| Alkuhuomautus:
Tällä sivulla on 2 välikokeeseen 19990505ke 09-12 ja loppukokeeseen
19990527to ja samassa yhteydessä tietyin
edellytyksin suoritettavaan 2 välikokeeseen tulevia tenttikysymyksiä.
Tenttiin kysymykset eivät välttämättä tule täsmälleen
tässä esiintyvässä muodossaan.
Osa kysymyksistä on peräisin vuoden takaiselta kurssilta eikä ehkä sovellu tähän kurssiin. Toivoisin palautetta, jotta sammakot voitaisiin poistaa turhaan mieltä askarruttamasta. AJK Oletko havainnut virheitä monisteissa
|
| 1. | Mitkä ovat tuotannon joustot työpanoksen ja pääomapanoksen suhteen? |
|
2. |
Mitä tarkoitetaan tuotantoon liittyvällä käsittellä korvausjousto? Kirjoita parametrimuotoisena funktio, josta korvausjousto saadaan. Selvitä siitä korvausjousto. Millainen on korvausjousto? |
|
3. |
Miten tuotantofunktio ja työvoimantarvefunktio liittyvät toisiinsa? |
|
4. |
Q = 0.0024 L.7 K.9
(Q - tuotanto, L - työvoimantarve, K - pääomapanos) Kirjoita seuraaviin vastauksiin matemaattinen lauseke ja numeerinen vastaus, jos sen saa ilman lisätietoja. Laskutoimituksia ei tarvitse tehdä. 1. Mitä rajatuotokset ovat matemaattisessa mielessä? 2. Mikä on tässä työpanoksen rajatuotos ja mitä se tarkoittaa? 3. Mikä on tässä pääomapanoksen rajatuotos ja mitä se tarkoittaa? 4. Mitä voit päätellä rajatuotoksista tässä tapauksessa? |
| 5. | Q = 0.0024 L.7 K.9
(Q - tuotanto, L - työvoimantarve, K - pääomapanos) Kirjoita seuraaviin vastauksiin funktion jouston matemaattinen lauseke ja sievennä se mahdollisimman pitkälle. 1. Mikä on tässä tuotannon jousto työpanoksen suhteen? Mikä on sen tulkinta? 2. Mikä on tässä tuotannon jousto pääomapanoksen suhteen? Mikä on sen tulkinta? 3. Mistä elementeistä funktion jousto muodostuu? |
| 6. | L = 6084 Q1.2
K-1.1 (L - työvoimantarve, Q - tuotanto, K - pääomapanos) Mitkä tässä ovat ja miten tässä tulkitset seuraavat joustot? 1. Työpanoksen jousto tuotannon määrän suhteen? 2. Työpanoksen jousto pääomapanoksen suhteen? 3. Miten työvoimantarpeen joustoa pääomapanoksen suhteen nimitetään? |
| 7. | L = 6084 Q1.2 K-1.1
(L - työvoimantarve, Q - tuotanto, K - pääomapanos) Paljonko tämän työvoimantarvefunktion mukaan on kysynnän kasvun oltava, ettei työttömyys kasvaisi, jos oletetaan, että työvoiman tarjonta pysyy vakiona? Esitä laskelma. |
| 8. | L = 9.4 Q.55 K-.52
L1.80 (L - työvoimantarve, Q - tuotanto, K - pääomapanos, L1- viivästetty L) 1. Johda tästä lyhyen tähtäyksen työvoimantarvefunktio? 2. Kirjoita tähän työpanoksen ja pääomapanoksen välinen korvausjousto lyhyellä tähtäyksellä: 3. Mitä lyhyen tähtäyksen korvausjousto tarkoittaa? |
| 9. | L = 9.4 Q.55 K-.52
L1.80 (L - työvoimantarve, Q - tuotanto, K - pääomapanos, L1- viivästetty L) 1. Johda tästä pitkän tähtäyksen työvoimantarvefunktio? 2. Esitä pitkän tähtäyksen korvausjouston lauseke: 3. Mitä pitkän tähtäyksen korvausjousto tarkoittaa? |
51 Palkankorotus, työttömyys ja tuottavuus
|
1. |
Miten tuottavuuden nousu määritellään? | ||
|
2. |
Laadi alla olevan kuvion perusteella sen alle sopiva
selitysteksti.
|
||
|
3. |
Miksi tuottavuuden nousu on keskeinen lähtökohta tarkasteltaessa palkkojen ja hintojen määräytymistä? | ||
|
4. |
Mihin tuottavuuden nousu perustuu? | ||
|
5. |
Miksi tuponeuvotteluissa sovitaan tuottavuuden nousun ylittävistä palkankorotuksista? | ||
|
6. |
Mitä tarkoitetaan Phillips-käyrällä? | ||
|
7. |
Miksi inflaatioprosentti ja palkankorotusprosentti voidaan
esittää niinkuin ne on esitetty alla olevassa kuviossa.
