09 "Lauri-poika metsäss' häärii"
Lauri vetäytyy kurran lyönnistäRunsaan häränliha-aterian jälkeen järkimies Aapo suree häristä aikanaan lankeavaa laskua, mutta yksioikoinen Juhani on edelleen luottavainen: laki on heidän puolellaan. Eero vaikuttaa sovinnolliselta - tosin hänen tanssiehdotuksensa taitaa olla ivailua. Juhani ottaa kuitenkin vinkin vakavasti, mutta ehdottaa tanssin sijaan kurran lyömistä ja hävinneille velvollisuutta syödä kymmenen naulaa häränlihaa. Lauri luopuu leikistä ja lähtee katselemaan kalupuita metsästä. Hiidenkiviepisodi taitaa vielä painaa. Ei hän tosin jouluyönäkään suostunut painimaan Eeron kanssa, joten hän ei liene urheilumiehiä. Pikemminkin Lauri on erakkoluonne - hänhän ehdotti ensimmäisenä metsään muuttamista.Pilkkalaulun sanojen mukaisestiLauri käyttäytyy pilkkalaulun sanojen mukaisesti ja "katselevi puita väärii". Hän on samanaikaisesti sekä luonnon tarkkailija että käytännöllinen "kalupuiden" etsijä, sillä taiteellinen silmä näkee luonnon merkillisyyksiä, mutta löytää samalla niille käyttöä. Myös luonnonfilosofi pilkahtaa esiin, sillä hän miettii maan ja taivaan rakentoa. Huvittavalla tavalla Lauri käyttäytyy pilkkalaulun mäyrävertauksenkin mukaisesti, sillä hän koettaa saada unen päästä kiinni kuvittelemalla itsensä myyräksi, joka "möyriskelee rauhallisessa maanalaisessa kartanossaan ja nukkuu viimein hienolla hietavuoteella". Toinen kuvitelman kohde on paksukarvainen karhu. Tällainen visualisointi on eräänlaista itsesuggestiota, jota varmaankin monet mielikuvitusrikkaat henkilöt käyttävät luontaisesti ilman positiivisen ajattelun oppikirjojakin.Laurin näkee painajaisen myyränhaamussaLaurin painajaisuni, jonka hän myyränhaamussa näkee, paljastaa, että menneet koettelemukset ovat jääneet vaivaamaan herkkää taiteilijasielua: hengen miekalla kiekkoa - punakantista aapiskirjaa - lyövä provasti ja aholle levitetyt tuoreet, veriset härjänvuodat viittaavat traumaattisiin tapahtumiin. Jouluyön katastrofista ei unessa esiinny mitään, mutta se ei olekaan enää avoin ongelma kun pirtti on uudelleen rakennettu. "Auta, Jumala ihmislasta!" huutaa hän kauhuissaan herättyään ja päättää, ettei enää kuvaa itseään luontokappaleeksi. Siinä meni hyödyllinen nukahtamislääke.Älykkäiden joukkue voittaa kurranPalattuaan Lauri katselee äkeänä ja äänetönnä veljesten iloista leikkiä. Laurille on tosiaankin jäänyt Hiidenkiven tapahtumista kaunaa hampaankoloon. Muut veljekset toimivat yhdessä niin kuin mitään ei olisi tapahtunut. Tuomaan, Aapon ja Eeron joukkue - veljessarjan älykkäimmästä päästä - vaikuttaa vastustajaansa yhtenäisemmältä ja hengeltään paremmalta sen jäsenten kannustaessa ja kehuessa toisiaan. Tuomaan kehotuksesta Eero laulaa pitkän version Rajamäen rykmenttiä koskevasta laulusta. Juhanin, Simeonin ja Timon joukkue joutuu sitten syömään sovitun määrän häränlihaa. Eero tirskuu vahingoniloisesti, ja Juhani syö annostaan vihaisena, mutta hän kestää tämän räjähtämättä. Olisiko