Luentopäiväkirja

Kiitos viestistä ja palautteesta. 

T H wrote:
> 
> Hei.
> Näiden muutaman luennon kokemuksen perusteella olemme huomanneet, että
> kaikkea kurssille suunniteltua ei ehditä ehkä käsitellä. Kurssin aikataulu
> on tiukka ja asiaa tuntuu olevan paljon. Toivoisimmekin että luennoilla
> käytettäisiin vähemmän aikaa kurssin kotisivujen rakenteen ja sisällön
> pikkutarkkaan läpikäymiseen. Kaikki opiskelijat osaavat varmaankin
> tutustua sivuihin myös ominpäin. 

Harmi, ettei opetustyylini tyydytä. En voi valitettavasti juuri tämän
parempaa luvata tulevaisuudessakaan. 

> Mielestämme olisi tärkeämpää käyttää rajallinen luentoaika suurimmaksi
> osaksi itse kurssin teoriasisällön käsittelemiseen.
> Toivottavasti käymme ensi kerralla läpi ne asiat, joita tänään ei
> ehditty.(esim. joustot) 

Joustot tulevat uudelleen esille neljännellä viikolla, mutta mitenkään
ratkaisevasti parempaa esitystä en silloinkaan voi luvata. Mielestäni
joustot on melko mukavasti käsitelty nettisivulla. Jos olisin siihen
päässyt, olisin ehkä joutunut käymään sen läpi 'pikkutarkasti'. 

Omasta mielestäni tilinpidon eristä puhuin ehkä turhan pitkään.
Mikä tarkemmin oli liian pikkutarkkaa? 

Date: Thu, 18 Mar 1999 17:57:24 +0200 (EET) 

PALAUTE: Harjoitustehtävät ovat mielestäni hyvä idea, mutta tässä 
kuitenkin hieman parannusehdotuksia. Vastaaminen tällaiselle 
lomakkeelle on uskomattoman työlästä. Lisäksi se, että vastaus ei 
mahdu haluttuun vastauskenttään, aiheuttaa ongelmia. Vastaustehtävän 
ratkaisemiseen tietokoneohjelmien avulla minulla kului reilu tunti 
ja koneelle syöttämiseen toinen mokoma, joten mainitsemasi 1/2h-1h ei riitä! 

Date: Thu, 18 Mar 1999 17:59:43 +0200 (EET) 

Asko nyt tähän loppuun hieman palautetta. Niin hienoa kuin se onkin että 
pyritään palautettavat tehtävät hoitamaan näin verkon välityksellä ja 
pyritään käyttämään tietokoneita ja ohjelmia hyväksi mahdollisimman paljon 
niin koulun tietokoneilla näiden harjoitusten teko on yhtä tuskaa. Juuri nyt 
word on kaatunut kolme kertaa peräkkäin ja yleensäkin mahdollisuudet päästä 
käyttämään näitä koulun satunnaisesti toimivia koneita ovat hyvin rajalliset. 
Suurin osa ajasta nytkin on mennyt koneen kanssa pähkäilemiseen.
Harjoitukset paperille ja käsin tehtäviksi, teekkarit pelleilköön koneilla. 

T:Sami 

-- 
* Asko Korpela, lecturer            Helsinki School of Economics * 
il: Asko.Korpela@kolumbus.fi                    phone: +358-9-483860 * 
* homep: http://www.hkkk.fi/~korpela        GSM +358-50-523 8697 * 

