12 Naatitaan, naatitaan - parkki on iso asia!  

  • Naatitaan, naatitaan... sormi liipasimella
  • Kommentteja, keskustelua...
  • Muutama herkkupala suomeksi ja ruotsiksi
  • 20000326-HS lainaukset ruotsiksi
  • Salla Korpela: Välipalanen

  •  
    Välipalanen, jossa ajatellaan omia ja valmistaudutaan enempiin sillä aikaa kun odotellaan ja verissä on hieman humausta, 2-59.  En mellanbit, i vilken man tänker på sitt och bereder sig på mera allt medan man väntar och det susar så smått i blodet, 2-60.
    Naatitaan, naatitaan... sormi liipasimella ...laakastaan - no, ei ihan vielä kuitenkaan. Mitä tässä hoppuilemaan Annetaan totin lämmittää. Mietitään vielä asemat ja suhteet. Ettei pantaisi pieneksi tarinaksikin vielä ennenkuin leväytetään paperit pöydälle. Mutta nyt on jo valmiutta. Ennenkuin pannaan sanoiksi ja puumerkeiksi ilmaistaan vielä valmiutta holistisen ihmisen kehollisin tunnusmerkein. Nekin puhuvat ymmärtäjälle selvää kieltä, mutta niillä ei vielä lopullisesti sitouduta lain edessä. 

    Langholma jo taaskin luvun alussa, kuten edellisessäkin, ihan selvin ja ytimekkäin sanoin styyräsi asiaa uomaansa: "Parkkilaivan terveydeksi!" (s 62). Ryyppäämään ei kuitenkaan äitynyt, se oli hänen tapansa, vain kieltä kostutteli. Pukkila varmaan olisi muuten ryypännytkin, mutta nyt piti pitää pää terävänä ja järki tallella. Samoin muutkin. 'Hyvin siis kohtuullinen ja arvokas oli ympäri salia ensimmäinen kaato, ja laseissa yleensä, Krooklan ja Huukaisten Hannun lasia lukuunottamatta, oikea keskipäiväisen ja asioiden ohessa tapahtuvan maistamisen säädyllinen ja otollinen vajaa.' - Hieno lause, jonka pääsana on vaatimaton, mutta saa painonsa lauseen viimeisenä. 

    Pukkilan kehollisuus laukesi kuin jousipyssy: ukko loikkasi pystyyn ja hihkaisi "Kapteeni, perhana!"  Tekstin mukaan oikein piruettia pyörähteli ja säkkäröitsi lattialla. "Kukas?" kysyi ja kuljetti silmiensä tuppuraa niin likeltä Langholman kulmakarvoja kuin tupakkamies tikkunsa sytytintä piipunpesän kärähteleviä suuhaituvia. "Kukas!" - Oli Pukkilalla omat pojat mielessä. Kouluun olisi pantava ja logaritmit selvitettävä. - "Mitäs sinä sitä nyt jo suret, kuka kapteeniksi saadaan, kun vielä kölipuukin kasvaa metsässä" Langholma toppuutteli. Tästä Pukkila muuttui hiljaiseksi mieheksi ja "veti kyntensä kesysti kerään", noituikin mielensä nopeutta. 

    "Alastalo kurkisti Härkäniemeenkin, eikö silläkään kulmalla äkätä, että nyt sopisi pistää hihnat vetoon ja auttaa kuorma liikkeelle! ... Istut salissa, niinkuin sitä varten olisit täällä, että roikutat nenääsi totilasin yläpuolella!" Mutta Härkäniemi piti kyllä "huomionsa sormea ajatuksen liipasimella valmiina sen tingan varalta, että puskasta risahtaa", lasin paikkaakin katseli siksi ajaksi, kun olisi puhetta pitelemässä. Pukkilan valppaat silmät tulivat levottomiksi ja vilkuilivat levottomasti Alastalosta Härkäniemeen ja Härkäniemestä Alastaloon, kumpi pahus nyt ensimmäisenä jotakin sanoisi ja olisi vaarallinen. ... Härkäniemi huomasi nyt kaikkien kääntäneen katseensa häneen.  Nyt ei enää auttanut, suunsa joutui aukaisemaan. Ei tässä nyt kuitenkaan missään kynttilän valeluissa ja talipadan kiehumilla hääritä. Ja niin ei vieläkään laakastu, vaan "Olettekos kuulleet juttua Vaasan kapteenista ja hänen tileistään?" ...ja Alastalolle: "Ja vahvista sinä rommia lisään, etteivät lasit pääse kuivumaan välillä". ... Ja niin tulee vielä 60 sivua ennen parkkipapereita. 