oppinut vähän itsehillintää?Juhanin uho ja epätoivoLautamies Mäkelä ilmestyy tupaan Viertolan herran lähettämänä ja käskee veljekset käräjiin. Juhani hoitaa yksin koko keskustelun. Timo tosin yrittää sotkeutua asiaan muistelemalla, miten oli Juhanin kanssa käräjillä todistajana Koivulan Kaisan lapsenelatusjutussa. Viime luvussa Timo esiintyi huomattavasti järkevämmin. Juhani toimii kohtalaisen asiallisesti, mutta jukuripäänä hän ei pysty sovittelemaan. Mäkelän poistuttua veljekset keskustelevat tämän mainitsemista viidestäkymmenestä kasakasta, jotka olisivat tulossa piispan toimesta pitäjään. Äskeisen uhoamisen jälkeen Juhanin mieliala vaihtuu epätoivoiseksi. "Neljäkymmentä härkää ja komppania kasakoita! Ota minut kohtuus, Ilvesjärvi!", hän riehuu. Aapo epäilee koko asiaa ja Lauri näki Mäkelän silmistä tämän valehdelleen. Juhani uskoo heti viisaiden veljiensä tulkintaa.Mustat sammakot ja mustat tervaskannotSeuraavalla aterialla ei hävinneelle joukkueelle maistu liha. Kukapa muu kuin Eero kehottaa poikia, erityisesti Juhania, syömään härjänlihaa. Juhani on itkun partaalla, mutta Timosta löytyy nyt arkielämän filosofi: "Muutoin, koska poika-rässyä kovan onnen päivä uhkaa, niin aattelenpa aina: eihän tuosta kuolemata vihaisempaa tule. Mitä suremme? Aika antaa uusia neuvoja." Juhanin ajatuksenkulku on konkreettista ja assosioivaa: vastenmielinen lihapata on hänen silmissään kuin mustia sammakoita täynnä. Ilmeisesti pata ja Timon viittaus uusin neuvoihin sekä Eeron laulu Rajamäen Mikon tervankeitosta vie Juhanin ajatukset pien myyntiin, kun heidän edessään on "tervaskantoja kuin mustia tonttuja tuhansittain". Juhani jopa kiittää Eeroa laulusta, joka toi hänen mieleensä tämän tervaskanto-keinon. Timo hölmöilee taas otaksumalla, että heidän pitäisi sitten ottaa myös Mikon toinen virka, häpeällinen kuoharin toimi.Aapo saa asiat oikealle mallilleAapo vastaa Juhanin kysyttyä, että pien myynnistä "leipää ei helli kylliksi". Hän ehdottaa sovinnon tekoa Viertolan kanssa. Aapo esittää hienotunteisesti, että Juhanin tervaskannoista hänelle tulivat mieleen Jukolan äärettömät salot ja kaskiviljelys: "Mutta katsos nyt, kuinka syntyy aatoksesta aatos ja sanasta sana". Näinhän ideat ovat kehittyneet Jukolan "tiimissä" ennenkin. Aapon ajatus velan maksusta kaskesta saatavalla viljalla hyväksytään. Juhani ja Aapo - isännyyden ja sovittelevan järjen edustajat - lähtevät puhelemaan sovinnon kieltä Viertolan kiivaan herra kanssa. Ja "pian muuttui liepeäksi peljätty herra". Loput luvusta onkin sitten onnistuneen kaskiviljelyksen - ja ilveksen ajon - kuvausta. Veljeksiä näyttää alun takaiskuista huolimatta onnistavan nytkin. Edes halla ei häiritse, vaikka muualla "moni poika on saanut purra männyn kylkeä kuin pukki". Aleksis Kivellä oli elämässään tarpeeksi vastoinkäymisiä ja hän halusi antaa veljesten onnistua.
|
Palautetta |
Lähetä palautetta! |
Asko Korpela 20011106 (20011106) o 
o AJK kotisivu o Seitsemän
veljestä