HS sivulla esiintyneet 

Ihantola	1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8 (mykkä), 9, 10, 11, 12, 13, 14, 15, 16, 17
Kämärä	1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 10, 11, 12, 13 (Lapissa), 14, 15, 16, 17
Aro-Heinilä Irja,  pastori, Tansania	9-Lause.Lyytikäinen on tehnyt väitöskirjan Kilven eepoksesta ja on nyt professori Helsingin yliopistossa. ja siellähän me pojat [Kämärä ja Ihantola] juuri käytiin.  Lyytikäisen vastaanotolla.
Heikkala Olli, Uusikaupunki	13 Ihantola.  kirjoittaa lukupiirille, että "nyt on vuorossa kirjan ehdoton kohokohta. ja miten Kilpi sen kertookaan, oikein varsinaissuomalaisittain 'soosin kans'!"
Häppölä Sinikka	6-Small. haluaisi lukea kanssamme Joycen Odysseuksen ja Proustin Kadonnutta aikaa etsimässä. ...  on jo pistellyt koko Kilven loppuun asti ja yrittää paljastaa tulevia muillekin. Tsot tsot.
Ihantola Heikki, Halikko	6-Small. "Liityin lukupiiriin osittain siksi, että toiselle päälukijoista on valittu sama sukunimi kuin itsellänikin, ... Lukunautintoa kun kruunaa sivujen availeminen paperiveitsellä",
Jaaranto Paula, Turku	16 Naisissa. Esimerkiksi Paula Jaaranto Turusta ja Anja Lappalainen Helsingistä kysyvät, miten saisi käsiinsä lukupiirin kaikki tähän asti ilmestyneet jaksot, kun ei tullut alusta lähtien leikattua niitä talteen. Ei hätää.  Keskustelut löytyvät internetin osoitteesta http://www.helsinginsanomat.fi/kulttuuri/ hyvässä järjestyksessä.  Sieltä ne voi vaikka printata liuskoiksi "kirjan väliin", kuten Anja Lappalainen toivoo.  "Niistä saisin virikettä, kun joskus taas tartun Kilven eepokseen", hän suunnittelee.
Juva Kati	14 Hieman. Hän muistaa kuulleensa Alastaloa ensimmäisen kerran purjehdusreissulla ääneen luettuna ja nauraneensa tikahtuakseen. Nyt hän lukee koko teoksen. Hyvä idea tuo Kilven ääneen lukeminen. Toivottavasti ensi kesänä mökeillä kokoonnutaan iltaisin kuuntelemaan yhdessä Alastaloa. Juva ja Mai-Brit Pakarinen huomauttavat myös eräästä istumajärjestysseikasta.
Jäntti Annikki, Helsinki	4-Testo.  hankki Alastalon salin jo kuusikymmenluvulla, ... "Härkäniemen piipunvalinnan jälkeen oikein innostuin ja eilen suljin tv:n vaalikeskustelun kesken ja luin ensimmäisen osan loppuun. Se aivan imaisi minut mukaansa."
Karhutar (nimimerkki)	4-Testo. "Feministinä annan Pukkilalle pisteitä myös siitä, miten hän osaa arvostaa naisten tekemää työtä - keittiön kiireet ja touhut on asiantuntevasti kerrottu"
Karjalainen-Manninen Heljä, Piikkiö	8-Mykkä. Olemmeko elokuussa 1854? ( 9-Lause )
Kiiskelä Kangasala	21-Hiipaisee Kiiskelä Kangasalta toteaa kirjeessään, että tämän luvun vuoksi kirjan päähenkilöksi nousee yhä selvemmin Petter Pukkila Pihlström. Hän kiinnittää huomiota Pukkilan kahtia jakautuneisiin tunteisiin: toisaalta hän joutuu toteamaan, kuinka hänen oma poikansa Evald ei pärjää aviottomalle veljelleen, mutta "hän ei kykene kuitenkaan hillitsemään itsessään kumpuavia tunteita nuoruuden vahingonvesaansa kohtaan". Pukkila joutuu taistelemaan ylpeyden loiskausta vastaan.
