| AJK | Sivuilla kävijöiden määrä senkuin lisääntyy. En kuitenkaan mitenkään voi kuvitella, että sivut söisivät keskusteluun osallistumista. Niiden luulisi päin vastoin antavan lisävirikettä. Ei tosin sekään näy minkäänlaisena palautteena muilta kuin jo tutuilta omaa sivuaan ylläpitäviltä. Mukava katsoa, mutta mene nyt osallistumaan: siitä olisi liikaa vaivaa! |
| VN | Yllättävän paljon noita vierailuja on ollut, kuten totesitkin kaikilla näillä sivuilla, joita olet toisiinsa linkittänyt, tietysti Salla ja muut mukaan lukien. En minäkään ollenkaan usko, että nettisivut söisivät Hesari-projektin aktiivisuutta. Kyllä nämä asiat tukevat toisiaan. Se vaan on se tavallinen tarina, että aktiiviosallistuminen ei ole koskaan kovin yleistä, vaikka selän takaa kurkkijoita on melko paljonkin. |
| AJK | ... Eivät voi olla vain sattumalta eksyneitä, vaan ihan tulevat
tarkoituksella ja tiettyinä päivinä ja sillä lailla
voi päätellä, että ovat asiakseen liikkeellä.
Sen vuoksi odottaisin, että panisivat kommenttia tai lisätietoa
tai näkökohtaa. Kyllä niitä on, se on ihan varmaa.
Kuka huomaa mitäkin. Kuka sattuu tietämään mitäkin.
Kuka milläkin tavalla lukemansa ymmärtää.
Tässä lähestytään väistämättä kysymystä: Kannattiko koko homma, jos vain I, K, N ja K (ja K) keskustelevat ja muut kurkkivat olan yli? - Pekka Pihlanto sentään viestitteli ja kiitteli järkkymätöntä Alastalo-faniuttani. Se tietysti ikäänkuin sopii luonnostaan meidän alan miehille. Varmaan ja toivottavasti ottavat kantaa tähän [että kannattiko] I ja K 'loppuraportissaan'. Näin mukana olijastahan tämä on ollut tosi antoisaa. Meiltä ainakin saa suuret kiitokset koko idea ja sen toteuttajat. Tällaistakohan se on ollut keskustelu kirjallisuudesta siihen aikaan, kun ei ollut tätä ylenpalttista tiedon ja viihteen tulvaa? Tätä olen ihmetellyt, kun olen pikku hiljaa perehtynyt Dostojevskin kirjailijakuvaan ja kirjallisesta keskustelusta on [siinä] jatkuvasti puhe - vaikka ei edes ollut näin helppoa välinettä. Mutta kannattiko siis niin ison lehden näin pienelle porukalle?
Jos ajatellaan itse asiaa eli Kilven kirjaa, niin hyvin on kestänyt
tämän käsittelyn ja tuntuu sen ilman muuta ansainneen, on
se sellainen järkäle. Saisivat [I ja K] paljastaa
koko taustan: Kenen idea tämä lukupiiri? Miten sen etukäteen
arvioivat? ja Kuinka kevein tai painavin eväin tähän lähdettiin?
- Voisikohan näitä ajatuksia laittaa meidän välisenä
keskusteluna syötiksi sivuille?
|
| VN | Kun huomasin projektin alkuvaiheessa Sinun ja Pihlannon kiinnostuksen
asiaan, aluksi hieman ihmettelin, että onkos tällä nyt jotakin
tekemistä taloustieteen kanssa. Onhan se selvinnyt, että ehdottomasti
on. Jos olisin alan miehiä, niin ei voisi olla minuakaan kiinnostamatta.
Pääoman kokoaminen yhteen uudeksi suureksi tuotantopanokseksi
on kirjassa jonkinlainen köli, jonka varassa mennään määrätietoisesti
prosessi läpi eläköön affektit pintakerroksissa millaista
kuohuntaa hyvänsä.
