Rintanen Tapio 
09 Kurrasta ryhtiliikkeeseen

Aleksis Kivi: Seitsemän veljestä
Viertolan härjistä riittää ruokaa pitkiksi ajoiksi. Makailu lihapadan äärellä vaatii kuitenkin urheilullista viihdettä. Päättävät he lyödä kurraa. Vaan yksi jää joukosta poies, Lauri. Hän on yksinäinen samooja, tarkkasilmäinen luonnon oikkujen etsijä ja niiden syiden pohtija. Hän on myös unennäkijä: puoliprofeetallinen painajainen nostaa esiin alitajunnassa siellä pesivät sovittamattomat velat, härjänvuodat ja aapiskirjan. Selässään moninainen kokoelma kalupuita palaa hän aholle, jossa nuo joutavat mäiskivät typerää kurraansa. Äkeänä ja äänetönnä katselee Lauri tuota temmellystä, pitkästyneen haukottelevia ovat myös Killi ja Kiiski. 

Eero on kaikessa näppärä, huulen heitossa, kurran lyönnissä ja kuplettien esittäjänä. Paljolti hänen ansiotaan on, että vastapuoli häviää kisan. Onneton miehistö, Juhani, Timo ja Simeoni, joutuu nielemään rangaistusaterian, kymmenen naulaa lihaa. Mitä se mahtoi olla? Venäjän naula (funt) oli 409,51 g. Ruotsin naula on vielä painavampi, 425 g. Vaatii laajaa vatsaa ja hyvää ruokahalua kiskoa neljä kiloa paistia sisäänsä. 

Aamulla on epämiellyttävä herätys, virkavalta on astunut pirttiin. Onneksi lautamies Mäkelä on kunnian ukko ja itse rehellisyys eikä kiivastu veljesten vastakarvaisuudesta. Laurin enneuni käy toteen, kun häräntappo näyttää vievän käräjille ja luisto lukutaidosta tuovan kasakat pitäjään. Käyvät veljet taas lihapadan ääreen ja seuraa ideoiden ketjutus. Kun hävinneelle kurrakolmikolle ei liha enää maistu tarvitaan muuta syötävää. Siihen menee rahaa, jota tuottaisi tervaskannoista poltettava piki. Tuotos liian huono, päädytään kaskenpolttoon. Ja pian astelee Viertolaan kaksimiehinen aselepokomissio. 

Veljekset alkavat kivuta kohti kunnon kansalaisten kastia. Kaadettiin rasiin tuuheamäntyinen mäkirinne, päivänkalteva. Miksiköhän tämä oiva sana ei ole istunut käyttökieleen korvaamaan termiä eteläasenteinen tai eteläekspositio? Kun tämä sijoitus on tehty, voidaan taas uppoutua miesten mieliohjelmaan, metsästykseen. Ilvesjahdin päättää kaunis kuvaus eläimen kuolemasta: "Silloin kuusi uhaten ravisti kihariansa kerran vielä ja kylvi alas latvastansa kimmeltävää lunta kuolevan poikansa peitteeksi., koska veren kuumassa virrassa pakeni sydämestä raitis henki ja hälveni höyrynä ilmaan". 

Jatkuvasti on suuri houkutus paikantaa tekstissä mainittuja kohteita. Muistan kun sissikurssilla Tuusulasta lähteneellä jotoksella joku kapiainen näytti lohkareen, jota pidettiin Hiidenkiven esikuvana. Tuskin sille olisi sopinut seitsemää miestä. Tässä jaksossa iskeytyy silmään lounaaseen juokseva Kamajan korkea harjanne. Lohjanselkä? Etäällä Palojoesta, mutta Kivi oli pitkiäkin vaelluksia tehnyt innokas metsämies. Tämä luetun (HS) mukaan tukee teoriaa, jonka mukaan hän kuolikin borrelioosiin! Joka tapauksessa rauha hänen muistolleen.

 

Palautetta 

Eero ja Juhani: Ihanat sivut!!

Eero ja Juhani:  Viime kesänä Voipaalassa Kiven tekstin näytelmän muodossa läpi rämpineenä olisi ollut hauska jos olisimme osuneet sivuille hiukka aikaisemmin.... 
 

 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle tähän

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän

..ja sähköpostiosoitteesi tähän

Tämän palauteviestin saa Tapio Rintanen ja kopion Asko Korpela



Asko Korpela 20021005 (20011112) o o AJK kotisivu o Seitsemän veljestä