Korpela Asko, Helsinki	8-Mykkä. (Kämärä:) Edelliskerralla käyttämäni pari karkeahkoa sanaa "eivät oikein rimmaa Alastalon erehtymättömän tyylitajun kanssa".  Olette oikeassa, herra Korpela. Pyydän anteeksi.  Sinulta myös, Rainer. Se "hienopierujen äänenjohtaja" oli asiatonta ja alatyylistä.  Puhuisit (Ihantola) edes herra Korpelalle, joka haluaa varmuuden siitä, seilaavatko tässäkin luvussa mainitut engelsmannit Suomemme rantoa Oolannin sodan tähden. Omassa osoitteessaan http://www.hkkk.fi/~korpela/harraste/kirjat/Alastalo/Alastalo.htm Korpela odottaa keskustelijoita.
	12 Toruja. ..että ruotsiksi teos on jopa helpommin ymmärrettävä kuin suomeksi [Kämärä:] Juu, saman ajatuksen piiriläisistä esitti Asko Korpela jo silloin, kun elettiin tammikuuta.
	18-Tippa. Laivan jakaminen tasapuolisesti. Parkin täyteen merkitseminen.
	13 Ihantola. Linkit.
Korpela Salla, Helsinki salla.korpela@kolumbus.fi	6-Small. on perustanut niille oman kotisivun osoitteessa http://www.kolumbus.fi/salla.korpela/Kirjallisuus/Alastalo.htm/ ... kertoo, ettei sunnuntaiaamuna lataa edes kahvinkeitintä, ennen kuin on katsonut miten lukuprojekti on edennyt. Hän kysyy minkä kirjan otamme seuraavaksi.
Kähkönen Juha	7-Miehet. valittaa, että Helsingin Sanomain Verkkoliite ei ole julkaissut lukupiiriä sitten neljännen luvun. Tahdon uskoa, että se on pelkkä työtapaturma - ja toimittajat pohjimmiltaan korkeakulttuurimme jaloja sanansaattajia, eivät sätkiviä nykyihmisiä.
Laakso Johanna, Mikkeli	4-Testo. "Lukupiiri on loistava keksintö, vähän kuin Finlandia-hiihto. Yksin ei jaksaisi taivaltaa, mutta porukassa matka luistaa mukavammin ja ehkä minäkin vielä pääsen maaliin."
Laakso Raili, Imatra	21-Hiipaisee Imatralainen Raili Laakso taas muistuttaa, että ensimmäinen vihjeen langanpää Pukkilan kahdesta pojasta annetaan jo ensimmäisen osan toisella sivulla. "Nyt tulee toinen ja solmu on valmis." Laakso lukee kirjaa jo toista kertaa, "ensimmäinen kerta meni nauraessa".
Laitinen Kai	13 Ihantola.  kirjoittaa myös, että Albatrossin tarinassa häivähtää ensimmäisen kerran kirjassa myös epäonnistumisen riski, vanhuus ja kuolema. Tätä ennen kirja on huokunut reimaa yrittäjähenkeä nämä miehet osaavat, heillä on, taitoa ja voimaa "Kaikki he tuntevat meren, kaikki he valitsevat epävarmaa! varman sijasta; he ovat vihkiytyneet unelmalle".
Lappalainen Anja, Helsinki	16 Naisissa. Esimerkiksi Paula Jaaranto Turusta ja Anja Lappalainen Helsingistä kysyvät, miten saisi käsiinsä lukupiirin kaikki tähän asti ilmestyneet jaksot, kun ei tullut alusta lähtien leikattua niitä talteen. Ei hätää.  Keskustelut löytyvät internetin osoitteesta http://www.helsinginsanomat.fi/kulttuuri/ hyvässä järjestyksessä.  Sieltä ne voi vaikka printata liuskoiksi "kirjan väliin", kuten Anja Lappalainen toivoo.  "Niistä saisin virikettä, kun joskus taas tartun Kilven eepokseen", hän suunnittelee.
