Empimättä
voit kopioida tämän sivun itsellesi, sillä se helpottaa
kirjan lukujen löytämistä. Huomaa
myös HS linkit!
Näpäytä tästä,
jos haluat pelkästään suomenkielisen
sisällysluettelon. o hs.kulttuuri@sanoma.fi
| 0 | Kirkkomaa | 7 |
|
Kyrkogården | 11 |
| 1 | Alastalo ottaa vieraita vastaan | 19 | 0109HS | Alastalo tar emot gästerna. | 23 |
| 2 | Pukkila kävelee Alastalon salissa peräsohvaan istumaan. | 27 | 0116HS | Pukkila går genom salen på Alastalo och sätter sig i soffan. | 31 |
| 3 | Härkäniemi valitsee itselleen piippua Alastalon piippuhyllyltä ja tuumailee ajankuluksi erinäisiä. | 51 | 0123HS | Härkäniemi väljer sig en pipa på Alastalos piphylla och funderar till tidsfördriv ett och varje. | 56 |
| 4 | Pukkila katselee ja tuntee itsensä kiiskiseksi, kun Langholma saapuu Alastalon saliin ja isonen saatetaan keinutuoliin istumaan. | 122 | 0130HS | Pukkila ser på och tycker att han är en girs, då Langholmarn anländer till salen på Alastalo och ledsagas som en storkarl till gungstolsplats. | 129 |
| 5 | Siviä kantaa kahvin sisään ja Alastalon Eevastiina on emäntä salissa, Langholma on juhlallinen ja Härkäniemi ajattelee erilaisia, elämän kukoistusta niinkuin turhuuttakin ja on onnellinen siitä, ettei hänellä ole vaimoa, mutta kyllä toppakahvit. | 191 | 0206HS | Siviä bär in kaffet och Alastalos Evastina är värdinna i salen, Langholmarn är högtidlig och Härkäniemi tänker på likt och olikt, på livets blomstring liksom på dess fåfänglighet, och är lycklig över att han ingen hustru har, men kaffe med dopp. | 199 |
| 6 | Luku, jonka mukavasti voi jättää lukemattakin, koska siinä ei tapahdu enempää kuin muissakaan. | 235 | 0213HS | Ett kapitel som man väl utan svårighet kan hoppa över, eftersom det inte händer mer än i de andra. | 244 |
| 7 | Tulli rommitetaan Alastalon salissa ja tullikapteeni haetaan pöydän alta, niinkuin muukin tullibesättninki, paitsi kokkia. | 271 | 0220HS | Tullen romtrakteras i salen på Alastalo och tullkaptenen hämtas under bordet, liksom resten av tullarmanskapet, så när som på kocken. | 280 |
| 8 | Muinaisia siitäkin, kuinka sokeritopat pelastuivat ja tulli seilasi myötatuulen kyörillä Turkuun. | 339 |
|
En annan berättelse om hur sockertoppar räddades och tullen länsade undan till Åbo. | 348 |
| 9 | Luku, jossa jo toden perään puhutaan parkistakin. | 358 | 0305HS | Ett kapitel, där det verkligen också blir tal just om barken. | 367 |
| 10 | Pukkila ja Alastalo kilpasilla. | 388 | 0312HS | Pukkila och Alastalo kappas. | 397 |
| 11 | Totivesi kannetaan saliin, ja Härkäniemi, niinkuin muutkin, ja varsinkin eräs, saavat taas mielikseen katsella Siviä-neitosta salissa, jopa peilin pohjilta. Muutakin mukavaa sattuu, kuten esimerkiksi sitä, että Krookla pelastaa itselleen rommilasin melkein sekoittamattomana ja että Pukkila pääsee liikkumaan komeasti. | 6 | 0319HS | Toddyvattnet bärs in i salen, och Härkäniemi, liksom de andra, och särskilt en bland dem, får på nytt av hjärtans lust betrakta Siviä i salen, till och med spegelbild. Även annat trevligt inträffar, som till exempel att Kråksen bärgar sig ett glas så gott som outblandad rom och att Pukkila får plats att röra sig som en pamp. | 5 |
| 12 | Välipalanen, jossa ajatellaan omia ja valmistaudutaan enempiin sillä aikaa kun odotellaan ja verissä on hieman humausta. | 59 | 0326HS | En mellanbit, i vilken man tänker på sitt och bereder sig på mera allt medan man väntar och det susar så smått i blodet. | 60 |
| 13 | Härkäniemi kertoo esikuvan rohkaisuksi ja muuksi ajankuluksi jutun retarista ja kapteenista ja Albatrossin tileistä. | 78 | 0402HS | Till uppmuntrande exempel och till tidsfördriv i övrigt berättar Härkäniemi historien om en redare och en kapten och om räkenskaperna på Albatross. | 80 |
| 14 | Alastalo levittää parkinpaperit pöytään. | 136 | 0409HS | Alastalo lägger barkpapperen på bordet, och breder ut dem. | 140 |
| 15 | Nimien kirjoitus alkaa ja laivaosia merkitään kirjaan, kunnes Pukkila päästää suustaan varomattomia ja Alastalo vielä varomattomampia, ja Siviä tulee saliin samassa, kun hänen nimeänsä mainitaan. | 160 | 0416HS | Namn börjar skrivas och skeppsandelar tecknas, ända tills Pukkila ger luft åt vissa obetänksamheter och Alastalo åt ännu större, och Siviä kommer in i salen i detsamma som hennes namn blir nämnt. | 165 |
