Aleksis Kiven elämänvaihet 

Esko Rahikainen: Kivi, Gummerus 1984, ss 106-8. o Syntymä o Yliopisto o Nummisuutarit o Seitsemän veljestä
1824  18. marraskuuta vihitään Tuusulassa räätäli Eerik Juhana Stenvall Nurmijärven Palojoelta ja sepäntytär Anna Kristiina Hamberg Tuusulan Nahkelasta.
1834   Aleksis Stenvall syntyy 10. lokakuuta. Perheen muut lapset ovat Johannes (Janne, Hanne) s. 1825, Emanuel (Manu) s. 1828, Albert (Alpertti) s. 1831 ja Agnes 1837.
1841  Aleksis kuusivuotiaana Malakias Costianderin kiertokoulussa Palo joen Yli-Troskilla. Seuraavana vuonna ensimmäinen runo "Minä neljäs veljeksistä. . ."
1846  Muutto Katajanokan vankilan vahtimestarin Christian Winbladin
 perheeseen. Perämies C. Granbergin koulussa vuoden.
1847-1852 Ala- ja yläalkeiskoulu. Rosvonäytelmä vankilan salissa. Runo Suo  menmaa, kertomuksia "Jouluviinat ja kissa", "Ståhlbergin tyttö ja särkynyt maitoruukku". Robert Svanströmistä saa Aleksis elinikäisen ystävän. Agnes-sisar kuolee 1851 toukokuussa, Aleksis pääsee saman vuoden juhannuksena ripille.
1853-1856  Ero yläalkeiskoulusta, opiskelee yksityisesti. Uusia ystäviä: Forssellin veljekset, Emil Nervander, Edmund Palmqvist. Aleksis asuu Palmqvisteilla lukukauden, kosii Albina Palmqvistia, mutta vanhemmat eivät suostu. Näyttelee Palmqvisteilla ja Raalan kartanossa. Novelli Koto ja kahleet. Räfven och björnen, Pultava ja muita ruotsinkielisiä runoja (mahdollisesti hieman myöhemmin). Bröllopsdansen på ljungheden-niminen näytelmä.
1857  Päättää ettei ryhdykään papiksi vaan kirjailijaksi. Ihastuu monien helsinkiläisnuorukaisten tavoin Alina Frasaan. Ylioppilastutkinto 14. joulukuuta, kuulustelijana Fredrik Cygnaeus. Viimeinen vuosi jolloin yksityisellä todistuksella pääsi yliopistoon. Snellmanin keräämä 30 ruplan avustus "köyhyyden, lupaavien luonnonlahjojen ja hyvän käytöksen vuoksi".
1858 Sairastelee pitkään. Asuu kotona Nurmijärvellä ja veljensä Juhanin luona Siuntion Purnuksessa. Maisteri Virokannas tekeillä, samoin Bröllopsdansen suomeksi.
1859 Kirjoittautuu 10. maaliskuuta yliopiston historiallis-kielitieteelliseen osastoon ja alkaa käydä luennoilla. Eriika-novellista kehotuspalkin'to. Kirjoittaa Kullervoa ja lukee Shakespearen teoksia.
1860 Cygnaeus sanoo Kullervoa merkkitapaukseksi Suomen kirjallisuudessa. Kivi voittaa näytelmällään Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julistaman kilpailun. Mansikoita ja Mustikoita -albumissa julkaistaan runot Unelma ja Kaunisnummella. Näihin aikoihin Kivi näkee teatterissa näytelmät "Järnbäraren" (A. Blanche) ja "Värmlänningarne" (F. Dahlgren).
1861-1863  Kehotuspalkinto Aino-näytelmästä. Valmistelee Kullervon uutta laitosta ja Nummisuutareita. Kiven äiti kuolee 17. joulukuuta 1863. 
1864 Kivi muuttaa Siuntioon Fanjunkars -nimiseen torppaan, jonka emäntänä on neiti Charlotta Lönnqvist (Kivi asui jo edellisenä vuonna samassa kylässä olevassa Kareliuksen mökissä). Kullervon uusi laitos julkaistaan SKS:n Näytelmistö-sarjassa ja Nummisuutarit omakustanteena. Kivi kirjoittaa Seitsemää veljestä jatkokertomukseksi Maiden ja Merien takaa -lehteen. Kullervon viides näytös julkaistaan Ranckenin ruotsinnoksena Lännetär-albumissa. Kertomus Vuoripeikot Suomettaressa.
1865 Nummisuutareille valtionpalkinto. Kiven näytelmä löi kilvassa Runebergin Salamiin kuninkaat, Wecksellin Daniel Hjortin ja Oksasen Säkeniä. Kutsu SKS:n jäseneksi. Kirjoittaa Karkureita. Tutustuu Anianpellon matkalla Mäntsälän Ohkolan kievarinpitäjän Juhana Hemmilän tyttäreen Auroraan. Kirjeenvaihtoa, kosinta ja vanhempien torjuva vastaus. Kivi viimeistä vuotta yliopistossa kirjoilla.