Lipasti Rauno, Lohja	8-Mykkä. "Parkkikokous alkaa muistuttaa Siuntion kunnanvaltuuston kokousta"... "Nimenhuuto ja pöytäkirjan nähtävilläolojulistus vievät suurimman osan kokousajasta. Alastalon salissakin asiat on varmaan keskusteltu jo muualla. Ei ole oikein soveliasta häiritä kokousrauhaa itse asioilla."     Semmoista siuntiolaistahan se tuppaa olemaan meidänkin työpaikkademokratiassa. Pötypuhetta & pikkuleipää.
Lyytikänen Pirjo, Helsingin Yliopisto * Volter Kilpi * * Saaristosarja *	9-Lause Lyytikäinen korosti siis sitä, että Kilpi on homeerinen paisuttelija. Kaikki on isoa ja kaikki kerrotaan paisutellen.  Eevastiinan sämpylätkin. Kilpi on suuri humoristi!  Alastalon salissa on ratkihauska teos. Lyytikäinen paljasti, että oli suorastaan vaikea tutkia sitä viileän tieteellisesti, kun se oli niin hauska. Tohtori Lyytikäinen sanoi, että Kilpi on kirjallisuutemme suuria humoristeja.  Ei tätä ole yleisesti käsitetty. ja hauskimpina jaksoina hän piti piipunvalintalukua ja kahvitarjoilua. ...selitti, etteivät piiput sentään kierrä suusta suuhun.  Ne tietysti putsataan välillä ja pannaan sitten takaisin piippuhyllyyn.  Homeerista paisuttelua, sitähän olen yrittänyt selittää koko ajan, se on tämän upean teoksen clou. Me tohtori Lyytikäisen kanssa nauroimme niin tälle lehmälaumavertaukselle Viikonpäivä on todennäköisimmin keskiviikko, mutta saattaa se olla torstaikin, sillä kirjassa puhutaan vain viikon puolivälistä.  Ainakaan se ei ole sunnuntai, maanantai eikä tiistai. tohtori tietää.Aamupäivästä aloitetaan, koska auringonsäteet osuvat sillä tavalla saliin. Tarkkaa hommaa tuo kirjallisuudentutkimus!
	10-Kilpasilla. Ihantola: Mutta olen jo ottanut yhteyttä professori Lyytikäiseen Helsingin yliopistossa. Kysymys on ivamukaelmasta, jossa matkitaan Pukkilan puhetapaa.
Mervi E.	14 Hieman. sanoo niin napakasti tästä neljännestätoista luvusta, että julkaistava on: "Kerronta hidastuu. jutussa koetaan proustilaista väkevää iloa niin tekevän hyppysissä kuin kapteenin selkäytimessä (mennyttä aikaa etsitään), kafkamaista mielen painajaista (kateellinen Pukkila) ja strindbergiläistä bisneksentekoa (vrt. Hemsöborna, Röda rummet). Härkäniemestä laiva on morsian."
Moring Kirsikka, teatteritoimittaja	5-Siviä. on luvannut myydä omansa, "lähes koskemattoman".  Ihantola: Hävytöntä!  Kämärä: Tietäähän sen, teatteri-ihmiset... Moring vastaa sähköpostiin kirsikka.moring@sanoma.fi
Myllymäki Pentti, taiteilija	12 Toruja. Selvittänyt mukana olevien istumajärjestyksen. Ketkä olivat paikalla? Auta luetteloinnissa!
	14 Hieman. tekee kunniaa miehen kärsivällisyydelle. Hänen näkemyksensä Alastalon parkkilaivan piirustuksesta on taidetta miehen mieleen.
Nieminen Esko	14 Hieman. haluaa myös todistaa viehtymyksestään Kilpeen. Nieminen on itse lukenut Alastalonsa jo aikaisemmin ja ihastunut suuresti. Hän kiittelee lukupiiriä siitä, että hänen vaimonsa on sen ansiosta tarttunut Alastaloon. Tähän mennessä siippa on ollut enemmän toimintaromaanien ystävä. Joten lukupiirimme on koitunut Niemisten parisuhteen hyväksi.
Nuolioja Vesa, Kotka Nuolioja Vesa, Kotka nuolioja@kotka.fi	2-Askeleet. Miksi Kilvellä on niin pitkät virkkeet.