>Mutta kannattiko siis niin ison lehden näin pienelle porukalle?
Olen joskus lukenut kustannustoimittajien esseitä joidenkin runokirjojen
kustantamisesta. Eivät perusteet ainakaan taloudellisia ole olleet
eikä niitä aina välttämättä ole helppo ymmärtää
myös kulttuuripoliittisin perustein. Ymmärrettävyyshän
tulee usein näkyviin vasta vuosien kuluttua. Paljon lukeneilla ja
kokeneilla kulttuuritoimittajilla ja kustannustoimittajilla voi kyllä
olla ja onkin näissä asioissa usein terävämpi näkö
ja kyky hahmottaa kokonaisuutta kuin kenellä tahansa.
|
| AJK | Kyllä sen varmaan noinkin [taloudellinen näkökulma] voi ajatella. Vaikka en usko sen enempää PPn kuin itsenikään varsinaisesti tällaisin järkiperustein kirjan juonen edistymistä seuraavan. Vaikka toisaalta - useampaan kertaan olen itse asiassa näihin näkökohtiin tullut viitanneeksi, siihen että sellainen ja sellainen taloudellinen edesottamus on kysymyksessä. Mihinkä sitä pukki kaalimaaltaankaan pääsee? ;-) |
| VN | Äsken
saunan lämmössä jatkoin aloittamaasi spekulointia Hesarin
motiiveista. Yksi selitys tuntuisi luonnolliselta. Nimittäin lehti
tietenkin tietää, että Alastaloa on perinteisesti luettu
melko vähän, vaikka asiantuntijat ovat vuosikymmenien ajan arvostaneet
romaanin kirjallisuutemme merkittävimpiin kuuluvaksi teokseksi. Ehkä
he päättivät, että luetaan sitten "pakolla", kun
ei lueta vapaaehtoisesti. Lehden voima on niin suuri, että se saa
niin halutessaan melkein mille asialle tahansa paljon harrastajia. Alastalosta
on nyt otettu selkävoittoa samaan tapaan määrätietoisesti
jyskyttämällä kuin Jukolan pojat kellistivät Aapisen.
Olin itsekin huomaavinani lehden vaikutuksen. Projektin ensi päivinä nimittäin sain kirjastosta helposti kirjan lainaksi. Kymenlaaksonkin kirjastoilla on yhteinen tietokanta. Huomasin sieltä, että kirjoja oli aluksi saatavilla monistakin kirjastoista, mutta ei enää kuukauden päästä. Kun laina-aikani kului umpeen, totesin tietokannasta, että ainakaan Kotkan kirjastoista kirjaa ei enää saanut, vaan oli varauksiakin. Onneksi tuli uusi painos hyvään aikaan ja sain kirjan kaupasta. Muistanet, että lukupiirissäkin olivat tehneet samoja havaintoja kirjan loppumisesta kirjastoista. Lehti siis on saanut aikaan sen, mitä se todennäköisesti on halunnutkin saada: uusien lukijoiden piikin. Luulen, että nettisivuilla vierailijoistakin useimmat ovat lukijoita. Lukupiirihän on ilman muuta madaltanut kynnystä lukemiseen. Yksinäiselle lukijalle kirja on varmaan usein hieman liian järkälemäinen. Kun on kaikenlaista muutakin tekemistä, niin asia jää helposti keskeneräiseksi. Sen sijaan hidaskin lukija kyllä pysyy mukana noin verkkaisessa aikataulussa, joka nyt on ollut. Myös Kämärän ja Ihantolan viikottainen suunsoitto on todennäköisesti piristänyt lukuprosessia ja auttanut pysymään sitä hengissä. Pitäisi oikeastaan kysellä kustantajalta ja/tai kirjastoilta,
kuinka paljon uutta painosta on myyty. Sehän nyt tuli saaneeksi tavallaan
poikkeuksellisen pitkäkestoisen jatkuvan mainonnan.