1866 Wilhelm Schott esittelee Magazin für die Literatur des Auslandes lehdessä Aleksis Kiven, Kullervon ja Nummisuutarit, jota hän sanoo omalla tavallaan unohtumattomaksi" ja mainitsee lukeneensa Karkureista "vain yhden, tosin hyvin jännittävän otteen." (Schott myös 1869 ja 1872). Karkurien toinen näytös, Kihlaus ja joukko runoja julkaistaan Kirjallisessa Kuukauslehdessä, Kanervala omakustanteena. Kivi kirjoittaa näytelmän Olviretki Schleusingenissä. Isä kuolee maaliskuussa. Kivi suunnittelee muuttoa Nurmijärvelle.
1867-1868 Kirjoittaa näytelmät Leo ja Liina, Yö ja päivä, Sankarteos, Lea ja Canzio. Karkurit julkaistaan SKS:n Näytelmistö-sarjassa. P. Th. Stolpe kustantaa Yön ja päivän. Nälkävuodet. Pakolaisia autetaan Fanjunkarsissa. Kivi saa lavantaudin tartunnan.
1869 Viipurin Suomalainen Kirjallisuusseura julkaisee Lean. Innostuneen vastaanoton saanut ensi-ilta Uudessa teatterissa 10. toukokuuta. Lean osassa Hedvig Charlotte Raa; Aram, Niilo Perander; Joas, Berndt Ahnger ja Sakeus, 0. Gröneqvist (Vilho). Seitsemän veljestä SKS:n Runoustoimikunnalle, jonka 27.10. päivätyssä lausunnossa todetaan isänmaalliselle kirjallisuudelle olevan suureksi vahingoksi, jollei kirjaa painettaisi. 17. 11. SKS päätti painaa teoksen. Kivi kirjoittaa näytelmät Alma ja Selman juonet. Fanjunkarsissa vakavia taloudellisia vaikeuksia.
1870 Seitsemän veljestä ilmestyy neljänä vihkona SKS:n Novelli-kirjastossa. August Ahlqvistin tuomitseva arvostelu toukokuussa. Arvostelusta huolimatta SKS päätti julkaista kirjan yhtenä niteenä Runous toimikunnan esipuheella varustettuna. W. Kullman mainitsee Leipzigissa ilmestyvän Unsere Zeitin Suomi-katsauksessa Kiven etevistä luonnonlahjoista ja niiden "puuttuvasta viljelystä". Abo Underrättelserin mukaan Suomen kaartin sotilaiden näyttelijäryhmä on aikeissa esittää Kiven Kihlauksen. Margareta valmistuu syksyllä. Kivi toden näköisesti läsnä Lean esityksessä Arkadia-teatterissa 1. marraskuuta. Lea Viipurissa 13. 12. Kiven alkoholinkäyttö runsasta. Delirium-kohtaus keväällä. Mielenhäiriöitä Fanjunkarsissa myöhään syksyllä. 
1871 Margareta ilmestyy Oskar af Heurlinin kustantamana. B. F. Godenhjelm puolustaa Seitsemää veljestä Kirjallisessa Kuukauslehdessä ja  toteaa SKS:n säikähtäneen Ahlqvistin kritiikin "tyhjästä melusta". Kiven mielisairaus pahenee ja hän lähtee huhtikuun lopulla hoidettavaksi Uuteen Klinikkaan Helsinkiin. Diagnoosilla "melankolia" hänet viedään 1.6. Lapinlahden sairaalaan. 
1872 Lea ja Margareta 23. huhtikuuta Arkadia-teatterissa, nimiosassa Hedvig Raa (Suomalaisen Seuran draamallinen osasto järjestäjänä).  Suomalainen Teatteri aloittaa toimintansa syksyllä. Margareta (nimiosassa Selma Heerman, Anian Edvard Himberg) Porissa 23.10 ja  17.11, Tampereella 19.12 ja Viipurissa 27.12. Kihlaus (Aapeli, Oskar  Vilho; Eeva, Aurora Toikka ja Eenokki, Ismael Kallio) Porissa 25.10 ja Tampereella 13.12. Flyktingarne (Karkurit, mukaillen kääntänyt Rafael Herzberg) Uudessa teatterissa (Elma, Lotten Dorsch; Tyko, August Lindberg) 13. ja 15.12.

Warmaa on, ettei kukaan suomalainen mies ole jalon kielemme varoja niin nerokkaasti käyttänyt kuin Kivi suuressa romaanissaan", toteaa Eliel Aspelin Pohjalaisten vuosijuhlassa (esitelmä julkaistiin Kirjallisessa Kuukauslehdessä). Kivi maaliskuussa Lapinlahden sairaalasta veljensä Albertin kotiin Tuusulaan, jossa kuolee 31.12. kello 4 aamulla. Haudataan 4.1.1873. 

  
Asko Korpela 20011013 (20011013) o o AJK kotisivu