    Kommentteja, keskustelua ...
    Tytär Salla: trigonometrian tuolupuilla ja logaritmien potkimin punottava latituudien kudelangat longituudien loimiin tiedon neliniitiseksi veraksi paperille, jonka kirjoista silmä lukee ja järki pitelee tähtien naakeli-paikat taivaankannella ja sinusten siuhkavat kosintasuukot meren erheillä ja vieriväin niskoilla tarkalleen ja sekuntilaskussa  oman lentävän laitapuun tervatuilla kupeilla, oppivat kukaties... Pitkästä lainauksesta vain tämä ikäänkuin uppoaa minuun. Alkuosasta menee kyllä hämmennyksen sormi ymmärryksen suuhun. Täytyy myöntää, että vilahti ohi huomaamatta, mutta minähän luenkin ruotsiksi. Tähän sitten vain etsin alkuperäisestä kohdat. Tämä matematiikka kiehtoo; ihan pitäisi paneutua tähän navigointimatematiikkaan.
    Myllymäki: Kuva Mainio juttu. Ketä kaikkia olikaan salissa?
    Warburton Loistojuttu, että haastettiin mukaan. Tytär arvasi, että 'hän on täällä tänään', kun luvattiin, että 'ensi viikolla tapaamme miehen, joka ymmärtää Kilven eepoksesta jokaisen sanan.' Minä en äkännyt [W: hågsa - hoksata; kupi on laina - suom kai?], mutta varmaan olisin nyt hoksattuanai ehdottanut hänet kutsuttavaksi tästä eteenpäin...
    eepos Herrat puhuvat jatkuvasti 'eepoksesta'. Onkohan se oikea sana? Opus olisi ainakin. Nykysuomen sanakirja [tosin 1966 painos] määrittelee: "eepos  runomittainen, laajahko kertomataiteellinen teos, vars. kansaneepos; nyk. us. myös suurisuuntaisesta (runo- t. proosamuotoisesta) kertomuksesta yleensä;" - suurisuuntainen ilman muuta; ehkä siis sittenkin e. Itse sanoisin 'teos' tai 'kirja' tai 'romaani'.
    Kämärä: Siksi loihenkin lausumaan Käsittääkseni 'loihen' on menneen ajan muoto. Mikä onkaan vastaava preesens, joka tässä olisi paikallaan? NSS: luoda -> refl. taiv. Kalevalassa loihe lausumaan. Siis: 'luonnun sanomaan'?
    ...sillä Warburton ei keksi uusia sanoja, niin kuin Kilpi tekee, vaan luo jo olemassa olevista sanoista uudenlaisia yhdistelmiä.  Toivoisin, että joku kääntäisi Alastalon samalla tavalla Suomeksi. ... niin tai tekisi Kalevalasta suorasanaisen version ilman kymmeniä, satoja kertoja toistuvia 'Vaka, vanha Väinämöinen, tietäjä iän ikuinen, sanan virkkoi, noin nimesi'. Kun lyhyestä tehdään pitkä, niin jotakin on väliin pantava. Kilven vivahteita täynnä olevat pidennykset miellyttävät enemmän kuin Kalevalassa esiintyvät. Kalevalan mahtava tarina hautautuu näiden alle - Kilven ei. 
    - Eikö vain sittenkin W keksi uusia sanoja siinä missä Kilpikin? [läpphäng, listigögonen, kvickblanka]
    [Kämärä:] Englanniksi eeposta on turha yrittää, niin erilaisia ovat kieli ja kulttuuri.  Mutta norjaksi voisi hyvinkin kääntyä, Warburton sanoi.  Eikö sittenkin menisi englanniksikin?
    Markku Siivola: "Nykyisin kannan Kilpeä aina povellani, sillä koko hänen saaristolaissarjansa on aina povitaskussani mukana olevassa taskutietokoneessa.  Siellä olen sitä kantanut ja sieltä siteeraillut häntä kaikkialla jo muutamat vuodet", Siivola kirjoittaa. Voisikohan sitä tottua tuollaiseen? Odottelen 'lukuläpyskänäyttöä', levyä, josta voi sängyssä selällään lueskella. Piti tulla markkinoille viime syksynä, mutta eipä ole näkynyt. CD-romin myyjä ehdotteli litteänäyttöä käänneltävän varren päässä. Taskutietokone kulkisi mukana. Tuleekohan ennen pitkää soruttua tällaiseen?
