| 1824 |
18. marraskuuta vihitään Tuusulassa räätäli
Eerik Juhana Stenvall Nurmijärven Palojoelta ja sepäntytär
Anna Kristiina Hamberg Tuusulan Nahkelasta. |
| 1834 |
Aleksis Stenvall syntyy 10. lokakuuta. Perheen muut lapset ovat
Johannes (Janne, Hanne) s. 1825, Emanuel (Manu) s. 1828, Albert (Alpertti)
s. 1831 ja Agnes 1837. |
| 1841 |
Aleksis kuusivuotiaana Malakias Costianderin kiertokoulussa Palo joen
Yli-Troskilla. Seuraavana vuonna ensimmäinen runo "Minä neljäs
veljeksistä. . ." |
| 1846 |
Muutto Katajanokan vankilan vahtimestarin Christian Winbladin
perheeseen. Perämies C. Granbergin koulussa vuoden. |
| 1847-1852 |
Ala- ja yläalkeiskoulu. Rosvonäytelmä vankilan salissa.
Runo Suo menmaa, kertomuksia "Jouluviinat ja kissa", "Ståhlbergin
tyttö ja särkynyt maitoruukku". Robert Svanströmistä
saa Aleksis elinikäisen ystävän. Agnes-sisar kuolee 1851
toukokuussa, Aleksis pääsee saman vuoden juhannuksena ripille. |
| 1853-1856 |
Ero yläalkeiskoulusta, opiskelee yksityisesti. Uusia ystäviä:
Forssellin veljekset, Emil Nervander, Edmund Palmqvist. Aleksis asuu Palmqvisteilla
lukukauden, kosii Albina Palmqvistia, mutta vanhemmat eivät suostu.
Näyttelee Palmqvisteilla ja Raalan kartanossa. Novelli Koto ja
kahleet. Räfven och björnen, Pultava ja muita
ruotsinkielisiä runoja (mahdollisesti hieman myöhemmin). Bröllopsdansen
på ljungheden-niminen näytelmä. |
| 1857 |
Päättää ettei ryhdykään papiksi vaan
kirjailijaksi. Ihastuu monien helsinkiläisnuorukaisten tavoin Alina
Frasaan. Ylioppilastutkinto 14. joulukuuta, kuulustelijana Fredrik Cygnaeus.
Viimeinen vuosi jolloin yksityisellä todistuksella pääsi
yliopistoon. Snellmanin keräämä 30 ruplan avustus "köyhyyden,
lupaavien luonnonlahjojen ja hyvän käytöksen vuoksi". |
| 1858 |
Sairastelee pitkään. Asuu kotona Nurmijärvellä
ja veljensä Juhanin luona Siuntion Purnuksessa. Maisteri Virokannas
tekeillä, samoin Bröllopsdansen suomeksi. |
| 1859 |
Kirjoittautuu 10. maaliskuuta yliopiston historiallis-kielitieteelliseen
osastoon ja alkaa käydä luennoilla. Eriika-novellista kehotuspalkin'to.
Kirjoittaa Kullervoa ja lukee Shakespearen teoksia. |
| 1860 |
Cygnaeus sanoo Kullervoa merkkitapaukseksi Suomen kirjallisuudessa.
Kivi voittaa näytelmällään Suomalaisen Kirjallisuuden
Seuran julistaman kilpailun. Mansikoita ja Mustikoita -albumissa julkaistaan
runot Unelma ja Kaunisnummella. Näihin aikoihin Kivi näkee
teatterissa näytelmät "Järnbäraren" (A. Blanche) ja
"Värmlänningarne" (F. Dahlgren). |
| 1861-1863 |
Kehotuspalkinto Aino-näytelmästä. Valmistelee Kullervon
uutta laitosta ja Nummisuutareita. Kiven äiti kuolee 17. joulukuuta
1863. |
| 1864 |
Kivi muuttaa Siuntioon Fanjunkars -nimiseen torppaan, jonka emäntänä
on neiti Charlotta Lönnqvist (Kivi asui jo edellisenä vuonna
samassa kylässä olevassa Kareliuksen mökissä). Kullervon
uusi laitos julkaistaan SKS:n Näytelmistö-sarjassa ja Nummisuutarit
omakustanteena. Kivi kirjoittaa Seitsemää veljestä jatkokertomukseksi
Maiden ja Merien takaa -lehteen. Kullervon viides näytös julkaistaan
Ranckenin ruotsinnoksena Lännetär-albumissa. Kertomus Vuoripeikot
Suomettaressa. |
| 1865 |
Nummisuutareille valtionpalkinto. Kiven näytelmä löi
kilvassa Runebergin Salamiin kuninkaat, Wecksellin Daniel Hjortin ja Oksasen
Säkeniä. Kutsu SKS:n jäseneksi. Kirjoittaa Karkureita. Tutustuu
Anianpellon matkalla Mäntsälän Ohkolan kievarinpitäjän
Juhana Hemmilän tyttäreen Auroraan. Kirjeenvaihtoa, kosinta ja
vanhempien torjuva vastaus. Kivi viimeistä vuotta yliopistossa kirjoilla. |
| 1866 |
Wilhelm Schott esittelee Magazin für die Literatur des Auslandes
lehdessä Aleksis Kiven, Kullervon ja Nummisuutarit, jota hän
sanoo omalla tavallaan unohtumattomaksi" ja mainitsee lukeneensa Karkureista
"vain yhden, tosin hyvin jännittävän otteen." (Schott myös
1869 ja 1872). Karkurien toinen näytös, Kihlaus ja joukko
runoja julkaistaan Kirjallisessa Kuukauslehdessä, Kanervala
omakustanteena. Kivi kirjoittaa näytelmän Olviretki Schleusingenissä.
