12 Vakaaseen arvoon nousevat veljekset
Kauhistuttava nälkä kiusasi veljeksiä varsinkin jälkimmäisenä talvena. Miten olisi käynytkään, ellei tällä kertaa Eeron intuitio mahdollisesta kontiosta Kuokkalan korvessa pitänyt jopa kolmin verroin paikkaansa. Nuorimman veljen yllättävän tarmokkaalla johdatuksella saalista saatiin, vaikka vanhemmat veljet olivat jo pettyneinä jättämässä hommaa sikseen. Tulee mieleen, että Eero alkaa aikuistua ja lunastaa paikkaansa Jukolan veljessarjassa tärkeänä ja vaikutusvaltaisena jäsenenä. Ehkä osasyynä oli myös menestyksekäs oppimestarin toimi, joka lisäsi nuorimman veljen itseluottamusta. Siinä kävi kuin monessa sadussa, jossa veljeksistä "nuorin ja tyhmin", kuten kuopukseni joskus tuota asemaa perheessä ehkä omakohtaisten tuntemuksienkin perusteella luonnehti, voitti omakseen "prinsessan ja puoli valtakuntaa". Onnellisesti sujui myös veljesten "tenttimatka" rovastin luo, ei enää jouduttu edes tappeluun Toukolan poikien kanssa. Laurista, tuosta hiljaisesta filosofista ja taiteilijasielusta, oli kehittynyt paras lukija "Toukolan suuressa kylässä". Oliko hän siis jo ohittanut oppimestarinsa Eeronkin? "Niin vuodet, jotka seurasivat, saattoivat onnea ja menestystä Impivaaran taloon. Ahkeruus on onnen lähde, ja ahkerasti puuhasivat ja toimittelivat veljekset, josta pellot laajenivat yhä enemmin ja enemmin, viljaa karttui aitan laariin hevosia talliin ja nautoja omettaan orsien alle." Veljesten savupirttikin muutettiin nyt savupiipulla, lasi-ikkunoilla ja vankalla hirsipermannolla varustetuksi taloksi, kun sauna ja riihi rakettiin aivan erikseen. Jukola poikasarja oli osoittanut selviytymiskykynsä ja kasannut elämänsä tarpeet tarmollaan ja voimillaan karusta korvesta. He saivat siitä varmasti myös sitä tyydytystä, mitä he ainakin alitajuisesti olivat metsään muuttaessaan hakeneetkin. Veljekset aloittivat Impivaarassa suurin piirtein siinä iässä kuin nykyisinkin nuoret ovat lähdössä kodistaan kohti omaa elämää. Ainakin omien lasten maailmalle lähtiessä olen huomannut, että heilläkin oli tavaton halu osoittaa selviävänsä asioistaan aivan itsenäisesti ilman vanhempien apua. Pitäjän väki ihaili Jukolan pojissa tapahtunutta muutosta. Arvostus sen kun vaan kasvoi tiedon Impivaaraan nousseesta uhkeasta talosta levitessä laajemmalle. Varmasti veljeksiä pidettiin jo myös varteen otettavina aviopuolisoehdokkaina. Siksi on mielenkiintoista miten asianomaiset itse pohdiskelivat vaimon merkitystä elämässä ja talonpidossa. Aapo tiivisti keskustelun: "Sillä huono emäntä on miehen tuho, mutta kelpo ja armas vaimo on hänen onnensa ihanin, hänen paras ystävänsä, kultainen kunniansa, ja tekee hänen huoneensa ilon ja rauhan satamaksi." Siinä oli varmasti kirjailijan oman ajattelun tiivistymää ja yleisempääkin totuutta. Seuraava haaste veljeksillä oli jo näköpiirissä kun Jukolan talo syksyllä tulisi heidän hallintaansa. Nahkapeitturi ei ollut nostanut tilan kuntoa, eikä edes kyennyt vuokraansa maksamaan. Nyt oli veljesten tehtävä panna asiat sielläkin raiteilleen. Kasvanut itsetunto heijastuu Juhanin puheesta kun hän toteaa nahkapeitturin vuokrarästien perimisen turhaksi ja sanoo luottavaisesti: "...me tahdomme näyttää kuinka tehdään Jukolasta pitäjämme uhkein talo.".
|
Palautetta |
Lähetä palautetta! |
Asko Korpela 20011204 (20011204) o 
o AJK kotisivu o Seitsemän
veljestä