	6-Small."Taanila väittää, että Kilpi on rakentanut kirjansa barokkioopperan estetiikkasääntöjen mukaan."
	17-Suspense. Esimerkiksi Vesa Nuolioja Kotkasta on taas tarkkana ja tekee puolestamme välitilinpäätöksen.  "Mitäs parkista onkaan merkitty?  Langholma 1/8, Alastalo 1/8, Karjamaan Eenokki 1/39 ja nyt sitten Pukkila 1/16.  Tekee 11/32", hän summaa. Nuolioja tuo eepoksen mainiosti tähän päivään: "Pukkila on nyt sitten nykytermiä käyttääkseni 'sitoutettu' yritykseen.  Mielenkiintoista muuten. että tämä osakkeiden merkitseminen on näennäisesti vapaata.  Kai asia on niin, että tuossa yhteisössä Alastalo (ja Langholma) tietävät hyvin tarkkaan kunkin varallisuuden.  He eivät näytä lainkaan pelkäävän, että tuon neljäsosan merkinnän jälkeen tulisi joku 'optiomiljonääri' ja kaappaisi vallan merkitsemällä laakista yli puolet."
	18-Tippa.  "Härkäniemi ei ole yllytyshullua sorttia", Nuolioja kirjoittaa. "Miksi hän siis lähtee julmasti mukaan, kun Alastalo härnää koulukiusaajan tavoin salin avuttomimpia? Näyttää siltä, että kyseessä on taaskin pelinrakentajan taktiikka. Hän ei epäile käyttää hyväksi myös nokkimisjärjestyksen alimpia nostaakseen uhoa muissa. Hänhän laskee osuutensa merkittyään, että tasan puolet puuttuu vielä. Jos kerran minävaivaiset Karjamaa ja Krooklakin ovat uskaltaneet 1/32 merkitä, niin kai sentään tosimiehetkin jotakin!"
Nurminen Hanna, Volter Kilpi Kustavissa hannanur@wakkanet.fi projektisihteeri	5-Siviä. Kilvelle omistettu kirjallisuusviikko järjestetään 19.-23. heinäkuuta Kustavissa, ja ohjelmaa suunnitellaan parastaikaa. "Yhdeksi teemaksi on ajateltu lukemista", Nurminen kirjoittaa. Hän pyytää meitä puhujiksi.  Ihantola: Kauheeta, eihän minulla ole mitään päällepantavaa!
Närhi Hannu, terveyskeskuslääkäri, Nivala	12 Toruja. "Töissä olen päivät pitkät tekemisissä ns. epikriisitekstien kanssa, jossa on kielioppi riisuttu mahdollisimman vähiin lyhyyden vuoksi.  Vastapainona Alastalon teksti on hulppeaa, mutta töissä sitä ei voisi käyttää."
Pakarinen Maj-Britt	14 Hieman. ilmoittautuu lukupiiriin. Hän kertoo lukeneensa Alastalon salissa jo neljään kertaan.
Pennanen Eila	13 Ihantola.  ylistää Tunnustelua-kokoelmassaan Albatrossin tarinaa.
Perävainio Pirkko, Laitila	3-Piippu. Malakias Afrodite Härkäniemi tuo vastateeman edellisen luvun Pukkilan pahansuopuudelle. "Jörö vanhapoika puhelee piipuista melkeinpä kuin ihailun kohteena olevasta naisesta, aivan rakkauden jumalatar Afroditen vallassa",  lähettänyt oman näkemyksenä asiasta, ja se käy hyvin yksiin sen kanssa, mitä kuulimme äsken tohtorilta.
	6-Small.Kämärä:Pirkko Perävainio Laitilasta näet otaksuu, että sinä olet nainen. ... Suvi Aholaksi en ole luullut sinua koskaan, toisin kuin tämä Perävainio nyt.
	9-Lause Tekstissä sanotaan, että salissa kokoonnutaan kymmenen vuotta Krimin sodan jälkeen, joten tohtori veikkaa vuotta 1865, Syksyssä ollaan, koska varsinainen purjehduskausi on ohi.