|
||
|
8. |
Miksi Phillips-käyrä on muodoltaan hyperboolinen? | ||
|
9. |
Mikä on inflaation ja palkankorotuksen välinen yhteys? | ||
|
10. |
Mitä tarkoitetaan lisätyllä Phillips-käyrällä? | ||
|
11. |
Miksi inflaatio-odotukset ovat merkittävä tekijä hintojen ja palkkojen määräytymisessä? | ||
|
12. |
Mitä tarkoitetaan palkkaliukumalla? | ||
|
13. |
Miten palkkaliukuma liittyy Phillips-käyrään? | ||
|
14. |
Selvitä palkankorotus, palkkaliukuma ja tupoprosentti käsitteet. Miten ne liittyvät toisiinsa? | ||
|
15. |
Seuraava yhtälö esittää palkkaliukumaa
W%-N% = a + b P% + c/U Tulkitse kaikkien sen termien merkitys ja selvitä askel askeleelta miten tästä yhtälöstä päästään palkkatason yhtälöön. |
||
| 16. | Mitä merkitsee, että hintatason jousto palkkatason suhteen on lähellä ykköstä? |
52 Työttömyys, inflaatio ja inflaatio-odotukset
|
1. |
Missä mielessä tupokorotus on talouspolitiikan instrumentti? |
|
2. |
Seuraavassa on palkkaliukuman yhtälö. Miten
sen parametrit on tulkittava?
WDR% = - 1.3 + 0.39 QGP% + 5.0/UNMR 1989 WDR% palkkaliukumaprosentti 3.1 QGP% BKT-hinnan muutosprosentti 6.7 UNMR työttömyysaste 3.5 WRN% tupoprosentti 5.7 WAR% palkankorotusprosentti 8.8 |
|
3. |
Seuraavassa on palkkaliukuman yhtälö. Mikä
on sen komponenttien suhteellinen merkitys palkkaliukuman muodostumisessa?
WDR% = - 1.3 + 0.39 QGP% + 5.0/UNMR 1989 WDR% palkkaliukumaprosentti 3.1 QGP% BKT-hinnan muutosprosentti 6.7 UNMR työttömyysaste 3.5 WRN% tupoprosentti 5.7 WAR% palkankorotusprosentti 8.8 |
|
4. |
Mitkä tekijät ovat keskeisiä hintatason määräytymisessä? |
|
5. |
Miten Suomen vienti- ja tuontihinnat määräytyvät? |
|
6. |
Mitkä tekijät vaikuttavat Suomen viennin määrään? |
|
7. |
Miten viennin kilpailukykyä voidaan mitata? |
|
8. |
Mitä kautta palkankorotukset vaikuttavat Suomen viennin määräytymiseen? |
|
9. |
Mitä devalvaatio merkitsee viennille? |
| 10. | Mitä tarkoitetaan rajavientialttiudella? |
|
11. |
Miten lyhyen ja pitkän tähtäyksen vaikutukset voidaan erottaa empiirisessä vientifunktiossa? |
|
1. |
W% = 3.3 + .28/UR
Miten tulkitset tämän Phillips-käyrän sisällön? |
|
2. |
W% = 1.0 + .13/UR + .77 P%
Miten tulkitset tämän lisätyn Phillips-käyrän sisällön? |
|
3. |
WD% = -1.2 + .11/UR + .22 P%
Miten tulkitset tämän palkkaliukuman (lisätyn Phillips-käyrän) sisällön? |
|
4. |
XGSF = - 41.3 + .63 XGSF1 + .42 QGEF + 12.1 XGSP/ULCC
1990 XGSF Tavaroiden ja palvelusten vienti, mrd 90 mk 118.8 XGSF1 Tavaroiden ja palvelusten vienti, mrd 90 mk 117.2 QGEF OECD-maiden bruttokansantuotos, 100 mrd 80 d 168.0 XGSP Tavaroiden ja palvelusten vientihinta, 1990=1 1.000 ULCC yksikkötyökustannus, WSAC/QGFF 0.644 Selvitä yksinkertaisella komponenttianalyysilla vientiin vaikuttavien tekijöiden osuudet lasketusta viennin arvosta vuonna 1990. |
|
1. |
Mikä ero on pitkän tähtäyksen ja lyhyen tähtäyksen kokonaistarjontafunktioilla? |
|
2. |
Miten muutos potentiaalisessa bruttokansantuotoksessa vaikuttaa tarjontakäyriin (=tarjontafunktioihin)? |
|
3. |
Mitä hintatason noususta seuraa tarjontafunktioissa? |
|
4. |
Mitä tarkoitetaan kansantalouden kokonaiskysyntäkäyrällä (=kokonaiskysyntäfunktiolla)? |
|
5. |
Mitkä seikat ja millä tavalla saavat reaalisen bruttokansantuotoksen kysynnän kasvamaan, jos hintataso alenee? |
|
6. |
Mitkä seikat ja millä tavalla saavat reaalisen bruttokansantuotoksen kysynnän kasvamaan, jos hintataso nousee? |
|
7. |
Mitkä seikat siirtävät kansantalouden kokonaiskysyntäkäyrää vasemmalle kohti origoa? |
|
8. |
Mitkä seikat siirtävät kansantalouden kokonaiskysyntäkäyrää oikealle kauemmaksi origosta? |
|
9. |
Miten kokonaiskysynnän ja kokonaistarjonnan lyhyen tähtäyksen ja pitkän tähtäyksen tasapaino eroavat toisistaan? Miten ero voi liittyä suhdannevaihteluun? |
|
10. |
Miten alla oleva kuvio on tulkittava, jos pystyakselilla
on hintataso ja vaaka-akselilla reaalinen bruttokansantuotos?
