|
Tässäpä
on systemaattinen katsaus veljesten eriytyneeseen elämään.
Talonpito ja perhe-elämä esitellään joillakin sattumuksilla
höystettynä. Erityistä huomiota saavat emännät,
useat ovat jämeriä, jotkut jopa pahansisuisia miestensä
ohjastajia. Poikkeuksena on henkistynyt Seunalan Anna, Eeron vaimo. Hurskas
nainen, joka vielä naimattomana neitsyenä esiteltiin Juhanin
osion yhteydessä. Tämä mystinen, ennusmerkkejä näkevä
neitonen aikaansai Juhanin hengellisen heräämisen. Ilta Vuohenkalman
torpassa, pienelle lapselleen laulavan Annan ja metsästä palaavan
Eeron hiljainen lähentyminen on kirjan kenties runollisin kohta.
Simeoni elää kartanon pehtoorina Juhanin talossa, mutta muista
on tullut itsellisiä, kunnon maanviljelijöitä. Pisimmälle
sivistyksen polulla etenivät Aapo ja Eero. Lautamies ja itseoppinut
kansanparantaja, siinä Aapon ansiot. Vanha lääkärikirja
ja yrttien parantavan vaikutuksen kokeellinen tutkiminen olivat opillisena
perustana tälle kiinalaisten paljasjalkalääkäreitten
suomalaiselle vastineelle. Eerosta kehittyi sanomalehden maaseutukolumnisti
ja kansansivistyksen esitaistelija.
Teos päättyy koko suvun yhteiseen joulunviettoon Juhani-Jukolan
talossa. Joukko on jakautunut kolmeen ryhmään: Oljilla peuhaavat
lapset, pöydän äärellä muisteloita kelaavat kuusi
veljestä sekä tulisijan äärellä emännät
ja Simeoni. Yksinkertainen mutta hartaan täyteläinen on illan
ohjelma: virren juhlallinen veisaus, ehtoollinen ja yhteinen uni oljilla.
Tämä luku on lopullinen sovitus varhemmista riehumisista ja
rötöstelyistä. Kansakunta kohentaa sivistystasoaan ja tapojaan.
Miksi tämä ei kelvannut August Ahlquistille? Lukiko hän
edes kirjaa loppuun? Todennäköisesti alkuosan karkeus sumensi
hänen arvostelukykynsä eikä hän pystynyt antamaan veljeksille
anteeksi kuten itse kirjailija.
Nyt kun mikään ei ole enää pyhää voisi
kuvitella teoreettista jatko-osaa veljeksille. Minne sijoittui poikien
jälkeläisjoukko? Maata ei ole enää liiemmälti
jakaa, onhan kaksi veljeksistä nytkin jonkinlaisia torppareita. Lähellä
on kasvava Helsinki, joka imee nuoria miehiä töihin satamaan,
rakennuksille ja tehtaisiin. Tyttärillä on kysyntää
kaupungissa ompelijoina ja kotiapulaisina. Kunnan läpi rakennetaan
Hyvinkään - Hangon rautatie joka valmistuttuaankin työllistää
väestöä. Vuosi 1918 jakaa serkukset kahteen ryhmittymään
… Ei muuta kuin kirjoittamaan romaania Seitsemän veljeksen sikiöt!
|
o AJK kotisivu