|
Nyt ollaan totisesti pohjalla.
Veljeskaarti alkaa suunnitella itsemurhaa. Kun fyysisestä itsetuhosta
vähitellen luovutaan, sen korvaa henkinen tilinpäätös,
sotamieheksi pestautuminen. Suunniteltu määränpää
oli Heinolan "kuuluisa ja hirveän suuri pataljooni". Suomen sotaväen
katkeilevassa historiassa osuttaneen vuosien 1854 - 1867 tarkka-ampujapataljoonien
aikaan.
Vaellus kaartiin keskeytyy, kun nimismies tulee yllättäen
vastaan. Veljeksillä on ollut minäolenmaailmannapa-syndrooma.
Virkavallalla on tärkeämpääkin ajateltavaa kuin jokin
kylätappelu, josta kuvattu nujakka ei varmaan ollut pitäjän
ainoa. Vallesmanni antaa heille armahduksensa, mutta veljesjoukko on syvästi
epäluuloinen. Järjestetty varmistuskoe menisi täydestä
sissikoulutuksessakin. Viimein oletetun vihollisväestön sekaan
lähetetty tiedustelija tuo lopullisen rauhanviestin.
Näyttääpä veljeksiinkin tehoavan paremmin porkkana
kuin keppi. Korvakuullolla heille kulkeutunut rovastin toive tehoaa paremmin
kuin uhka jalkapuusta tai kammotut kasakat. Tässähän on
kasvatustieteen korkeuksiin nostama menetelmä, joukko kouluttautuu
yhden jäsenensä johdatuksella. Eero on teräväpäinen
nassikka, joka yllättävän nopeasti oppii lukutaidon ja kristinopin
kulmakivet. Koiranleuka ei kuitenkaan pääse tavoistaan irti.
Irvailulla höystetty opin sauna päättyy selkäsaunaan
|
o AJK kotisivu o Seitsemän
veljestä