|
| 11. | Miten alla oleva kuvio on tulkittava, jos pystyakselilla
on hintataso ja vaaka-akselilla reaalinen bruttokansantuotos?
|
|
12. |
Miten alla oleva kuvio on tulkittava, jos pystyakselilla
on hintataso ja vaaka-akselilla reaalinen bruttokansantuotos?
|
| 13. | Miten alla oleva kuvio on tulkittava, jos pystyakselilla
on hintataso ja vaaka-akselilla reaalinen bruttokansantuotos? Miksi vasemmanpuoleisen
kuvion tilanteesta ennen pitkää joudutaan oikeanpuoleisen kuvion
tilanteeseen?
|
|
1. |
Selvitä suhdannevaihtelun impulsin ja mekanismin käsitteet. |
|
2. |
Selvitä keynesiläinen suhdannevaihtelun teoria. Mikä impulssi? Mikä mekanismi? |
|
3. |
Selvitä monetaristinen suhdannevaihtelun teoria. Mikä impulssi? Mikä mekanismi? |
|
4. |
Selvitä rationaalisten odotusten mukainen suhdannevaihtelun teoria. Mikä impulssi? Mikä mekanismi? |
|
5. |
Mikä on ratkaiseva ero keynesiläisen ja klassisen suhdannevaihteluteorian välillä? |
|
6. |
Mikä on reaalisen suhdannevaihteluteorian mukaan impulssi? |
|
7. |
Miten työvoiman tarjonta riippuu korosta? |
|
8. |
Miksei reaalisen suhdannevaihtelun teoriassa ole lyhyen tähtäyksen tarjontakäyrää? |
|
9. |
Mitkä ovat pääargumentit reaalisen suhdannevaihteluteorian puolesta? Mitkä ovat pääargumentit sitä vastaan? |
|
10. |
Täydennä alla olevia kuvioita siten, että
ne kuvaavat monetaristista suhdannevaihtelua: vasemmanpuoleinen laskukautta
ja oikeanpuoleinen nousukautta.
|
[ Nämäpä eivät olekaan tenttiin sopivia kysymyksiä. ]
|
1. |
Mitä FORAJKA ohjelmassa merkitsee yhtälön vaihtaminen? |
|
2. |
Mitä FORAJKA ohjelmassa merkitsee eksogeenisen muuttujan arvon muuttaminen? |
|
1. |
Mitkä ovat talouspolitiikan tärkeimmät osa-alueet? |
|
2. |
Missä ja miten finanssipolitiikan päätöksenteko tapahtuu? |
|
3. |
Missä ja miten rahapolitiikan päätöksenteko on tähän saakka tapahtunut? |
|
4. |
Missä ja miten tulopoliittiset päätökset tehdään? |
|
5. |
Mitkä ovat talouspolitiikan tärkeimmät tavoitteet? |
| 6. | Luettele viisi talouspolitiikan instrumenttia ja arvioi niiden tehokkuutta keskeisten talouspolitiikan tavoitteiden kannalta. |
| 1. | Sevitä Euroopan Unionin ja EMUn historia pääpiirteissään. |
| 2. | Mille perustalle rakennetaan euron uskottavuus uutena valuuttana? |
| 3. | Mihin keskeisiin periaatteisiin nojaa EMUn talouspoliittisten pätösten tehokas toteutuminen? |
| 4. | Mitä makrotason ja mitä mikrotason etuja EMUlta voidaan odottaa? |
| 5. | Mihin seikkoihin perustuu EMUn rahoitusmarkkinauudistus? |
| 6. | EMU ja pohjoismaat. |
[ Nämä ovat tenttiinkin sopivia kysymyksiä ]
| 1. | Mikä on talouspolitiikan optimoinnin tarkoitus? |
| 2. | Miten useat keskenään ristiriitaiset talouspolitiikan tavoitteet on PolAjka sovelluksessa yhdistetty? |
| 3. | Mitä etuja on PolAjka tyyppisellä empiirisen ekonometrisen mallin sovelluksella? |
| 4. | Mikä on PolAjka tyyppisen talouspolitiikan optimointisovelluksen suurin heikkous ja millä tavoin se on sitä? |
PerMak99-kurssisivu o AJK kotisivu
ko Korpela 19990426 (980313) o Asko.Korpela@kolumbus.fi
(palaute AJKlle)
980325-65 980331-248 980402-341 980426-500 980427-518 o 981014-1180
