamaan ja Krooklan odotettua pienemmät merkinnät, jotka selvisivät vasta perustamiskokouksessa, jonka jälkeen  Alastalo piti omia sivupalavereita Langholman ja Härkäniemen (?) kanssa
AJK 
  • Niin, parkkikirjassa on laskettu olettaen, että osuudet, joisen suuruutta ei ole kirjassa ilmoitettu, ovat kaikki 1/64 ja Järveliniä ei 86 prosenttiin ole laskettu. Jos lasketaan tuntemattomat osuudet 1/32 mukaan ja Järvelin lasketaan mukaan samoin 1/32 mukaan, saadaan merkintöjen yhteismääräksi 61/64 eli 95 prosenttia. Todellakin se mitä parkkikirjan täytymisestä puhutaan 'melkein täyteen merkittynä' useammassa kohdassa ei olisi sopivaa, jos osuuksista olisikin merkitty vain 86%. Ottaen huomioon Kilven yksityiskohtaisuuden yleensä, tuntuisi, että näin tärkeä asia olisi tarkasti ja jokainen merkintä mainittu piirulleen. Mutta kun ei, niin ei. Ja edelleen: tämähän on vain kirja... Voitaisiin myös ajatella, että Kilpi on esikuvana olleesta parkista kertonut 'ihan kaiken, minkä on tiennyt', mutta näitä yksityiskohtia ei ole tiennyt, vaikka onkin tiennyt, että parkki oli [melkein] täyteen merkitty.
  • Sitten tämä lisämerkintävelvoite: Mitenkä asia sitten hoidetaan, jos osuuksista ei kerry koko parkin hintaa? Tietysti voidaan ajatella, että otetaan yhteinen laina puuttuvalle osalle tai sitten rakennetään aiottua pienempi parkki. No, tässä ei ehkä ollutkaan etukäteen tietoa siitä kuinka paljon tulisi maksamaan. Missään vaiheessa ei hintaa olekaan mainittu ja mahdotonta sitä onkin etukäteen tietää. Suurin osa, käytännöllisesti katsoen kokonaan parkki tehdäänkin itse. Mutta kun sitoudutaan tietty osuus maksamaan [ja saadaan sitten voitostakin], niin osuuksien summan täytyy minun järkeni mukaan olla yksi, oli rahasumma suurempi tai pienempi. 
  • AJK  Tietysti on mahdollista, että osuuksia merkitään tämän perustavan kokouksen jälkeenkin. Silloinhan jälkikäteen merkinneet ovat tietenkin samassa asemassa kuin muutkin. Voisivatko merkitä yli? Mitä sitten tapahtuisi voitonjaossa? Voitto sattumalta 6400 rahaa. Pukkila merkinnyt, oliko 1/16. Hän siis vaatii 400. Niin jokainen vuorollaan, kunnes tullaan viimeisiin, ei välttämättä viimeksi merkinneisiin. Ehkä onkin käynyt niin, että viimeksi merkinneet ovat tietoisia ylimerkinnästä ja ovat voitonjaossa ensimmäisinä: saavat osuutensa ja Pukkila jää viimeiseksi. Ylimerkintä sattuu olemaan 6/64 eli täsmälleen Pukilan ja Evaldin osuudet yhteensä. Jäävät nuolemaan näppejään, kun juuri tuli 64/64 täyteen ja kaikki 6400 jaetuksi.
    Matti Tuhti 
  • Nyt saattaa olla, että olen joutunut syville vesille ja näen asian liian suoraviivaisena. Juridisesti kysymys on avoimesta yhtiöstä jonka osakkaat ovat velvoitettuja vastaamaan osuudestaan laivan rakennuskustannuksista kunnes alus on purjehduskelpoinen ja lästirekisteriin merkitty. Tämän jälkeen he ovat laivaisäntiä yhden laivan kuljetusyrityksessä. Kuvittelen että osuuksille on olemassa kokemusperäinen markkinahinta, niitä voidaan myydä tai vaihtaa muiden osakkaiden suostumuksella. Samoin rakennuskustannukset ovat etukäteen suuruusluokkaisesti tiedossa.

  • Intuuitiivisesti luulen ettei ylimerkintä ole mahdollinen. Joko osuudet neuvotellaan uusiksi tai merkinnät huomioidaan merkintäjärjestyksessä, aikaisempi merkintä voittaa jälempänä tulevan. Edelleen kuvittelen että Alastalo hoitaa yhtiölle puuttuvat merkitsijät avoimiin osuuksiin. Nämä saattavat olla uusia tahoja tai aikaisempien osakkaiden lisämerkintöjä. Loppuvaiheessa tulevan osuuden hinta on sama kuin aiempien maksama tai ainakin osuutta on tarjottava vanhoille osakkaille jos sen markkinahinta olisi alempi. Oikeus voitonjakoon lienee välttämättä sama kaikilla osuuksilla. 
    AJK Kiitos viestistä, joka taas selventää. Oletkin ehkä ammattimies eli juristi? Minun pohdintojeni pohja on enemmän matemaattinen (1/64 osista voi tulla kokonaisuus vain siinä tapauksessa, että niitä on tasan 64) ja taloudellinen. Taustani selviää sivuilta.
    Parkin kuljetustaloudellinen merkitys 
    Matti Tuhti Yleistilanne 1865 oli aika selvä: vesikuljetukset olivat miltei ainoa vaihtoehto, rautatietä, autoja, höyryvoimaa tai rautarakenteisia laivoja ei ollut, kustavilaiset pystyivät mobilisoimaan ja kehittämään niukkoja resurssejaan, kirvesmiestaidollaan rakentelemaan puisia laivoja sodasta toipuvan Itämeren alueen kuljetustarpeisiin ja täysin kilpailukykyisesti osallistumaan Euroopan kuljetusmarkkinoille. Teknologian kehittyessä heidän mahdollisuudet loppuivat noin I maailmansodan aikoihin. Kirjassa kuvataan kunnioittaen tarvittavan tietotaidon määrää ja hankintatapoja sekä miesyhteisön yhteistoimintakykyä vaikka sen jäsenet ovat kilpailuhenkisiä ja erilaisia omine osaamisalueineen,  heikkouksineen ja toiveineen. 
    AJK 
    Mielestäni tässä on Alastalon parkkiyritystä tarkasteltu erittäin hienolla tavalla  kansainvälisten kuljetusmarkkinoiden näkökulmasta taloudellisine ja teknisine syineen ja seurauksineen! Näin koko teos saa ennestäänkin avaraan perspektiiviinsä vielä uuden lisän. Matti Tuhdille huomioistaan iso plussa!

    Asko Korpela 20000607 (20000607) o o AJK kotisivu o AJK kirjasivu