Kartta: Seitsemän veljestä 

Palojoen kylän alueilla tavataan siinä mainituista paikannimistä mm. seuraavat: Aroniittu, Hemmo ja Hemmolan talo, Kaitaranta, Kekkurin mäki, Kivimäki, Kolopelto, Myllymäki, Ojaniittu, Pohjanpelto, Rajaportti ja Vehkalan niittu.² - Viertolan kartanon eli Raalan avarat maat koskettavat etelärajallaan Palojoen kylän maihin ja jatkuvat niistä noin puolen peninkulman levyisenä ja peninkulman pituisena alueena pohjoista kohti. joku tämän kartanon omistajista, Adlercreutz-suvun jäsenistä, on ollut »Viertolan ankaran herran» mallina. Viertolan suuri härkälaurna on myös historiallisesti tosi. Raalan kartanossa elätettiin vanhoina aikoina välistä aina 70 härkää, jotka saivat kulkea kesät laitumella erityisessä »härkähaassa» lähellä Palojoen kylän rajaa ja jotka syksymmällä joutuivat teuraseläiminä Ilelsingin torille. Niiden ei tosin tiedetä saaneen aikaan semmoista selkkausta kuin veljesten piiritystila Iliidenkivellä. Mutta yksinäistä kulkijaa ne pyrkivät useinkin hätyyttämään, varsinkin jos hänellä sattui olemaan k oira mukana. Olivatpa kerran - niin jutellaan paikkakunnalla yleisesti - ajaneet sudenkin korkealle kivelle pakoon. Kun kartanon pehtori, härkien melun kuultuaan, meni sen syytä tutkimaan, hyökkäsivät härät hänen kimppuunsa, ja sillä aikaa pääsi peto hyppäämään kiveltä alas ja pakenemaan. Raalan maalla on Nummenniittu lähteineen ja Teerimäki. Sen itärajalla, Vantaanjoen rannalla, on Nukarin kylä ja kylän kohdalla joessa kaksikin sulkua eli »tammea», joista tukkeja laskettiin alas. Mutta kuuluisaa Hiidenkiveä ³ ja Kourusuota ei paikkakunnalla tunneta, yhtä vähän kuin tiedetään mitään Impivaaran, Ilvesjärven ja Sompiosuon ⁴ olemassaolosta, joiden kaikkien paikallisten suhteidensa vuoksi kuitenkin pitäisi olla Raalan ja Palojoen maiden lähettyvillä. 

Kauemmas näiltä tapahtumapaikoilta viittaavat sellaiset paikannimet kuin Koiviston torppa ja lautamies Mäkelän talo. Ne tavataan molemmat Nurmijärven kirkonkylässä, jonka asema Sonnimäen (oik. »Härkähaan») harjulta nähtynä on romaanin kolmannessa luvussa jokseenkin oikein kuvattu. Kirkonkylän järvi, Nurmijärvi, on matalapohjainen, runsaasti ruohoa kasvava. Sen rannalla on Luhtaniittu ja Neulaniemen niittu. pappilan maalla. Pappila itse on taitekattoinen ja sijaitsee lähellä kirkkoa. Kirkko ei ole kivestä eikä sen matalahko torni näy otaksutuille Impivaaran kukkuloille. Mutta lukkari Olinin puustelli oli punaiseksi maalattu, ja se, pappilan riihi sekä kirkonkylän järvi näkyivät Ilärkähaan (so. Sonnimäen) harjanteelle. Kissala on talo Lepsämän kylässä. Koivulan torppa ja Nikkilän talo eivät ole kaukana Hyvinkään kartanosta. Hyvinkään Kylänpään maalla on Kiljavan nummi ja sen rajalla Kiljavan kivi. Hyvämäki-niminen talo on lähellä nykyistä Rajamäen asemaa. Rajamäki on »Seitsemässä veljeksessä» tullut kuuluisa ksi »rykmenttinsä» vuoksi, joka on todellisuudessa sata vuotta sitten paikkakunnalla liikuskellut kerjäläisperhe. Sen kotipaikkana oli pieni, puilla katettu maakuoppa Liukuisten mäen rinteessä, ei kaukana Rajamäen kartanosta, mutta enimmän aikansa se kierteli ympäri kyliä leivän haussa. joukkueeseen kuului pariskunta Mikko ja Staava lapsineen. Mies, »Kippari-Mikoksi» sanottu, oli kooltaan pieni ja luonteeltaan sävyisä. Hän kaupitteli pikeä ja lienee vähin myös toimittanut salvurin virkaa, mutta ei ollut lainkaan viuluniekka. Vaimo, »Kipparin Staava», oli ammatiltaan kuppari, mutta hänen ennustustaidostaan ei mitään tiedetty. He vetivät lukuisia lapsiaan kesällä nelipyöräisillä rattailla ja talvella kelkassa kylästä kylään. 