    Ihantola: Kuuntele, miten Siivola ylistää Kilven lukemisen nautintoa: "Viikkokausia kestävät sanan, kielen. psyyken ja hengen humujuhlat!" Hengen humujuhlat, taidatkos paremmin sanoa? Onpa makeasti sivallettu! Samaa mieltä ollaan.
    Närhi: Päivät pitkät epikriisitekstejä Kämärältä täysin asiaton heitto: 'En minäkään...' Tai kyllä tästäkin on myötäkarva käännettävissä esiin siten, että K ei tätä heittoa olisi esittänyt, jos tietäisi mitä sana tarkoittaa. Kun ei tiennyt, täytyy olla terve mies. Onneksi olkoon!
    Ihantola: ...meidän Kilpi-ihmisten kokoontumista ensi heinäkuussa Volter Kilpi Kustavissa -kirjallisuusviikolla.  Jaa'a! Ei taida tulla Nilsiästä saakka lähdettyä. Tai jos sittenkin... tytär ja ipanat ja kaikki. Saattaisi saada mehevän valokuvakokoelman liitettäväksi osanottajaluetteloon
    Olipa paljon kommentoitavaa ja mieltä kiehtovaa. Taitaa olla paras HS-kirjoitus tähän mennessä. Tekijöille ja osallistujille suurkiitos!
    Muutama herkkupala suomeksi ja ruotsiksi 
    60 ...ja yksi kerraltansa rykelmän kerästä pöydän tunkemilla väljemmille ja laattian vapaille, korjattu saalis kouransojolla ja maljattu leimumieli laitojensa läikkymillä ylpeästi koholla! 61 ...och en i sänder ur härvan och klungan i trängseln omkring bordet ut i golvets öppnare frihet, med sitt bärgade byte i framsträckt näve och sin iskänkta brandbrygd stolt upplyft med böljande bredd! [Hyvä Warburton!]
    62 "Parkkilaivan terveydeksi!" sanoi hän siis vain paikaltansa painavana miehenä ja ensimmäisen kulauksen virkistämänä, ja ohjatakseen asioita myös hiukan jäljillekin taas, sekä muistuttaakseen siitä, mitä varten oltiin koolla ja mitä varten totikin oli kannettu saliin. 63 "Skål för barken!" sade han alltså bara från sin plats som en man av vikt och värdighet vederkvickt av sitt första svälj, och för att nu åter styra in sakerna på rätt spår och erinra om orsaken till att man hade samlats och till att toddyvirket burits till bords i salen.
    73-4 pitää huomion sormea ajatuksen liipasimella valmiina sen tingan varalta, että puskasta risahtaa, niinkuin varmasti risahtaakin, kun jänis loikasee piiloiltansa. 76 ...hålla uppmärksamhetens finger på tankens avtryckare färdigt och till reds för den händelse att det prasslar i busken, vilket det säkerligen gör då haren skuttar ur sitt gömsle.
    20000326-HS lainaukset ruotsiksi
    Tällä kertaa onkin ruotsinnokset itse tekstissä. Sopii hyvin, kun on Warburton vieraana! Yksi parhaista kuitenkin tähän [jo kolmanteen kertaan].
    ...korjattu saalis kouransojolla ja maljattu leimumieli laitojensa läikkymillä ylpeästi koholla! ...med sitt bärgade byte i framsträckt näve och sin iskänkta brandbrygd stolt upplyft med böljande bredd (HS kirjoituksessa virheellisesti brädd)! 

    Asko Korpela 20000326 (20000323) o o AJK kotisivu o AJK kirjasivu