|
Julkaistu Suomen Kuvalehdessä 20/2001 18.5.2001
Max Jakobsson pitää Suomen etujen mukaisena, että Baltian
maat mahdollisimman pian liittyisivät sekä Euroopan unioniin
että Natoon, sillä se vakauttaisi koko Itämeren alueen turvallisuuspoliittisen
tilanteen (Helsingin Sanomat 11. Ja 12.5.). Mahdollinen kriisi Venäjän-suhteissa
jäisi hänen mukaansa joka tapauksessa tilapäiseksi.
Jakobssonin arvio tuntuu maallikosta järkeenkäyvältä,
mutta mitä sen mahdollisen toteutumisen jälkeen? Silloin olisimme
"etulinjassa" samassa merkityksessä kuin Baltian maat nyt. Mikään
ei takaa, että vakaus Pohjolassa säilyisi ikuisesti. Miksi Suomen
ei siten kannattaisi varmistaa turvallisuuspoliittinen asemansa pyrkimällä
Natoon samassa aallossa kuin Baltian maat?
Jakobsson toteaa, että Venäjän vetoaminen sotilaallisiin
näkökohtiin olisi pelkkää hämäystä,
sillä Baltian maiden liittymissopimukseen sisällytetään
varmasti tavanomainen ehto, että niiden alueelle ei sijoiteta rauhan
aikana muiden Nato-maiden joukkoja eikä ydinaseita. Miksi tämä
päättely ei sopisi Suomenkin tapaukseen?
Pekka Pihlanto
professori
Turun kauppakorkeakoulu
|
o AJK kotisivu