| 16 | Parkinkirjojen kirjoittamista ei jatketakaan tässä luvussa, koska on muuta estettä ja ajatuksen aihetta, ja Siviän jättämä totivesikannu edelleen röyhää laattialla, kunnes Härkäniemi sen nostaa ja kantaa kiehuvia kämmenurakalla, vaikka varvaspolskassa, kynsissänsä pöydälle sylkemään. | 193 | 0422HS | Det blir ingen som skriver vidare på barkurkunden i detta kapitel, därför att annat kommer i vägen och måste betänkas, och Siviäs toddyvattenkanna fortfarande står på golvet och ryker, ända tills Härkäniemi lyfter upp den och bär kokhettan med handpåläggning, om ock med tåspetspolska, att fräsa färdigt på bordet. | 200 |
| 17 | Pukkila tulee sittenkin nyt käsketyksi lähinnä Karjamaan jälkeen ja ennen Härkänientä ja Krooklaa kirjoittamaan nimensä parkkikirjaan. | 216 | 0430HS | Pukkila blir trots allt kallad närmast efter Karjamaa och före Härkäniemi och Kråks att skriva sitt namn på barkavtalet. | 223 |
| 18 | Krooklan nenänkärjestä tipahtaa kirkas rommiveden helmi parkkipapereille, Härkäniemi aprikoi Athanasiusta ja puoli parkkilaivasta tulee merkityksi. | 235 | 0507HS | Av Kråksens nästipp droppar en klar romvattenspärla på barkdokumentet, Härkäniemi begrundar Athanasius, och halva barkskeppet blir tecknad. | 243 |
| 19 | Lahdenperäkin kirjoittaa viimein parkkiosansa sekä ajattelee Friisi-juttuja, joita hän ei tällä erällä kuitenkaan kerro, ja mitenkäs käykään, tekee pienen kompastuksen, ennenkuin pääsee valmiiksi kirjoituksissa. | 253 | 0514HS | Även Lahdenperä tecknar till slut sin barkpart och begrundar historierna om Friisen, som han likväl inte denna gång berättar, och det vill sig inte bättre än att han stakar sig så smått, innan han blir färdig med skrivandet. | 262 |
| 20 | Luku, jossa ilmestyy jo muitakin ja uusia tuttuja pöydän viereen ja kirjoittelevat useatkin osansa parkkikirjaan, vaikkeivät vielä kaikki. | 285 | 0521HS | Ett kapitel, i vilket även somliga andra och nya bekantskaper dyker upp vid bordet och mestadels tecknar sina andelar i barken, dock ännu inte alla. | 296 |
| 21 | Luku, jossa Pukkilalle tulee muissa hengenpinnistyksissä mieleen asioita, jotka tähän asti ovat olleet salaisia, ainakin muutamat, ja jossa Janne Pihlman kirjoittaa laivaosansa, suuruudeltaan sen, minkä Pukkilakin luvun lopussa saa lukea parkkikirjasta. | 317 | 0528HS | Ett kapitel, i vilket Pukkila under annan andlig anspänning kommer att tänka på saker som hittils har varit hemliga, åtminstone somliga, och där Janne Pihlman Tecknar sin skeppspart, vars storlek även Pukkila i slutet av kapitlet får läsa i barkbrevet. | 329 |
| 22 | Luku, jossa Pukkila edelleen kärsii sieluntuskia ja tuntee hengenpeukalonsa puristetuksi kuin ruuvipenkin pihtiin, mutta jossa lopulta kuitenkin Evaldinkin osa tulee merkityksi parkkikirjaan ja Evaldista parkkiretari, niinkuin Jannesta, vaikka lopulta sittenkin pienempi. | 338 | 0604HS | Ett kapitel, i vilket Pukkila alltjämt lider i sin själ och känner sin andes tumme satt som i skruvtving, men vari till slut även en andel åt Evald tecknas i barkbrevet och Evald blir barkredare, liksom Janne, fastän mindre till måttet i alla fall. | 351 |
| 23 | Luku, jossa vihdoinkin Alastalo kokoo parkkikirjan pöydältä ja lukitsee sen klahviin ja jossa tapahtuu muutakin juhlallista, kuten esimerkiksi se, että Härkäniemen aikaisemmat aamupäiväiset aprikoimiset maaherran piipusta osoittautuvat oikeiksi ja Alastalo virittää kuin virittääkin piippuhyllyn edessä helmitaatin työnvirkoihin suupielessänsä ja kävelee salissa niin, että savu jää taakse, keinutuolille keikuttelemaan niinkuin Langholmakin tuomarivainaan piippu suupielessänsä häntä vastapäätä. | 368 | 0611HS | Ett kapitel, i vilket Alastalo äntligen samlar ihop barkhandlingarna på bordet och låser in dem i klaffbyrån, och i vilket även annat högtidligt sker, som exempelvis att Härkäniemis tidigare förmiddagsfunderingar om landshövdingens pipa visar sig stämma och Alastalo mycket riktigt beger sig till piphyllan och sätter den pärlstickade ståten i verksamt bruk i sin mungipa samt vandrar genom salen med röken bakefter sig till sin gungstol för att vagga i den liksom Langholmarn gör mitt emot honom med salig häradshövdingens pipa i sin mun. | 382 |
Asko Korpela 20001009 (20000215) o
o AJK kotisivu o AJK
kirjasivu
20000304-81 o 0311-133 o 0318-165 o 0325-202 o 0401-242 o 0605-1001 o 1009-1643 o 1204-1831 o 20010120-1915