| 1. |
Mistä syistä pitkän tähtäyksen tarjontakäyrä
voisi olla (a) pystysuora, (b) ylöspäin nouseva, (c) alaspäin
viettävä? |
| 2. |
Millä tavoin yrittäisit selvittää, onko tietty
inflaatiojakso 'kustannusten työntö' vai 'kysynnän veto'
tyyppiä? |
| 3. |
Mikä on sopeutuvien odotusten ja rationaalisten odotusten välinen
ero? |
| 4. |
Miten sopeutuvat inflaatio-odotukset voivat johtaa oikealle kiertyviin
Phillips-silmukoihin? |
| 5. |
Mitä pystysuora lyhyen tähtäyksen tarjontakäyrä
merkitsee kysyntää ohjailevan talouspolitiikan kannalta? |
| 6. |
Jos oletetaan, että hyväksytään keynesiläinen
selitys 1980-luvun laman korkeaan työttömyyteen, mitä politiikkaa
suosittelisit työttömyyden vähentämiseksi? |
| 1. |
Jos pääoma siirtyy kehittyneistä vähemmän
kehittyneisiin maihin ja työvoima päinvastoin, mitä vaikutuksia
näillä tuotannontekijäliikkeillä on palkkoihin ja pääoman
tuottoon näissä kahdessa maaryhmässä? |
| 2. |
Mistä tekijäistä riippuu maan vaihtosuhde (terms of
trade)? |
| 3. |
Luettele kaupan rajoittamista puolustavat argumentit ja esitä
niille kullekin vasta-argumentti, joka puoltaa kaupan rajoitusten purkamista.
|
| 4. |
Jos maat ajavat innokkaasti kaupan rajoitusten purkamista, miksi samat
maat usein pyrkivät niitä kuitenkin ottamaan käyttöön?
|
| 5. |
Mitkä seikat ovat maan liittyessä tulliliittoon ratkaisevia
sen suhteen johtaako liittyminen kaupan luomiseen (trade creation) vai
kaupan monipuolistumiseen (trade diversion)? |
| 6. |
Miksi on vaikeata arvioida EUn sisämarkkinoiden etujen suuruutta?
|
| 1. |
Vertaile finanssipolitiikan ja rahapolitiikan tehokkuutta (a) kiinteiden,
(b) vapaasti kelluvien valuuttakurssien oloissa. |
| 2. |
Mitä ovat vapaasti kelluvien kurssien vaikutukset kotimaan talouteen,
jos maailmantaloudessa on voimakas nousukausi? Mistä riippuu näiden
vaikutusten suuruus? |
| 3 |
Tarkastele argumenttia, jonka mukaan nykymaailman lyhyen tähtäyksen
kansainvälisten pääomanliikkeuden oloissa yksittäisen
maan mahdollisuudet vaikuttaa valuuttakursseihinsa ovat hyvin rajoitetut.
|
| 4. |
Usein väitetään, että taloudellisten indikaattoreiden
samansuuntaisuus on tavoittelemisen arvoinen asia. Merkitseekö tämä
sitä, että kaikkien maiden pitäisi pyrkiä saavuttamaan
sama talouden kasvunopeus, rahamäärän kasvunopeus, samat
korot, saman suuruinen suhteellinen budjettialijäämä, jne? |
| 5. |
Vahvistavatko vai heikentävätkö ERMssä mukana olevien
maiden valuuttakurssiongelmat argumentteja yhden eurooppalaisen valuutan
puolesta? |
| 6. |
Oletetaan, että vain muutamat yhteismarkkina-alueen maat liittyvät
täydelliseen talous- ja rahaliittoon, ottavat käyttöön
yhteisen valuutan. Mitkä ovat eduta ja haitat liittyjien ja ulkopuolelle
jäävien maiden kannalta? |
| 1. |
Vertaa BKT-tilastojen ja perustarpeita koskevien indikaattoreiden hyviä
ja huonoja puolia kansantalouden kehityksen tason ja muutosnopeuden mittapuina. |
| 2. |
Jos kehitysmaalla on suhteellinen etu raaka-aineissa, tulisiko hallituksen
antaa markkinavoimien sanella kaupan muodot? |
| 3. |
Pitäisikö kaikkien kehitysmaiden tähdätä siihen,
että niistä pitkän päälle tulee teollisuustuotteiden
viejiä? |
| 4. |
Millä tavoin pyrkisit selvittämään, onko kehitysmaan
käyttämä teknologia sopivaa tai sopimatonta? |
| 5. |
Mitä politiikkaa olisi noudatettava pyrittäessä vähentämään
urbaania työttömyyttä kehitysmaissa? |
| 6. |
Missä määrin 1980-luvun alun velkakriisi aiheutui velallismaiden
virheellisestä politiikasta? |
| 7. |
Mitkä ovat edut ja haitat velkojen siirtelystä (debt swapping)
keinona kehitysmaiden velkojen lyhentämiseksi? |