| Lehtori Asko Korpela käytti
lennokkaita mieli- ja kielikuvaa arvioidessaan tekijänoikeusjärjestö
Kopioston opintomonisteista perimiä korvauksia (HS 8.4.). Emme puutu
Korpelan vertauskuviin. vaan pitäydymme niissä asioissa, jotka
kaipaavat täsmennystä.
Kopiosto toimii oppi- ja tietokirjailijoiden ja kustantajien valtuuttamana myöntäessään lupia valokopiointiin. Asiantuntemuksemme on tekijänoikeuksien hallinnoinnissa, ei opetusasioissa. Olemme kuitenkin huolellisesti perehtyneet kopioiden käyttöön opetuksen tukena. Kopiointi oppilaitoksissa on vilkasta. Viime tutkimusten mukaan kirjoja ja lehtiä kopioidaan yli 180 miljoonaa sivua vuodessa. Se vastaa yli miljoonaa oppikirjaa. Luentomonisteet ja muut opetukseen kopioidut aineistot ovat oppimateriaalina yhtä tarpeellisia kuin painetut kirjat. Muutenhan niitä ei opetuksessa käytettäisi. Kopioitavasta aineistosta peritään korvaus silloin, kun kopioita otetaan toisten hengentuotteista. Opetusministeriö maksaa oppilaitosten puolesta valtaosan kopiointikorvauksista, joita viime vuonna kertyi noin 17 miljoonaa markkaa. oppilaiden maksettavaksi korvaukset lankeavat silloin, kun oppilaitos kerää kopioista erillisiä maksuja. Vuonna 1998 korvauksia perittiin noin miljoona markkaa - 7 markkaa opiskelijaa kohti. Minkä muun oppimateriaalin saisi samalla hinnalla? TARJA KOSKINEN-OLSSON |
ko Korpela 19990416 (19990416) o Asko.Korpela@kolumbus.fi
(palaute ja aloitteet) o AJK kotisivu