04 Menköön talomme toisen kouriin
Seuraavana päivänä'Seuraavana päivänä lähtivät Jukolaiset kotoansa taas' alkaa neljäs luku. Sen jälkeen selostetaan heidän viheliäinen muotonsa ja käy sitten ilmi, että Toukolaiset olivat olleet asialla - ja tällä kertaa peräti 20 miehen voimin. Jo edellä totesin, että pilkkalaulun yhteydessä käytyyn tappeluun olisi toukolaisten menestykseksi tarvittu ainakin kymmenen miestä, sen verran adrenaliinia laulu varmaan eritti. Ei kuitenkaan epäilystä, etteikö 20 miestä riittäneet jukolaisten löylyttämiseen. Jukolaisten tappioksi siis väistämättä kääntyi tämä toinen tappelu. ... ja kolmas on vielä tulossa.Sauna tulikuumaksiSitten tutustumme muuhunkin kansanlääkintään kuin se, mitä Rajamäen Kaisalla oli tarjottavana. 'Jos ei sauna, viina ja terva auta, niin tauti on kuolemaksi' sanoo vanha sananlasku. Veljekset tämän hyvin tietävät ja saunan lämmitys aloitetaan heti. Kotitöitä tehdään vuoron perään ja Timolla on saunanlämmitysvuoro. Olisiko kuitenkin vihdan sitaissut jokainen erikseen. Samoin tuntuu vähän erikoiselta, että jokainen erikseen olisi itselleen veden varannut. Tähän viittaa se, että Simeonilta oli tämä toimi jäänyt ja pyyteli muiltaJuhani: Lämmitä se sitten että kiukaat rymisee. Seuraavana aamuna saatiin sitten todeta, että sauna oli yöllä palanut. Kenen on syy: lämmittäjän vai lämmityttäjän. Sitäkin pohditaan, mutta ihan kuin tässä silta Jukolan ja järjestäytyneen yhteiskunnan välillä poltettaisiin. Metsän suojiin saunattomasta talosta pian muutetaan. Mutta ensin läkitään Jukolan ja muun yhteiskunnan viimeisimmästä törmäyksestä aiheutuneet haavat. Viinaa, ruutia, rikkiä, suolaa ja tervaaKova on viinalla hinta tai puu halpaa, kun tuopista viinaa komein korvesta löytyvä hirsi annetaan - vai itsellänikö on väärä mielikuva, kun kirjoittaessani 80-vuotista honkaa tuossa pihalla katseleen. Kuvittelen, että sillä melkein tonnin saisi. Eipä ehkä sittenkään. Kuvittelen, että tuoppi on alle litran, siis kossupullon hinnasta on kysymys. Vaikka tuosta pihamännystä epäilemättä 20 sellaista annosta saisikin, joita halkoina huoltoasemalla 50 markalla myydään, ei se tuossa seisoessaan sen arvoinen ole - ja seisovaan puuhun veljekset varmaan viinansa vertasivat. Järeältä tuntuu tökötti, jolla haavoja lääkitään. Viinaa, ruutia, tulikukkaa ja suolaa, ja tunti keitettiin. Olisi mukava tietää, mitä nykyproviisori tästä sanoisi. Mutta ei kai tällaiset reseptit ja niitä kuvailevat sananlaskut ihan tyhjästäkään tule. 'Suolaa haavoihin' tuntuisi olevan sopusoinnussa ainakin sen seikan kanssa, että suola estää elintarvikkeiden pilaantumisen. Kovan lääkkeen veljekset haavoihinsa kuitenkin levittivät ja tervaa sipaisivat vielä päälle.Kosto vai oikeus?Sitten tullaan taas tämän kirjan pääteemaan: veljesten ja järjestäytyneen yhteiskunnan suhteeseen. Miten olisi pestävä tämän tappelun jälkipyykki? Veljekset jakautuvat kahteen leiriin. Juhani on haukka ja vannoo armotonta kostoa. Ensimmäisen käsiinsä saamansa toukolaisen lupaa syödä elävältä nahkoineen karvoineen. Aapo sen sijaan lähtisi hakemaan korvausta oikeusteitse. Simeoni päivittelee Juhanin jumalatonta luontoa, jonka johdosta tämä saattaa jäädä ilman taivaan perintöä. Pian Simeoni selvin sanoin liittyy Aapon joukkoihin, varsinkin kun Aapo toteaa, että oikeus kävisi toukolaisten kunnialle ja kukkarolle. Muistetaan, että kirjan lopussa Simeoni Juhanin lasten kotimiehenä osoittautuu aivan äärimmäisen itaraksi mieheksi. Ei tietenkään ole syytä epäillä Simeonin muitakaan motiiveja hänen Aapon kelkkaan heittäytyessään. Juhanilla on kyllä itse asiassa myönteinen kokemus oikeusteitse toteutettavasta oikeudenmukaisuudestakin. On esiintynyt todistajana lapsenruokkojutussa ... 