Pihlanto Pekka, Turku Pekka.Pihlanto@tukkk.fi	3-Piippu. muistelee jo isänsä kertoneen tästä Kilven kolmannesta luvusta. Myöhemmin hänkin kertoo ymmärtäneensä sen nerokkuuden. Kirjeessä on jotain sinullekin:  "Voiko Kämäräkään vastustaa esimerkiksi seuraavaa Härkäniemen ajatusta: ...ja kiitollinen on ihmisen mieli, vuosienkin kopettama, kun on sydän vielä hipiällä, vaikka on känsää kämmenessä, ja silmien koste tuore, vaikka jo kulmat on kuivanut tiedon jää?
Ihmisten johtaminen,  tunneäly ja ihmiskäsitys	10-Kilpasilla.Kämärä: Turkulainen Pekka Pihlanto soveltaa Daniel Golemanin teoksen Tunneäly näkemyksiä Kilven eepokseen. "Kymmenennessä luvussa", Pihlanto kirjoittaa, "näkyy esimerkiksi Pukkilan yritys hallita tunteensa seuraavassa ajatuksessa: Kysyy turvallisenkin miehen, luontoa pysyä nahoissaan, kun harmittaa joskus. harmittaa, saakelisti sisuksissa joskus, eikä älliltänsä saa hiiskaista puhkaistua sanaa, kun on päättänyt ajattelemattomasti. että nyt ei puhuta, ei puhuta vaikka halkeaisi!" "Tunteet kuitenkin; sieppaavat Pukkilan harkinnalta ylivallan eli tunneäly pettää', Pihlanto kirjoittaa. "Muutaman kerran Alastalon Hermanninkin hillintä pettää, mutta ei niin usein kuin Pukkilan. Sen sijaan Malakias Härkäniemi hallitsee tunteensa kaikissa tilanteissa ja ottaa muiden tunteet huomioon. Hän miettii toisenkin kerran, ennen kuin ryhtyy toimiin." Hyvä Pihlanto! Asiaa. Hän taitaakin olla tietäjiä, koska on julkaissut asiasta kokonaisen artikkelin viime vuonna Kanavassa. Vaikka mitäpä minä sitä sinulle selittämään. Ettekös te ole Raijan kanssa kyseisen akateemisen raton kestotilaajia? Ihantola: Kyllä vaan. Kanava on oivallinen aikakauslehti. Missä muualla keskusteltaisiin Alastalon salin tunneälystä?, Toki olin lukenut tämän Turun kauppakorkeakoulun laskentatoimen professorin kiinnostavan artikkelin. Keskustelimme siitä pitkään Raijan kanssa saunan jälkeen. Kämärä: Hänhän lähetti meille siitä kopiot, "kummallekin herralle oman kappaleen, ettei tule riitaa". Ihantola: Professori Pihlanto korostaa, että kysymyksessä on selvä yrityksen perustamistilanne. Hänen mukaansa "voidaan perustellusti väittää, että kaikkein tärkeintä johtamisessa on, ihmisten ymmärtäminen ja huomioon ottaminen". Kämärä: Höpsis. Kyllähän johtajan täytyy ennen muuta olla luja, hiukka tyranni niin kuin Urkki. Saa nähdä, miten tämän uuden kanssa käy ... Ihantola: Pihlantokin kirjoittaa, että "persoonaton komentelu ei enää nykyisin toimi. Alastalon isäntä luotain taitavasti paikalla olijoiden mielialoja ja näiden luonteenpiirteitä sekä otti ne toimissaan huomioon". Minua kuitenkin ihmetyttää, miksi Alastalo tässä luvussa käy parodioimaan toisen puhetapaa. Presidentti Ahtisaarikin koki sen loukkaavana. Minusta, Alastalon käytös ei osoita tunneälyä. Millä kummalla hän aikoo vielä saada Pukkilan mukaan yhteiseen hankkeeseen?
Puhakka Martti, Turku
Pääkkönen Jukka, Janakkala	8-Mykkä. edes ystävänpäivänä kukaan ei tullut kylään, koska tutut tietävät isännän innostuneen Kilven eepoksesta ja myös lukevan sitä ääneen muille.