• Trenditarkastelun hyvät puolet ja edut hautautuivat kritiikin alle... ja mikä pahinta hampaattoman kritiikin alle. Hampaatonta on mielestäni sellainen kritiikki, että vain silmämääräisesti katsotaan ja todetaan: sopii/ei sovi tai näyttää sopivan tai ei. Monilla oli kuitenkin onneksi myös hampaallista kritiikkiä, eli aikasarjan tarkastelua kota kohdalta ja trendipoikkeamien syiden pohdintaa.
• Tuli turhan vähän ja myöhäisessä vaiheessa korostetuksi talousteorian puuttumista trendin perustana. Siinä suuri ero verrattuna muuhun taloudellisten ilmiöiden tarkasteluun. Niissä aina taloudellien syy-seuraus -suhde mukana. Silti trendillä paikkansa kehityskulkujen hahmottamisessa.
• Mieltä painaa vieläkin, etten keksinyt yksinkertaisempaa ruudukkoa. Oli tarkoitus kiinnittää huomiota neljään tärkeään talouspolitiikan tavoitemuuttujaan. Tuli todetuksi, ettei niitä trendi erityisen hyvin kuvaa. Ihailtavan sinnikkäästi taulukot täytettiin, mutta esim inflaation kuvaajasta kukaan ei todennut, mitä se todella kuvaa: hintataso noussut 60-luvun alusta noin 10-kertaiseksi tai että pitkällä tähtäyksellä inflaatio on ollut yli 7 prosenttia vuodessa (71-90 yli 9 prosenttia), mutta viimeisten 10 vuoden aikana vain 3 prosenttia. - Tällaisia tulkintoja olisi selvemmin pitänyt vaatia.
• Näiden neljän keskeisen muuttujan syvin luonne talouspolitiikan tavoitemuuttujina olisi jo tässä vaiheessa pitänyt ottaa esille. Tavoitteiden ristiriita: kasvu ja työllisyys vastaan inflaatio ja vaihtotase. - Myöhemmin tulee tietenkin. Kasvun 'oikea' resursseja säästävä määritelmä, työllisyyden tulonjakotehtävä ja sosiaalinen merkitys. - Mutta hirvittää päästää valloilleen löysä sivutolkulla kirjoittelu! Jos ryhmä olisi pienempi...
• Hämmästyttävän voimakasta 'allergiaa' tietokonetta ja nettiä kohtaan. Ymmärrettävää, kun ei itse pääse surffailemaan, vaan joutuu tyytymään opettajan valintoihin. - Minun kannaltani netti/ilman ero on kuin yöllä ja päivällä. Mikään mahti ei saisi minua syntymäpäivä- ja hääpuhetta lukuunottamatta pitämään mitään esitystä ilman nettiä. - Miellän kyllä 'levottoman edestakaisin surffailun' ongelman. Sitä lupaan yrittää kaikin voimin välttää.

Älä käytä nuorta elämääsi turhien numeroiden kirjoitteluun!

• AJKsioomat 1 ja 2
• MPC = 0,9672. Totta, parempi kuitenkin: MPC = 0,97
• 'mukana myös odotettavissa olevat tulot eli 0,0730*DETF'
• Parempi: ... 0,073*DETF
• Pisteitä ei sakoteta, vaikka melkein pitäisi

Prosenttimerkin käyttö tai prosentista puhumien

• Rajakulutusalttiuden yhteydessä on tulella leikkimistä.
• Ei sallittu ekavuosikurssin opiskelijoille! (AJKsiooma 5).
• Topakasti sanottu:
  MPC: kulutuksen lisäys, kun tulot nousevat yhdellä yksiköllä

Kulutusfunktio

• Ensin määritellään pitkän tähtäyksen kulutusfunktio ja siitä saadaan rajakulutusalttius derivoimalla.

H2.1KeynMitä =

• Näinkin voi sanoa: Käytettävissä olevien tulojen muutoksen osa, jota kulutetaan

H2.1KeynMiten =

• Rajakulutusalttius on kulutusfunktion derivaatta eli tangentin kulmakerroin tietyllä y(x) arvolla. Kyseessä on siis kulutusalttius rajalla = marginaalinen kulutusalttius
• Kulutusmenojen muutos jaetaan käytettävissä olevien tulojen muutoksella.

H2.2FriedMPCLMitä =

• 100 mk muutos tuloissa aiheuttaa tämän(saman) ja seuraavien vuosien aikana 95mk muutoksen yksityisessä kulutuksessa
• Näinkin voi sanoa: Tulon muutos 10mk aiheuttaa samana vuonna 7,37mk-muutoksen yksit. kulutuksessa.
• Tämä väärin: Rajakulutusalttius saadaan jakamalla kuluttajan käyttämät tulot käytettävissä olevilla tuloilla. po kulutuksen (tulonkäytön) muutos tulojen muutoksella.

H2.3ElinkaariMiten =

• Tulevankin tulon odotuksilla on vaikutuksensa. Mm. talletuksista voidaan ennustaa tulevaa tuloa.
• Elinkaarihypoteesissa otetaan huomioon myös tulevat tulot, eli käytännössä tämänhetkiset reaalitalletukset.
• AJK: tuleva tulo ei ole yhtä kuin reaalitalletukset, vaan 'todellisen' muuttujan puuttuessa reaalitalletuksia käytetään 'sijaismuuttujana' eli proxyna.

