Toimittaja Jarmo Aaltonen kirjoittaa kolumnissaan HS 27. 7.
"Thatcher ajoi läpi lait, joiden jälkeen Britanniassa on ollut
Euroopan liberaaleimmat – tai toisesta näkökulmasta – lahtareimmat
työlait". Yksikään lukija ei saa tästä käsitystä
Britannian työmarkkinoiden todellisesta luonteesta. Romppaisen ja
Suvannon Talousneuvostolle viime syksynä laatiman julkaisun "Euroopan
rakenteelliset jäykkyydet" mukaan Britannian työmarkkinat ovat
jäykkyyden purkamisessa aivan omassa luokassaan verrattuna EU-Eurooppaan.
Mutta samoin siellä on suhteellisesti vähiten määräaikaisia
työsuhteita. Siis Britannian työlait tuottavat Euroopan pysyvimmät
työsuhteet. Eikö Suomessakin kannattaisi omaksua Thatcherin työlait,
jotta emme kokisi samanlaista kriisiä, josta Britannia Thatcherin
johdolla nousi. Ammattiyhdistysliikehän piti työväenpuoleen
valtakaudella 1970-luvulla koko talouselämää sellaisissa
pihdeissä, että Yhdistynyt kuningaskunta joudu Kansainvälisen
valuuttarahaston holhoukseen. Myös toimittaja Marjut Tervolan haastattelema
ay-aktiivi (HS 27. 7.) kaipaa järeämpiä otteita laittomien
irtisanomisten estämiseksi. Eikö meidän pitäisi päästä
kokonaan irti laittoman irtisanomisen käsitteestä ja koko irtisanomissuojasta?
Silloin kaikki työntekijät palkattaisiin aina toistaiseksi. Tai
työnantajat saisivat käyttää kilpailuvalttinaan määräaikaisia
työsopimuksia aivan kuin ammattilaisurheilussa kilpaillaan parhaista
joukkuepelaajista. Sekä työvoiman että pääoman
tulisi saada vapaasti irtautua auringonlaskun tuotantoaloilta eteneviin
yrityksiin. Historia tuntee paljon maita, joissa tämä estettiin
ja jotka sen takia joko kivettyivät tai mätänivät sisältä.
Esimerkki olkoon Pohjois-Korea, joka japanilaisvallan aikana oli se kehittyneempi
Korean osa.
Jouko Ylä-Liedenpohja
kansantaloustieteen laitos
Tampereen yliopisto
|
Palautetta
Tatu
Hirvonen: Thatcherin uudistukset tuskin mallina meille
Hirvonen |
Jouko Ylä-Liedenpohjan mielestä Thatcherin marssittamat työmarkkinauudistukset
voisivat olla myös Suomen edun mukaisia, miltei välttämättömiä,
jotta tulevilta talouskriiseiltä vältyttäisiin (HS 30.7.)-
Hänen mukaan "Thatcherin työlaki toimi". Kenen eduksi?
Kun taloustieteilijät puhuvat kansakuntien hyvinvoinnista, tärkein
mittari heille on tuottavuuden kasvu.
Thatcherin aikana tuottavuus nousi, mutta kuten Paul Krugman on todennut:
"Oliko se Margaret Thatcherin ansiota vai ei, on edelleen epäselvää."
Kun tutkii Thatcherin Britannian taloushistoriaa, tuottavuutta eli hyvinvointia
edistäviä ratkaisuja sieltä' tuskin Suomen tapauksessa kannattaa
etsiä, ellei katsota missä Thatcherin talouspolitiikka epäonnistui.
Se voikin olla Thatcherin kauden parasta antia.
Entä sitten työttömyys? David Blanchflowerin ja Richard
Freemanin perusteellinen tutkimus toteaa aiheesta seuraavasti: thatcherilaiset
uudistukset onnistuivat heikentämään ay-liiketta, parantamaan
naisten tilannetta työmarkkinoilla, kuten myös marginaalisesti
parantamaan työllisyyden ja palkkojen joustoa suhteessa markkinaolosuhteisiin.
Uudistukset mahdollisesti tukivat oma-aloitteisuutta työnhankinnassa.
Samanaikaisesti ne kuitenkin aiheuttivat musertavan iskun miesten työllisyydelle,
kasvattivat tuloeroja ja epäonnistuivat työttömyyden ja
reaalipalkkojen välisen, jouston kehittämisessä. Tutkimuksen
lopputulos onkin apeaa luettavaa; thatcherilaiset uudistukset eivät
parantaneet merkittävästi työmarkkinoiden mikrotaloudellisia
tekijöitä.
Niinpä seuraukset voivat olla sekoitus palkkaerojen divergoitumista
sekä pitkäaikaistyöttömyyttä. Tämäkään
tulos ei näytä tarjoavan Suomelle mallia paremmasta huomisesta.
Kuten Adair Turner toteaa Just Capital kirjassaan: Britannian työllisyys
on muihin EU-maihin nähden varsin hyvä. Kuitenkin yhtä hyviä
tai parempiakin tuloksia on saatu aikaan muun muassa Hollannissa ja Ruotsissa,
vaikka keinot ovat olleet toiset.
Haluammeko markkinatalouden lisäksi myös markkina-yhteiskunnan,
kuten muun muassa Romano Prodi on todennut. Kysymys kuuluukin: mikä
malli sopisi parhaiten Suomelle? Vai olisiko taloustieteilijöiden
aika etsiä mallia Suomelle ihan omin voimin?
Tatu Hirvonen
Jyväskylä
|
|
o AJK kotisivu