Reinikainen Tapio	5-Siviä. tapahtumat sijoittuvat aikaan ennen metrijärjestelmän virallistamista, mikä tapahtui "1.1.1892, veronkannossa hieman aikaisemmin" o  Mitat.
Rinne Jari, Kuopio	2-Askeleet. aikoo lukea kirjan vasta kesällä
Salminen Aila, Espoo	8-Mykkä.Olemmeko elokuussa 1854? ( 9-Lause )
Salminen Seija, Espoo	7-Miehet.varoitus, että "älkää puhkiselittäkö Kilven kieltä".
Sihvola Ari - Kotisivu	5-Siviä. tapahtumat sijoittuvat aikaan ennen metrijärjestelmän virallistamista o Mitat.
Siivola Markku Rakkaudentunnustus  Volter Kilvelle	12 Toruja. "Nykyisin kannan Kilpeä aina povellani, sillä koko hänen saaristolaissarjansa on aina povitaskussani mukana olevassa taskutietokoneessa.  Siellä olen sitä kantanut ja sieltä siteeraillut häntä kaikkialla jo muutamat vuodet", Siivola kirjoittaa. Kämärä: Tuota noin... Pitäisiköhän tämän Siivolan hankkia joku harrastus? Ihantola: Kuuntele, miten Siivola ylistää Kilven lukemisen nautintoa: "Viikkokausia kestävät sanan, kielen. psyyken ja hengen humujuhlat!" Hengen humujuhlat, taidatkos paremmin sanoa?
Sorola Olavi	Kämärä: Vilpistä puheenollen, kuunteles tätä: "Voltter Kilpi ei ole mitään.  Olavi Sorola kirjoittaa paremmin", kuuluu jonkun Olavi Sorolan kuittaus kokonaisuudessaan Kustavin mestarista. Ihantola: Häiriköintiä ... Kämärä: Juu.  Sorolan omakehu ontuu, koska hän ei osaa kirjoittaa oikein edes kirjailijan etunimeä.  Volterissa on yksi t. Ihantola: Sorola esiin!
Taanila Hannu	3-Piippu. Alastalon salissa on suorastaan kertomus pääoman synnystä. Rahan pitää kasvaa ja pensastaa, on synti jättää se pois korjaamatta. Taanila muuten nimittää tätä lukua Härkäniemen piipunhakuaariaksi.  Kämärä: Mitä? Onko se radiokasvo livahtanut huomaamattani meidän piiriin?  Ihantola: Ei, tämä on hänen analyysistään teoksesta Kirjojen Suomi. Hän on aivan kiihdyksissä luettuaan kirjan. "Kestää pulssin tasaantua ja aivojen asettua. Näin maagista, tiheätä ja jännittävää harvoin lukee."
	6-Small. "Kilpi on rakentanut kirjansa barokkioopperan estetiikkasääntöjen mukaan."  "Exordium (alkulause), narratio (taustan selittäminen), propositio (aiheen esittely), confutatio (vastaväitteiden esittäminen ja kumoaminen), confirmatio (todistelu) ja peroratio (lopetus)." (Vesa Nuolioja: 16 Passiot ja Kilpi)
	13 Ihantola.  "maailmankirjallisuuden komein ja runollisin kertomus pääoman alkuräisestä kasautumisesta". Silkkaa Marxia. o Kapitalismi ja markkinatalous - Mitä ne ovat?
Tella Seppo, Helsinki	5-Siviä. "olisiko mahdollista saada vaikka verkkoliitteeseen jokin kumulatiivinen sanasto uusneuvottoman lukijan avuksi", koska "tekstissä on loputtomasti sanoja, mitä ei enää ymmärrä".
Tervo Jari	(Kämärän ihastus) 2-Askeleet. o 3-Piippu. o 10-Kilpasilla.