Naapuripitäjiin viittaavat mm. paikannimet Kuninkalan talo, Kittelä, Tuhkalan talo, Kolistimen mäki, Seunala ⁵ (oik. Seuna), jotka ovat kaikki Tuusulassa, lähellä Nurmijärven rajoja. Lemmilä on talo Hausjärvellä Ridasjärven kylässä ja Sorvari Vihdissä. Vantaan rautaruukki oli aikoinaan Helsingin pitäjässä. Itse ne pitäjäin nimet ja niihin liittyvät tarinat, mitkä teoksessa mainitaan, ovat useimmat Nurmijärven ympäristöltä, esim. Tuusulan pappi, jonka paholainen vei metsään, Lopen pahalainen, Kylmänojan lörpöittävä paara ja Karjan ryövärit. 

Veljesten retkeilyt. Jos noiden kiinnepisteiden avulla (Palojoki = Toukola, Raala - Viertola ja kirkko = Nurmijärven kirkko) ryhdymme kartalla seuraamaan veljeksien retkeilyä Impivaaraan ja sieltä takaisin, niinkuin se on yksityiskohtiaan myöten kertomuksessa kuvattu, niin voimme määrätä Impivaaran aseman noin 4-5 kilometrin päähän Palojoelta pohjoista kohti ⁶ eikä kovin kauas Raalan kartanosta - seuduille, missä Kivi metsästysretkillään usein oli liikkunut. Niillä tienoilla ei kuitenkaan ole ollut mitään uudisasuntoa eikä mitään päilyvää Ilvesjärveä. Impivaaran korkea vuori saattaa olla jokin kalliokukkula Myllymaan talon tienoilla ja Sompiosuon sammalsuo sen juurella. Tämän laajan takamaan, missä kulkija tänäkään päivänä tuskin tapaa muuta asuntoa kuin jonkin yksinäisen metsämökin, sopivan Taula-Matin majaksi, on Kivi siis mielikuvituksessaan antanut veljesten liikkumisalaksi ja raivannut siitä jonkin kulman heidän uudis'pelloikseen ja kiekkotantereikseen. Saattaa sanoa hänen siten aatteellisesti ottaneen osaa siihen uudisas utusliikkeeseen, joka viime vuosisadan puolimaissa levisi Uudenmaan ja Hämeen tiheästi asuttuihin kyliin väestön lisääntymisen johdosta. Hän on vuodattanut runoutensa kirkkaimman hohteen noihin kuviteltuihin seutuihin, jotka lapsuuden muistojen vuoksi olivat hänestä »ihanimmat maan päällä». Se se antaa niille taiteellisen tehon, joka on paljon suurempi kuin konsanaan todellisuuden pikkurihkamaan takertuvan valokuvatarkkuuden synnyttämä. 
 

Viitteet 

2 Kiven teoksissa esiintyvistä paikannimistä ks. E. A. Saarimaan kirjoitusta »Nimistö Kiven teoksissa» (»Aleksis Kiven muisto», ss. 238-249). Nurmijärven kirkosta ja Raalan kartanosta Kiven runoudessa ks. »Aleksis Kiven muisto», ss, 250-279. 

3 Myöhemmin on erästä Raalan maalla olevaa korkeata kiveä ruvettu arvelemaan Hiidenkiveksi. Toisaalla on otaksuttu, että Kiljavan nummen lähettyvillä Sääksjärven rannalla oleva iso kivi olisi Hiidenkivi, jonka ympärillä veljesten härkätaistelu tapahtui.

4 Sompio on todellinen paikannimi pohjoisimmassa Suomessa, Lapin rajoilla.

5 Tekijälle näyttää tulleen pieni nimihairahdus, kun hän puhuu Seunalan Matin ahosta ja Seumalan Jaakon ahosta, tarkoittaen kuitenkin samaa paikkaa. Samanlainen nimenvaihdos on nähtävästi sekin, kun Toukolan poikien joukossa mainitaan ensin Kuninhalan Eenokki ja sitten Kuninkalan Eero. Sivuilla 270-271 esiintyi alkuperäisessä painoksessa myös Sompiovaara Impivaaran sijasta. 

6 Vrt. Juhanin lauseita, joista näkyy, että veljekset aikovat juosta noin tunnissa matkan Impivaarasta Jukolaan upottavassa lumessa. 

Palautetta 

Lähetä palautetta!