JussiTommiApeSimppaTimppaLare ja Eero oli koulukiusattuja. Ne yritti opetella
lukeen. Eero oppi mut sekin pinnas koulusta. Härät ajo ne kivelle
ja talo palo. (Aleksis Kivi: Seitsemän veljestä). Turun kirjamessut
5.10. avannut puhemies Riitta Uosukainen oli huolestunut lasten lukuharrastuksen
vähenemisestä ja esitti yllä olevan kauhukuvitelman lyhennetystä
tekstarikirjallisuudesta, johon saatetaan vielä törmätä.
Tulen nyt kuukautta toisia myöhemmin piiriin, mutta halusin alkaa
tarinan alusta. Itse luen vuonna 1984 julkaistua juhlalaitosta, jonka on
toimittanut Aivi Gallen-Kallela. Kirjahyllyssäni on tällä
hetkellä vain tämä kirja, sillä kouluaikaisen otti
poikani lainaksi, kun hän viestinnän opinnoissaan joutuu kertaamaan
kotimaisia klassikoita. Muutaman kappaleen mestariteoksesta olen antanut
lahjaksi.
Kilvan kehuttu
Sivuja kirjassani on siis peräti 463, sillä se on somistettu
Akseli Gallen-Kallelan maalauksilla. Taiteilija on sanonut, että Kivi
oli hänelle jumalallisen suuri ilmestys: " Hänen merkeissään
olin elänyt siihen astisen elämäni, etsinyt luonnosta ja
kansasta samaa kuin hänkin"…Akseli käänsi kirjasta otteita
ystävälleen Saksaan. Kiven syntymän 150-vuotisjuhlan kunniaksi
tehdyssä laitoksessa Väinö Linna kutsuu Seitsemää
veljestä kirjallisuutemme perusromaaniksi, ikivihreäksi taideteokseksi,
jonka sivuilla Kivi veljestensä kautta kuvaa koko silloisen maalaisyhteiskunnan,
töineen, juhlineen ja yhteiskunnallisine hierarkioineen. "Samoin tapahtuu
luonnolle ja maisemalle, joita Kivi kuvaa rauhallisella intensiteetillä,
mutta siitä huolimatta elävänä ja konkreettisina aistikokemuksina
avarista maisemanäyistä kultanummen kanervanvarpuihin saakka."
Meidän rinkimme muistaa myös miten Volter Kilpi arvosti ja ihaili
Kiveä.
Veljekset kuin ilvekset
Arvostetun kirjailijan teokset ovat paljon esillä nykyäänkin.
Jokaisella taitaa olla muisteluksia omilta kouluajoilta. Miehenikin kertoi
näytelleensä Simeonin roolia. Monet elokuva- ja teatterisovitukset
ovat jääneet mieleen. Turun kaupunginteatterissa mennyt Kalle
Holmbergin ohjaama esitys oli minusta hyvä. Veljesten erilaisuus jäi
ainakin mieleen. Koska olen kaksosia, kiinnitin huomiota siihen, että
veljessarjassa oli kaksi kaksosparia, mutta kuvauksista päätellen
he eivät olleet identtisiä. Alkuluvusta päätellen
Juhani on vanhin, 25-vuotias, jolle yritetään antaa talon
isännyys Tuomas jää etäiseksi, hän on valmis lähtemään
Impivaaraan Aapo, pisin, järkevin, kehottaa elämänmuutokseen,
ensiksi lukemaan ja sitten ottamaan vaimon Simeoni, Raamatun teksteihin
vetoava, surkimus Timo, harteikkain, lähtisi Laurin kanssa Impivaaraan
Lauri, ehdottaa muuttoa Impivaaraan, metsien mies, ei välitä
tytöistä Eero, nuorin, 18-vutias, hemmoteltu, nopeaälyinen,
kiusoittelee toisia
Elämän koulua
Kirjailija kuvaa värikkäästi poikien touhuja mm. munavarkautta
ja miten selkäsaunan pelossa paettiin metsän suojaan. Kuritus
vain siirtyi, mutta äidin kävi sääliä poikiaan,
kun näki miten nälissään nämä olivat. Aika
kuluu ja Aapo ensimmäisenä aloittaa tulevaisuuden pohdiskelun.
Talon isännyydestä keskustellaan, mutta toisia houkuttelee muutto
kauas pahasta maailmasta. Tämä tuntuu olevan Kivellä yksi
päällimmäisiä ajatuksia. Pitää paeta. Pojilla
tai miehillä on unelmia normaalista elämästä: vaimosta,
koirasta, kissasta, naudoista ja lapsista. Siihen tarvitaan täyskäännöstä.
Taloa pitää hoitaa, oppia lukemaan ja ottaa vaimo. "Voimallinen
tahto vie miehen läpi harmaan kiven." Hämeenlinnasta tuotettiin
punakantiset aapiset.
Omituisia sanoja
Kilven tekstistä poimimme outoja sanoja. Minusta se kiinnostaa Kiven
tekstissäkin. Laukkutuoli = reikätuoli, hulja = ruoska ja förpiiskattu
= kirottu.
|
o AJK kotisivu o Seitsemän
veljestä