|
| SKK | Hyvät herrat,
en kuitenkaan ole aivan noin pessimistinen. Se on totta, että moneen
viikkoon ei ole I &
Tässäpä tuli mieleen pieni bisnesidea, joka varmaan pitäisi
välittää eteenpäin Kustavin
Ainakin voisi projektin loppuessa joko tuossa vaarin sivulla jos
ei sitten Kämärän ja
Jatketaan me ainakin! |
| VN | >[Kommentteja Salla Korpelalle]
>...moneen viikkoon ei ole I & K:n palstalla tainnut olla muita kommentoijia kuin te, mutta lukijoita on varmasti. .... Salla hyvä, olemme ilmaisseet itseämme huonosti, jos tekstimme voi niin tulkita, että lukijoita ei ole ollut. Minäkin vaahtosin, kuinka kirjat ovat kirjastoista loppuneet ja kuinka isoja lukemia nettisivujen kävijämittareissa on. Lukemista aktiivisempi osallistuminen on vähäistä, mutta ei tässä minulle mitään uutta ole, ilmiö on kovin tuttu monista muista yhteyksistä. > >Tässäpä tuli mieleen pieni bisnesidea, ... Hyvä idea. Näytetään "niille". Ei sen puoleen, suhtaudun
juoksemiseen kyllä Ei sen puoleen, suhtaudun juoksemiseen kyllä
myönteisesti, mutta onhan niitä kaiken maailman "marlboro-miehiä",
joita kulttuuriväki voisi vähän pilkata. Aikoinaan
oli Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen opiskelijoilla
paita, jossa luki "Physical education". Matematiikan opiskelijat tekivät
paidan "Intellectual education".
|
| HN | Kiitos ideasta! Itselläni
on vain T-paita "My brother went to Iowa State Univeristy and all I've
got is this lousy T-shirt. " Käytän sitä kirsikoita poimiessani.
Meillä on Volter Kilpi Kustavissa T-paita, mutta tätä
voisi tosiaan ajatella rinnalle. Olen muutenkin huomenna menossa tapaamaan
Kustavin Merineuleen omistajaa, sillä viimevuotisen T-paidan rinnalle
on kehitteillä logollinen merimieshuivi kolmioksi kaulaan.
Omasta puolestani on sanottava, että kirjallisuustapahtuman markkinoinnin kannalta Hesarin juttusarja on ollut valtavan tärkeä. Kiinnostus on ollut todella laajaa. Ihan varmasti se on myöslisännyt kinnostusta Kilpeen, mikä on yksi meidän projektimme tavoitteista. Yst. terv. Hanna Nurminen
|
| MH | Kannatti mielestäni
ehdottomasti. Itse en Alastaloa nyt talkoolaisena ole lukenut mutta
aiemmin kyllä. Ja kun ensimmäisen kerran saa vedettyä läpi
vaikkapa vedettynäkin, moni varmaan palailee jäljille uudelleen.
Ja näin taas lisääntyy suomalaisen kirjallisuuden tuntemus.
Oma Kilpi -historiani lähti liikkeelle Pitäjän pienemmistä jonka 90 -luvun puolivälissä ostin kerran Tampereella käydessä alennusmyynnistä muistaakseni kympillä. Tuo Pitäjän pienempiä on, niinkuin Kilpi itsekin aikanaan taisi todeta, parempi aloituskohta Kilpeen tutustumiselle. Ja vielä niin että aloittaa lyhyemmistä tarinoista kuten Merimiehen leski, Jäällävaeltaja tai Aurinkotytin tanssi. Sitten jaksaa jo seurailla myös Ylistalon tuvan ja tuvan ikkunan näkymiä ja siinä vaiheessahan sitten jo onkin moni myyty... terveisin Markku Halttunen
017-550 6784
|
Asko Korpela 20000518 (20000515) o 
o AJK kotisivu o AJK
kirjasivu