'Ja saipa, koira vieköön! Kaisa lapsellensa isän.' Ei kylläkään päästetty Juhania (eikä Timoa, joka myös oli mukana jutussa) valalle ja käräjäväki tirskui hänen kertomukselleen. Tästä päätelleen oli kertomus varmaan vilpitön ja koristelematon: jättää sen kuitenkin Kivi hienotunteisesti toistamatta. - Varmaan olisi Sillanpää nimenomaan juuri sen kertonut. Johtuvat veljekset pohtimaan ontologisia kysymyksiä ja sitä, miten oikeus varmimmin voisi toteutua. Juhanin mieli kääntyy todella synkäksi ja Helvetin porstuaksi joutuu toteamaan koko elämän. TähänAapo: Astukaammepas hieman omaan poveemme. Ihmisten vihan olemme kenties suureksi osaksi itse virittäneet ja voimassa pitäneet. Muistakaamme kuinka olemme heidän naurismaissaan ja hernehuhdissaan peuhailleet, sotkeneet onkiretkillämme heidän jokirantojensa heinän, ampuneet usein heidän piirittämänsä karhut ja monta muuta sellaista temppua tehneet, huolimatta lain uhkauksista ja omantunnon äänestä. Ja Simeoni säestää: '...Tuho uhkaa meitä, veljet, eikä kiillä meille onnen tähti ennen kuin on meidän ja ihmisten väli paremmalla kannalla. Miksi emme siis kävisi pyytämään anteeksi, luvaten tästälähin toisin eleskellä? Timo ja Tuomas paljastavat kantansa kieltäytymällä jyrkästi
anteeksipyynnöistä, Tuomas todeten että ei niin kauan kuin
korppi on musta. Eero kuitenkin muistuttaa, että viimeisellä
tuomiolla korppikin on valkea, siis silloin on aika anteeksipyynnön.
Juhani saarnaa harhaoppiaJuhani on niin perinpohjaisen riivauksen vallassa, että Jumalan pitkämielisyyteen ja suurpiirteisyyteen vedoten ryhtyy kaavailemaan pienempien paheiden osalta porsaanreikiä taivaan valtakunnan raja-aitaan. 'Törkeitä syntejä tulee meidän karttaa, kaikella muotoa, sanon minä, ja rukoilla silmäin voidetta, mutta niitä pienempiä, nimittäin pienempiä Jumalata kohtaan, ei aina laskea omantunnon ongen-nokkaan, vaan seistä siinä keskivälissä, keskivälissä.'Täytyy oikeastaan ihailla veljesten selkeää käsitystä siitä mikä on oikein ja mikä väärin. Niin yksituumaisesti kaikki heti huomaavat ja tuomitsevat Juhanin harhautumisen kaidalta polulta. Juhani kyllä parhaansa mukaan puolustelee kantaansa, mutta ei lainkaan saa sille kannatusta. Hakematta muistuu mieleen viime talvinen doping-skandaali. Siinä oli eräänlainen Juhanin puolue eli hiihtäjät, jotka ilmoittivat toimineensa hyvässä uskossa 'harmaalla' vyöhykkeellä ja 'pulmusten puolue', joka oli helppo valita niiden, jotka eivät ole hiihdon kanssa tekemisissä. Aika selvästi myös yhteinen kansa valitsi pulmusten puolueen. Ainakin minulle jäi kuitenkin epäilys, että vain suomalaiset jäivät kiikkiin, vaikka luultavasti kaikki muutkin käyttävät samoja menetelmiä. On myös ollut mielenkiintoista havaita koko jupakan jälkimaininki: kaikissa baareissa oli keväällä tarjona 'Hemohess' tai vastaava paukku. Ja vähitellen ovat kiinni joutuneet muutenkin saaneet ymmärtäjiä puolelleen. Tästä samasta jakautumisesta 'fariseuksiin ja publikaaneihin' on mielestäni tässä kirjan kohdassa kysymys. Juhani esittää useita käytännön elämän tilanteista, joissa ihminen joutuu hiukan lipsumaan kaidalta polulta. Kärjistetysti tämä tulee mielestäni eteen myös yhteiskuntaetiikan perimmäisiä kysymyksiä