|
Johtavat poliitikkomme
näyttävät melko yksimielisesti pitävän kansanäänestystä
EU:n perustuslaista tarpeettomana. Jos väitetään, että
muutokset nykyiseen tilanteeseen nähden ovat vain vähäisiä
ja pelkästään positiivisia tai että perustuslakiin
suostuttiin itse asiassa jo unioniin liityttäessä, kielteinen
kanta äänestykseen ei ole vakuuttavasti perusteltu. Muutos on
suuri, sillä oman maan perustuslaki saa nyt väistyä uuden
yhteisen sopimuksen tieltä. Kukaan ei puhunut liittymisvaiheessa näin
tiiviistä valtioliitosta, vaikka joku on ehkä liittymissopimuksen
tekstistä jonkin tällaisen viittauksen löytävinäänkin.
Huono perustelu on myös se, että kansa ei ymmärrä,
mistä äänestetään. Demokratia luottaa kansalaisiin,
olivatpa nämä jonkun mielestä isoissa asioissa kuinka tyhmiä
tahansa. Nyt hallituksen olisi syytä joka tapauksessa tuoda selkeästi
esiin, mitä perustuslaillinen sopimus meille merkitsee, eikä
vain tyytyä katteettomasti väittämään, että
kaikki neuvottelutavoitteet saavutettiin.
Eräs syy kansanäänestyksen torjumiseen lienee se, että
koska EU:n tiivistyminen ja säännösten selkeytyminen perustuslain
myötä koetaan hyödylliseksi unionin kauppa- ja ulkopoliittisen
aseman kannalta, ei kehitystä haluta vaarantaa.
Päättäjien kielteinen asenne kansanäänestykseen
ei vaikuta suoraselkäiseltä. Jos yleinen mielipide olisi selvästi
perustuslain hyväksymisen kannalla, äänestykseen oltaisiin
huomattavasti valmiimpia kuin nyt. Tämän voi päätellä
Nato-kansanäänestyksen näkemyksistä. Ne, jotka ovat
Natoon liittymistä vastaan, kannattavat lämpimästi kansanäänestystä,
koska suuren enemmistön tiedetään vastustavan liittoutumista.
Kaksijakoisuus ei anna hyvää kuvaa päättäjien
logiikasta: perustuslaista ei tarvitse äänestää, mutta
Natoon liittyminen on aivan eri asia. Mielestäni kumpikin päätös
merkitsisi niin suurta muutosta aikaisempaan politiikkaamme ja sen ehtoihin,
että jos toisesta on äänestettävä, niin sitten
toisestakin.
Tilanne olisi erilainen, jos mikään maa ei toimeenpanisi kansanäänestystä
perustuslaista. Kun kuitenkin lähes kymmenen maata aikoo äänestyksen
järjestää, pitäisi siihen olla rohkeutta myös
Suomessa. Jos perustuslaki jäisi tässä vaiheessa meillä
ja muualla hyväksymättä, voisi siihen seuraavalla neuvottelukierroksella
saada kaipaamiamme parannuksia.
Pekka Pihlanto
Turku
|
o AJK kotisivu