H2.4CDUF-CNSF-ero =

• Kestokulutushyödykkeiden kulutus riippuu tiukemmin tuloista ja on altis mm suhdannevaihteluille kun taas kertakulutushyödykkeiden kulutus etenee tasaisesti tuloista riippumatta.
• hankinnan varhentamisen ja myöhentämisen mahdollisuus ilmenee niiden suurena tulojoustona verrattuna vastaavaan kertakulutushhyödykkeiden kohdalla.
• Lineaarinen kulutusfunktio: kerta - vakio a > 0, kesto - vakio a < 0. (AJK: liekö kukaan maininnut tätä tärkeätä eroa?)
• Tämä väärin: Kestokulutushyödykkeiden tuloriippuvaisuus on huomattavasti pienempi (0,0216) kuin kertakulutushyödykkeiden (0,4087). Kertoo vain, että pienempi osa tuloista käytetään. Jousto ehkä kertoo jotakin riippuvuuden 'voimakkuudesta'.
• Onkohan tuo näin?: Kertakulutushyödykkeet useimmissa tapauksissa maksavat vähemmän, joten niiden tuloriippuvuus on pienempi.

H3.1JouKiihdOdPomak = Tuotannon vaikutus 
H3.1JouKiihdTeknViive = Se on edellisen vuoden tuotannon perusteella 
    määräytyvä osa investoinneista. (0,7570QGF1)  
H3.1JouKiihdYdinSan = (Netto-)pääomanmuodostus on kiinteässä suhteessa 
    olemassaolevan ja halutun pääomakannan erotukseen. 
    Pääomakanta kypsyminen tuotannoksi vie aikaa,
    investointien päätösajankohtana saatavilla on edellisen vuoden tiedot
    (tai sitä edellisen). Lisäolettamuksena voidaan otta mukaan ylimääräinen viive
    pääomakannan suhteen: käytetään 2 vuotta vanhaa kantaa. 
H3.2JouKiihdLama = Lama aiheutti havaintoihin suurempaan hajontaa. 
    Sekä tuotannon määrän, että olemassaolevan pääomakannan vaikutus kasvoi. 
H3.3Reaalikorko = Vähentämällä siitä inflaation vaikutus (=Korko% - Inflaatio%) 
H3.3JouKiihdKorko = Funktioon tulee yksi termi lisää, I = a + bQ1 - cK2 - dR1, 
    siis viimeinen termi: dR1, edellisen vuoden reaalikorko. 
    Eli mitä korkeampi korko, sitä vähemmän investointeja. 
    (Lisäksi kaikkien kertoimet toki muuttuvat). 
H3.4KorkoMaailmalla = Korko määräytyy koko maailman pääomanmuodostuksen mukaan 
    (= koko maailman sääsätäminen). On olemassa yhdet maailman laajuiset 
    pääomamarkkinat, jotka takaavat, että korkotaso on sama joka puolella 
    maailmaa. Maittain korko vaihtelee, koska maariski ja iflaatio vaihtelevat. 

Ei siellä ole sanaa 'rajajousto', vaan 'korvausjousto'. Ja se on koko homman juju, yksi tärkeimmistä käsitteistä koko kurssissa.

Olipa muuten hyvä, että huomautitte. Kun tarkistin, havaitsin, että työvoimantarvefunktion joustojen yhteydessä tämä käsite olikin tipahtanut pois. Puhe oli harjoitustunnilla. Tehtävässä 2.2 on kysymys: Miten nimitetään? Siihen oikea vastaus on juuri 'korvausjousto', siis jousto, joka ilmaisee kuinka monta prosenttia työvoimaa korvaa yhden prosentin muutos pääomapanoksessa, tehtävän 3 yhtälön mukaan siis -0,52 eli yhden prosentin lisäys pääomapanoksessa aiheuttaa puolen prosentin suuruisen supistuksen työvoimantarpeessa eli korvaa sen verran työpanosta prosenteissa.

Tässä linkki korjattuun sivuun

http://www.hkkk.fi/~korpela/kansanta/permak99/permak9942/permak9942.htm

Valitse kohta 3.2 Työvoimantarvefunktion joustot