Pekka Pihlanto

Ajk kotisivu Pekka Pihlanto
Koronapassissa nähdään yhdenvertaisuusongelma

Uusi Suomi Pekka Pihlanto 11.4.2021

Korona- eli rokotuspassilla kansalainen voisi todistaa, että hän on saanut rokotuksen koronavirusta vastaan. Näin hän olisi todennäköisesti vapaa viruksesta ja hän voisi päästä erilaisiin palvelupisteisiin ja matkustamaan ulkomaille. Sama oikeus olisi tuoreen negatiivisen testituloksen esittäjälle.

Maamme hallitus epäilee koronapassia, eikä ainakaan toistaiseksi aio hyödyntää sitä kuin matkustamisessa (HS 10.4.). Osa perustuslakijuristeista katsoo, että passi voi asettaa kansalaiset eriarvoiseen asemaan palvelujen suhteen. Myös pääministeri Marin on todennut, että lähtökohtana pitää olla se, että suomalaisilla on oikeus käydä kirjastossa ja kampaajalla, kun nämä ovat avoinna, riippumatta sitä, ovatko he saaneet rokotuksen vai eivät.

Perusteluksi esitetään, että kaikilla ei ole ollut mahdollisuutta saada rokotusta, koska niitä annetaan ensin riskiryhmille: siten nuoret ja perusterveet kansalaiset asetettaisiin huonompaa asemaan palvelujen saannissa. Mutta ovathan he huonommassa asemassa myös rokottamisen suhteen saadessaan sen myöhemmin. Kukaan ei kuitenkaan näe siinä yhdenvertaisuusongelmaa.

Eikä pidäkään nähdä, sillä rokotusjärjestyksellä hoidetaan kansanterveyttä tavalla, joka koituu lopulta kaikkien kansalaisten eduksi, sillä näin epidemia pyritään saamaan aisoihin. Rokotuspassissa nähty ”yhdenvertaisuusongelma” on siis suora seuraus siitä, että riskiryhmiä suositaan rokotusjärjestyksessä kansanterveydellisen kokonaisedun nimissä. On epäjohdonmukaista herätä haikailemaan yhdenvertaisuutta juuri passista puhuttaessa.

Voidaan myös kysyä, miksi hallitus hyväksyy rokotuspassin ehtona ulkomaille matkustamiselle – mihin nyt unohtui yhdenvertaisuus? Tanskassa rokotuspassia käytetään laajasti palveluihin pääsyn edellytyksenä. Näin palveluja voidaan vapauttaa asteittain: rokotusten edistyessä, yhä useampi kansalainen pääsee palvelujen piiriin.

Yhdenvertaisuusvaatimusta tarjotaan nykyisin yhä useammissa tilanteissa. Tässä unohtuu helposti se, että ihmiset ovat erilaisia ja heidän tilanteensa ovat erilaiset, mutta he ovat silti lain edessä yhdenvertaisia ja heillä on ihmisoikeudet. Kuitenkin joskus joudutaan joidenkin kansalaisten oikeuksia rajoittamaan muiden kansalaisten suojelemiseksi.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen toteaa, että monet palvelujen tarjoajat asettavat ehtoja asiakkailleen palvelun käytön ehdoksi – mm. huvipuiston paino- ja pituusrajoitukset. Lisäksi monissa palveluissa on ehto, ettei sairaana saa osallistua (HS 10.4.).

Varsinkin korona-aikana tätä tähdennetäänkin laajalti, ja hyvästä syystä, mutta tässä ei ole havaittu yhdenvertaisuusongelmaa. Kansalaisten oikeus terveeseen ja turvalliseen elämään sivuuttaa tässä sairaiden kansalaisen oikeuden käyttää palvelua.

Vaatimus, että suomalaisilla on lähtökohtaisesti oikeus käyttää palveluja, riippumatta sitä, ovatko he saaneet rokotuksen vai eivät, on tässä valossa kestämätön. Rokotuspassin omaava on mitä todennäköisemmin terve, toisin kuin sellainen, jolla sitä ei ole.

Palvelun epääminen passittomalta tapahtuu siis kansalaisten terveyden suojelemiseksi. Se tulee nähdä vahvempana kuin kansalaisen oikeus ”käydä kirjastossa ja kampaajalla”.

Pekka Pihlanto
Turku
Kirjoittaja on liiketaloustieteen, erityisesti laskentatoimen professori emeritus
Turun kauppakorkeakoulusta (Turun yliopisto).

Palautetta 

Lähetä palautetta! 


Kirjoita otsikko palautteelle

Kirjoita palauteteksti tähän

Kirjoita nimesi tähän. (Nimettömiä ei huomoida.)

..ja sähköpostiosoitteesi

Tämän palauteviestin saa Asko Korpela


Asko Korpela 20210518 (20210518)