|
Optioiden
hyötyjä ja haittoja ei voida tieteellisesti sitovasti osoittaa,
sanoo Turun kauppakorkeakoulun laskentatoimen emeritusprofessori Pekka
Pihlanto
"Asenne ratkaisee kummalle puolelle asettuu. Perustelut haetaan sitten
myöhemmin", hän sanoo. Pihlanto kuuluu optioiden arvostelijoihin.
"Minullakin on ennakkoasenne. En ole koskaan uskonut, että optiot
ovat hyödyllisiä."
Pihlanto arvostelee optioilla kannustamista siksi, että niillä
on hänen mielestään merkittäviä yhteiskunnallisia
haittavaikutuksia. "Se on nähty palkkaneuvotteluissa. Miten työnantaja
voi vaatia maltillisia palkankorotuksia, kun samaan aikaan johtajat vetävät
eri muodoissa suuria palkkioita?"
Pihlannon mukaan optiot synnyttävät epäoikeudenmukaisuuden
tunteen. "Jos yliopisto olisi yritys, ja rehtori saisi optioita esimerkiksi
väitöskirjojen lukumäärän perusteella, jokainen
meistä tietäisi, että se ei olisi oikein."
Väärin perustein maksetut palkkiot heikentävät
Pihlannon mukaan yrityksen tehokkuutta ja tulosta. "Sillä on vaikutusta
koko kansalaisyhteiskuntaan, sillä kaikille niitä ei voi jakaa."
Optio on professorin mielestä perusteeton palkinto siksi, että
se kytkeytyy osakekurssiin.
"Ne vaihtelevat satunnaisesti ja ennustamattomasti. Kurssinousun sanotaan
johtuvan johdon kyvyistä ja laskun markkinoista. Selitykset ovat kovin
epäsymmetrisiä."
Usein sanotaan, että optiot eivät ole keneltäkään
pois. Professorin mielestä väite on silmänkääntötemppu,
sillä ilmaisia etuja ei ole.
Pihlanto uskoo yritysjohtajien pärjäävän
normaalilla kuukausipalkalla, sillä kukaan ei joudu toimitusjohtajaksi
vahingossa. "Johtotehtäviin hakeutuu kunnianhimoista ihmisiä,
jotka haluavat, että heidän toimintaansa mittaavat indikaattorit
ovat kunnossa. Työ sinällään palkitsee lahjakkaita
ihmisiä."
"Nykymaailmassa jokainen johtaja joutuu työskentelemään
kykyjensä äärirajoilla. Vaikka hän saisi kannustimia,
pystyykö hän antamaan itsestään yhtään enempää?"
Pihlannon mielestä on olemassa ideologia, joka ylittää
rahan. "Uran tavoite on myös luoda jälkipolville kuva, että
on saanut jotain aikaan."
Hän ei usko väitteeseen, jonka mukaan ilman optioita
huippujohtajien rekrytointi olisi mahdotonta.
"Mistä etukäteen tiedetään, kuka on huippujohtaja?
Joku voi olla huippu tietyssä firmassa ja tietyssä tilanteessa.
Kun hän vaihtaa työnantajaa, hänen erinomaisuutensa ei välttämättä
päde."
Optioiden sitovat vaikutukset ovat Pihlannon mukaan vähäisiä,
sillä riittävän tulotason jälkeen rahan merkitys vähenee.
"Ihminen tekee sitä, mikä tuntuu hyvältä."
Pihlannon mielestä optiot antavat yritysjohtajista lajityyppinä
ikävän kuvan. "Kuukausipalkalla oltaisiin vain käytettävissä.
Vasta kannustinlupausten jälkeen ruvetaan tekemään tosissaan
töitä."
Jyrki Iivonen
|
o AJK kotisivu