Isä kuolee maaliskuussa. Kivi suunnittelee muuttoa Nurmijärvelle. |
| 1867-1868 |
Kirjoittaa näytelmät Leo ja Liina, Yö ja päivä,
Sankarteos, Lea ja Canzio. Karkurit julkaistaan SKS:n Näytelmistö-sarjassa.
P. Th. Stolpe kustantaa Yön ja päivän. Nälkävuodet.
Pakolaisia autetaan Fanjunkarsissa. Kivi saa lavantaudin tartunnan. |
| 1869 |
Viipurin Suomalainen Kirjallisuusseura julkaisee Lean. Innostuneen
vastaanoton saanut ensi-ilta Uudessa teatterissa 10. toukokuuta. Lean osassa
Hedvig Charlotte Raa; Aram, Niilo Perander; Joas, Berndt Ahnger ja Sakeus,
0. Gröneqvist (Vilho). Seitsemän veljestä SKS:n Runoustoimikunnalle,
jonka 27.10. päivätyssä lausunnossa todetaan isänmaalliselle
kirjallisuudelle olevan suureksi vahingoksi, jollei kirjaa painettaisi.
17. 11. SKS päätti painaa teoksen. Kivi kirjoittaa näytelmät
Alma ja Selman juonet. Fanjunkarsissa vakavia taloudellisia vaikeuksia. |
| 1870 |
Seitsemän veljestä ilmestyy neljänä vihkona SKS:n
Novelli-kirjastossa. August Ahlqvistin tuomitseva arvostelu toukokuussa.
Arvostelusta huolimatta SKS päätti julkaista kirjan yhtenä
niteenä Runous toimikunnan esipuheella varustettuna. W. Kullman mainitsee
Leipzigissa ilmestyvän Unsere Zeitin Suomi-katsauksessa Kiven
etevistä luonnonlahjoista ja niiden "puuttuvasta viljelystä".
Abo Underrättelserin mukaan Suomen kaartin sotilaiden näyttelijäryhmä
on aikeissa esittää Kiven Kihlauksen. Margareta valmistuu syksyllä.
Kivi toden näköisesti läsnä Lean esityksessä Arkadia-teatterissa
1. marraskuuta. Lea Viipurissa 13. 12. Kiven alkoholinkäyttö
runsasta. Delirium-kohtaus keväällä. Mielenhäiriöitä
Fanjunkarsissa myöhään syksyllä. |
| 1871 |
Margareta ilmestyy Oskar af Heurlinin kustantamana. B. F. Godenhjelm
puolustaa Seitsemää veljestä Kirjallisessa Kuukauslehdessä
ja toteaa SKS:n säikähtäneen Ahlqvistin kritiikin
"tyhjästä melusta". Kiven mielisairaus pahenee ja hän lähtee
huhtikuun lopulla hoidettavaksi Uuteen Klinikkaan Helsinkiin. Diagnoosilla
"melankolia" hänet viedään 1.6. Lapinlahden sairaalaan. |
| 1872 |
Lea ja Margareta 23. huhtikuuta Arkadia-teatterissa, nimiosassa Hedvig
Raa (Suomalaisen Seuran draamallinen osasto järjestäjänä).
Suomalainen Teatteri aloittaa toimintansa syksyllä. Margareta
(nimiosassa Selma Heerman, Anian Edvard Himberg) Porissa 23.10 ja
17.11, Tampereella 19.12 ja Viipurissa 27.12. Kihlaus (Aapeli, Oskar
Vilho; Eeva, Aurora Toikka ja Eenokki, Ismael Kallio) Porissa 25.10 ja
Tampereella 13.12. Flyktingarne (Karkurit, mukaillen kääntänyt
Rafael Herzberg) Uudessa teatterissa (Elma, Lotten Dorsch; Tyko, August
Lindberg) 13. ja 15.12.
Warmaa on, ettei kukaan suomalainen mies ole jalon kielemme varoja niin
nerokkaasti käyttänyt kuin Kivi suuressa romaanissaan", toteaa
Eliel Aspelin Pohjalaisten vuosijuhlassa (esitelmä julkaistiin Kirjallisessa
Kuukauslehdessä). Kivi maaliskuussa Lapinlahden sairaalasta veljensä
Albertin kotiin Tuusulaan, jossa kuolee 31.12. kello 4 aamulla. Haudataan
4.1.1873. |
o AJK kotisivu