o Kansalaispalkka vai kansalaistulo?
o Kansalaistulo
ei taloudellisesti toimiva
o Luulen,
että progressiivisesta verotuksesta olisi luovuttava
o Toisena mahdollisuutena
on tarjottu negatiivista tuloveroa
o Miten ajattelitte,
että kansalaistulon voisi toteuttaa?
Peltola Kati HKI/SOSV wrote: > > Sinulla ja Petteri Pavaksella oli hyvä kuvaus yhteiskunnan muutoksesta > 90-luvulla (HS 8.1.98). Ehdotat jutussasi kansalaispalkkaa ongelmien > ratkaisemiseen. Et kerro jutussasi, mitä tarkoitat kansalaispalkalla. Siitä saa > käsityksen, että puhut vastikkeettomasta kansalaistulosta. Palkka pitäisi jättää > vastikkeellista rahasuoritusta kuvaavaksi termiksi. > En ole tullut ajatelleeksi, että muuta nimeä voitaisiin käyttää. Amerikassahan on suunnilleen tätä vastaavia ajatuksia negatiivisen tuloveron nimellä esitetty. Kansalaistulo kuulostaa hyvältä, mutta ei sen paremmalta kuin palkka. Ideahan on nimenomaan pyrkiä häivyttämään työllä ansaitun ja pelkästään olemassaololla ansaitun tulon ero. Sen vuoksi palkka, tekipä töitä tai ei. > Kansalaistulo ei kuitenkaan ole taloudellisesti toimiva malli. Jos yhteiskunta > maksaa 2 000 mk kuussa aikuiselle ja 1 000 mk lapselle, se merkitsee yli 100 mrd > mk vuodessa. Sillä ei vielä tule toimeen, vaan on hankittava lisää rahaa > asumiseen ym. perustoimeentuloon tarvittavaan. Kansalaistulon puolesta puhujat > ajattelevat, että ihmiset tekevät töitä lisäksi. Kaikille se ei ole kuitenkaan > mahdollista, vaan työmarkkinoilla kelpaamattomat tarvitsevat lisäksi toimivan > tukijärjestelmän. > Suomalaiset pitävät tärkeänä myös ansiosidonnaista sosiaaliturvaa, eivätkä halua > luopua siitä. > Tämä merkitsee, että kansalaistulon toteuttaminen nostaisi veroastetta edelleen. > Miten paljon, riippuu siitä, miten turvataan huonoimmin selviytyvien toimeentulo > ja mikä on ansioturvan taso ja laajuus. Juuri kaikissa noissa asioissa pitäisikin saada muutos aikaan. Kakun suuruus on nyt 500 mrd. Kyllä siitä paljon suurempi osa kuin 100 mrd mk pitäisi jakaa kansalaisille, sekä työssä käyville että niille, joiden työpanosta ei tarvita. Työnteosta, johon tietenkin enemmistö osallistuisi, saisi juuri niin paljon lisäpalkkaa, että halukkaita riittäisi ja työtä riittäisi halukkaille. Tämä on juuri se iso kysymys: miten tämä voitaisiin ratkaista? Jotenkin pitäisi saada kaikki osallistumaan tämän kysymyksen ratkaisemiseen, ei vain ammattiyhdistyspomot ja yrityspomot. Tämä pitäisi siis nostaa demokratian tärkeimpien päättäjien: kansan, eduskunnan, hallituksen tehtäväksi. Luulen, että progressiivisesta verotuksesta olisi luovuttava ja siirryttävä tasasuuruiseen veroprosenttiin. Koko verotus olisi voitava jotenkin loitontaa henkilökohtaisesta tulon ansaitsemisesta, siis kerätä ehkä koko verosumma arvonlisäverona, jonka korkeus määräytyisi kansalaispalkkasumman mukaan, hyvin korkea prosentti joka tapauksessa, varmaan yli 50. > Toisena mahdollisuutena on tarjottu negatiivista tuloveroa. Se ei nostaisi > samalla tavalla veroastetta, mutta sen sijaan pitäisi olla tarkasti tiedossa > kunkin muut tulot, jotta jako onnistuisi oikeudenmukaisesti. Negatiivinen > tulovero kannustaa pienituloisia näyttämään mahdollisimman vähän muita tuloja. > Ongelma on sama kuin toimeentulotuessa ja pitää yllä epärehellisyyttä. > Molemmat systeemit- kansalaistulo ja negatiivinen tulovero - edellyttävät muun > sosiaaliturvan ja verotuksen täysremonttia. Ei esimerkiksi riitä, että > verotuksessa rukataan vain tuloveroa. Sen osoittaa Anita Haatajan tekemä > laskelma eri tuloveromallien vaikutuksesta erilaisiin väestöryhmiin ja > tulodesiileihin. > Olen itse tehnyt oman ehdotukseni verotuksen ja sosiaalietuuksien > uudistukseksi. Siinä lähtökohtina on molempien tekeminen käsitettäväksi, työn > rangaistusverotuksen lopettaminen ja viimesijaisen toimeentulon turvaaminen > takuutyön avulla niille, jotka eivät neutraalilla tuotantoverotuksellakaan löydä > työmarkkinoilta työpaikkaa tilapäisesti tai pysyvästi. > > Miten ajattelitte, että kansalaistulon voisi toteuttaa? > Tästä juuri pitäisi keskustella ja uskonkin että tästä lähin myös keskustellaan kunnes kansalaispalkka toteutetaan. Mutta se voi viedä melko pitkän ajan, 20 vuotta, 50 vuotta. Kuka tietää. Nykyinen systeemi ei kuitenkaan voi jatkua. Se on mielestäni selvää.
-- * Asko Korpela, lecturer Helsinki School of Economics *il: Asko.Korpela@kolumbus.fi phone: +358-9-483860 * * homep: http://hkkk.fi/~korpela GSM +358-50-523 8697 *
Mielipidesivulle o AJK kotisivulle
ko Korpela 980117 (980117) - Asko.Korpela@kolumbus.fi
(palaute)