pohdittaessa, kun väkisinkin joudutaan asettamaan vastakkain enemmistön etu ja vähemmistön etu tai hyvinvointi. Juhani kuitenkin jää täysin yksiselitteisesti yksin kannalleen ja pian saavat kaikki muuta pohdittavaa. Rovastilta terveisiäPihaan astelee nimittäin lautamies Mäkelä, järjestäytyneen yhteiskunnan virallinen edustaja, jolla kuitenkin on paljon ymmärrystä veljesten elämänmenolle. Sen veljekset vaistoavat, vaikka tuntevatkin nyt olevansa selkä seinää vasten, ei kuitenkaan siinä asiassa, jossa luulevat. Viimeisimmästä nujakasta ei virallisesti vielä tiedetä mitään, vaan lautamies tuo terveisiä rovastilta. Nyt on tosi kysymyksessä. Rajamäen rykmentin Kaisa on vienyt veljesten terveiset rovastille ja ne yhdessä lukkarin puustellissa tapahtuneiden konnuksien ja itse pääasian eli harrastuksen puutteen kanssa lukutaitoasiassa ovat nyt tuomassa lain kouraa veljesten niskaan. Jalkapuulla uhataan, häpeärangaistuksella. Miten tähän pitäisi suhtautua? Käytössä oli, lievennetyssä muodossa tosin, vielä 50 vuotta sitten. Nurkassa on seisty pikku kolttosista, joihin vielä silloin myös läksyjen lukematta jättäminen kuului. Mahtoiko purra rangaistus? Kuvittelen, ettei enää käytetä. Milloin poistettiin? Voidaanko sanoa, että on perua Hammurabin, Mooseksen (ja islamin) laista: 'hammas hampaasta, silmä silmästä'? Meneekö nykyinen rikollisten ihmisarvon kunnioitus liiankin pitkälle?Tässä on kysymys kahdesta asiasta: Kaisan kautta toimitetuista
kärkevistä terveisistä ja kirkkolain vaatimuksista lukutaidon
suhteen. Edelliset varmaan ovat aiheena rovastin kipakkaan suhtautumiseen,
mutta jälkimmäinen on se asiaintila, jonka suhteen lain koura
ilmiselvästi voi veljeksiin tarttua. Veljekset kyllä parhaansa
mukaan selvittävät vakavia pyrkimyksiään ja vetoavat
perimmäisiin arvoihin puolustuksekseen. Äitinsäkään
ei osannut lukea ja kuitenkin oli kunnon kristitty. 'Kovin epätasaisesti
jakautuvat hengen lahjat päämme päälle.' Mutta tyhmyydestä
sakotetaan. Mäkelä valaa uskoa veljeksiin: 'järkevä,
terve mies voi mitä hän tahtoo'. Erityisesti vielä ihmettelee,
että järkevänä tunnettu mies Aapo ei ole toisin tehnyt.
Hätäpäissään lupaa Juhani, että kääntyvät
lukutaitoasiassa Männistön muorin ja Venlan puoleen, nämä
kun ovat 'hyvälukijoita naisia molemmat'. Tämän Mäkelä
mielellään ottaa todesta ja lupaa ilmoittaa rovastille. Vaatii
kuitenkin veljeksiä käymään pyytämässä
anteeksi rovastilta. Hyvästellessä vielä muistuttaa jalkapuusta,
ellei veljeksissä huomata ahkeraa harrastusta.
Metsä penikoitansa suojeleeSiinä sitä ollaan! Eivät mieli tosissaan veljekset Männistön muorin ja Venlan oppiin. Jalkapuu vai lukutaito? Kumman valitsevat? Vai onko olemassa kolmas vaihtoehto? - On - kaksikin: ankarampi ja lievempi. Ankarampi on, että hypätään joukolla Ilvesjärveen, lievempi, että paetaan Impivaaraan. Jälkimmäinen valitaan ja päätetään vuokrata Jukolan talo nahkapeitturille. Samalta seisomalta lähdetäänkin tekemään välikirjaa, jossa hyvin asiallisesti määritellään vuokrauksen ehdot. Nahkapeitturi muuttaa syksyllä Jukolaan, veljekset seuraavana keväänä Impivaaraan. Mutta jo talven veljekset suureksi osaksi viettävät salolla ja tilapäisissä majoissa. Kaatavatpa jo hirretkin ja kierittelevät tulevan asumuksensa peruskiviä paikoilleen. Rovastista ei talven mittaan mitään kuulu.
|
||
PalautettaLeo Salo: Yllättävää aikaansaavuutta
|
||
Lähetä palautetta! |
Asko Korpela 20011013 (20011006) o 
o AJK kotisivu o Seitsemän
veljestä