Tommila Seija, Kauniainen	11-Odotuksen. selvittää edellisen luvun käsittämättömän merimieslorun. Tommilan - omaa sukua Kilven! - tietämän mukaan kyseinen Kielis-sliipis -osa on ollut yleinen rallatus Kustavissa. Hän kääntää sen tuosta vaan nykysuomeksi meille lukupiiriläisille. Tässä vähän alkua: "Kielissä kunnostettavana, kuivassa telakassa, tilkittiin-puhdistettiin. puntattiin-mönjättiin: laiva kuin seula, nyt kuin muna, vaikk'ei ole muna..."
Uomala Leena, Helsinki	2-Askeleet. Pukkilan kärmistys "paisuu kiukun vimmaksi, sanallisen torvensoiton voimalliseksi töräyttelyksi. Rytmi on mahtava."
	7-Miehet.  mistä tässä luvussa on kysymys. "Otetaan ilo irti entisten kertaamisesta ja vahditaan silmä kovana, miten tulliväki juopuu. Samalla tulee kuluva aika tehneeksi tehtävänsä: ulkona oleva puuhaväki kärrää ja kierittää varastoon arvolastin - sokerit ja kahvit, joista olisi tulli maksettava - kun näennäisesti on rahdattu vain tullitonta suolaa."
	10-Kilpasilla. on lähettänyt jälleen oivaltavan analyysin. Tämä kymmenes luku antaa hänelle aiheen verrata Pukkilaa Joukahaiseen ja Alastaloa Väinämöiseen.
	13 Ihantola.  nimittää lukua "yksinkertaisesti komeaksi". Se on syvältä kouraiseva". Uomala huomaa myös muistumat Gogolista.
Vainio Eeva ja Juhani, Nurmes	5-Siviä. Moring vastaa sähköpostiin kirsikka.moring@sanoma.fi,  ovat soitelleet kaikki Kuopion divaritkin läpi. Niin kova on heillä Kilven hinku, että palstamme käy aidon asian puutteessa. ... Vainiot kirjoittavat: "Ennen HS luettiin järjestyksessä kannesta kanteen. Nykyisin sunnuntaiaamun lehdestä katsotaan ensimmäiseksi, mitä lukupiirissä sanotaan, ja sitten luetaan muu lehti."
Warburton Thomas, kääntäjä	12 Toruja. suositteli äsken meille vakavampaa sävyä Kilven eepoksen käsittelyyn.
	Warburton määritteli Kilven tyylin mainiosti, se on loitsua.
	13 Ihantola.  Thomas Warburtonkin kehui kovasti Albatrossin tarinaa. Hän käänsi sen ensimmäiseksi koko romaanista, ja se on ilmestynyt Erkki Tantun kuvittamana erillispainoksena.
	[Kämärä:]Pukkila on minun suosikkini. Warburtonin myös, koska Pukkila on "elävä". Kuulitko, että Warburton luonnehti sinun suosikkisi Alastalon "viekkaaksi"?
	On siinä järkeä, sillä Warburton ei keksi uusia sanoja, niin kuin Kilpi tekee, vaan luo jo olemassa olevista sanoista uudenlaisia yhdistelmiä.  Toivoisin, että joku kääntäisi Alastalon samalla tavalla Suomeksi.
	[Kämärä:] Mitä ei itse edes hyvän tovin mietittyään hoksannut, katsoi Elias Lönnrotin sanakirjasta, joka on kuulemma "vanhin ja paras".
	[Kämärä:] Englanniksi eeposta on turha yrittää, niin erilaisia ovat kieli ja kulttuuri.  Mutta norjaksi voisi hyvinkin kääntyä, Warburton sanoi.
Winberg Tomi, Helsinki	2-Askeleet. "Kaikki vaan pötköksi, sieltä sitä tulee kun junatehtaasta"
VP, Tampere	7-Miehet."Heille, jotka kaipaavat sanakirjaa Kilpi-Suomi on kaiketi mainittava, että selviä suomen sanojahan Kilpi käyttää, mutta muodostaa ja muodontaa niitä hänen tarkoitustaan vastaavalla tavalla, voidakseen jäännöksettömästi ilmaista juuri sen mitä haluaa."

Asko Korpela 20000531 (20000227) o o AJK kotisivu o AJK kirjasivu