|
Julkaistu Helsingin Sanomissa 18.12.2001
Dosentti
Pirjo Hiidenmaan mukaan on kohtuutonta ottaa silmätikuksi maisteri
Jari Vilénin gradu vuosien takaa ja jättää tarkastajien
toiminta käsittelemättä (HS 15.12.). Kun keskeisesti yhteen
ainoaan lähteeseen nojannut gradutyö on hyväksytty, ja vielä
korkeahkolla arvosanalla, huomion tulisi todellakin kohdistua erityisesti
työn tarkastajiin, mutta myös kyseisen tiedekunnan soveltamaan
vaatimustasoon.
Vaikka asia tuli esille sattumanvaraisestikin, yliopiston on se tutkittava
- ellei sitten yleinen vanhenemisaika tule väliin. Dosentti Hiidenmaa
toteaa, että mikään ei takaa, ettei muistakin hyväksytyistä
töistä löydy enemmänkin puutteita. Minkään
väärän menettelyn tutkimista ei tietenkään saa
estää se, että muitakin vastaavanlaisia tapauksia on mahdollisesti
olemassa.
Jos tekijä ei ole syyllistynyt vilpilliseen menettelyyn, ja lainaus
on ollut tarkastajien tiedossa, tekijää ei tietenkään
voi missään tapauksessa syyllistää. Silloin on aihetta
vaatia selityksiä työn tarkastajilta.
Dosentti Hiidenmaan käsitystä, jonka mukaan Carl Öhmanin
tapaus osoittaa kertaalleen hyväksyttyjen gradujen uudelleenarvioinnin
olevan asiatonta, on vaikea ymmärtää. Kysymyksessä
oli tieteellinen vilppi, joka röyhkeydessään läpäisi
tarkastajien seulan. Opinnäytteiden taustojen tarkastus on aina pistokokeenomaista
ja lähtöoletuksena on luottamus tekijän rehellisyyteen.
Sillä, miten alhaisista motiiveista lähtien tapaus on tuotu
julkisuteen, ei ole merkitystä. On oikeusvaltion kannalta pelkästään
hyvä asia, että epäilykset tuodaan esiin ja tutkitaan. Tämä
on tietysti asianosaisten kannalta ikävää ja nöyryyttävääkin,
mutta väistämätöntä. Tutkinnan tulos puhdistaa
syyttömät ja asettaa mahdolliset syyllisiksi epäillyt selitysvelvollisiksi.
Pekka Pihlanto
professori
Turun kauppakorkeakoulu
|
o AJK kotisivu