Jaakko Okker, NYKYPÄIVÄ 7.3.1997 s 22 (lupa 970411)
Vapaa ennustaja Asko Korpela: [ccc]
Ennuste pohjautuu 384 malliin o Jäähyväiset paperille o Kaikki me olemme syyllisiä
- Ennustaminen on vapaapainia, jossa sallitaan kaikki otteet. Kreikkalais-roomalaisen painin ankarat säännöt pätevät tehtäessä mallia, jolla halutaan selittää, mitä todella tapahtui. Ennustamisessa on tärkeintä saada hyvä ennuste. Jos ennuste kuitenkin on vailla tieteellisiä perusteita, voi tulla karvaita yllätyksiä. Näin sanoo Asko Korpela, Helsingin Kauppakorkeakoulun lehtori. Hän on kävelevä taloudellinen tutkimuslaitos, joka on kahden vuosikymmenen ajan toimittanut valituille käyttäjille omia AJKA-ennusteitaan.
Korpela muuttui tutkimuslaitokseksi opiskellessaan Pennsylvaniassa Yhdysvalloissa vuosina 1973-74. Hän itse ajatteli käyttää sapattivuotensa valmistelemalla uutta luentosarjaa.
- Sikäläinen pomoni sanoi kuitenkin, että tämä paikkahan on mallintekijöiden pyhäkkö, jossa kaikki tekevät ekonometrisia malleja. Siitä se alkoi. Mallit olivat silloin huudossa. Markan devalvaatiota vuonna 1967 perusteltiin tuloksin, joita saatiin ajamalla Suomen Pankissa mallilla erilaisia vaihtoehtoja.
- Minulla oli hyvät lähtökohdat: Suomen Pankin malli, Ranskan malli, joka oli tyylikäs ja järkeenkäypä, ja opiskelupaikkani laaja malli.
Syksyn 1973 öljykriisi oli myös mallien kriisi. - Mallien vastustajat julistivat tasajalkaa hyppien, että eihän se malli osannut ennustaa kriisiä. Ei osannutkaan, koska malli ennustaa vain säännönmukaisia tapahtumia, mutta ei öljykriisiä kukaan pystynyt ennusta maan myöskään ilman mallia. - Kriisin puhjettua malli pääsi oikeuksiinsa. Se kertoi parhaiten, miten vaikutukset levisivät koko kansantalouteen. Se oli vakuut tava näyttö. jatkaessani siitä pitäen mallin tekemistä olen usein kokenut saman.
Korpela sanoo olevansa Suomessa ainoa, joka tekee ennusteensa ihan puhtaasti mallin kanssa. Sellainen ennuste on omalla tavallaan aito, ei perustu samalla tavoin yleiseen tietopohjaan kuin monet muut ennusteet. - Ei tämäkään ole 'pakattu hygieenisesti käsin koskematta' niin kuin ennen luki sokeripakkauksen kyljessä. Käytän 384 eri mallia. Esimerkiksi kulutus voidaan ennustaa neljällä eri tavalla. Minun on tehtävä valinta, joka vaikuttaa tulokseen. Se valitseminen on ennustamista. Kun tulos tulee ulos, en enää tee sille mitään.
Ensimmäinen AJKA-ennuste ilmestyi syksyllä 1976 Helsingin Kauppakorkeakoulun nimissä. Siinä Korpela ennusti vuodelle 1977 nollakasvua, kun valtiovarainministeriö lupasi viiden prosentin kasvua. Suomen Pankista otettiin yhteyttä kauppakorkeakouluun ja paheksuttiin moista törkeyttä. Korpela totesi, että säilyttääkseen itsenäisyytensä hänen on parasta ennustaa vain omissa nimissään. Runsaan vuoden kuluttua todettiin, että vuoden 1977 kasvu oli jäänyt prosentin verran miinukselle.
Korpela opettaa malleja, makroteoriaa, ekonometriaa, empiirisä menetelmiä, matemaattista taloustiedettä jne. - Koko opetukseni perustuu tähän malliin. Muutaman kerran olen matkan varrella ajatellut, että meneekö leipä kokonaan. 80-luvun alun pieni öljykriisi oli sellainen hetki ja laman tulo niin ikään. - Aina on kuitenkin käynyt päinvastoin: malli on osoittanut luotettavuutensa.
AJKA-ennuste on levinnyt parhaimmillaan 600 kappaleen painoksena. Innokkaimpia käyttäjiä ovat olleet yrittäjät, jotka kaipaavat vaihtoehtoja. Nyt Korpela luopuu paperiversiosta, ja AJKA jatkaa ilmestymistään vain internetissä. Sen osoite on http://www.hkkk.fi/~korpela internetissä.
Viimeisessä paperiversiossa Korpela vartailee omia ennusteitaan vuosilta 1977-95 valtiovarainministeriön ja Etlan vastaaviin lukuihin ja toteaa, ettei AJKA-mallista suoraan otettu ennuste ole ratkaisevasti heikompi.
Pennsylvaniassa Korpelaa avusti sveitsiläinen ekonomisti, joka tuntee Suomen kansantalouden toimittuaan mm. KOP:N sveitsiläisen pankin johdossa. Tämä on kertonut Jaakko Lassilan sanoneen, että AJKA-ennuste on ihan yhtä hyvä kuin muutkin.
- Ei se aina ole niin hirveän hyvin osunut kohdalleen. Ennustaminen on vaikeaa, tekee sitä miten hyvänsä, Korpela itse sanoo. Korpelan mukaan Etla on arvovaltainen laitos, jolla on omat kriteerinsä ja menettely tapansa. Pankkien ennusteille hän sen sijaan hymähtelee. - VM tekee ennusteensa toukokuussa ja esittää budjettinsa elokuussa. Syyskuussa pankit sitten panevat puoli prosenttia paremmaksi tai huonommaksi ja sanovat, että heidän mielestään se kyllä on näin. Siis ilman sen kummempia perusteluja. - Se on yksi tapa tehdä ennusteita. Ehkä pankeilla on sormi pulssilla, kun niissä istutaan rahan päällä.
Ennustaapa kuka tahansa mitä hyvänsä, finanssipolitiikka on niin jäykkäliikkeistä, ettei hetkessä voida tehdä mitään. - Rahapolitiikka on nopeampaa. Suomen Pankin lounaalla voidaan sanoa, että pojat, pannaas nyt näin. Eri asia sitten, miten se vaikuttaa. Korpelan mielestä lama ei ollut yksin poliitikkojenkaan vika, vaan syyt ovat paljon syvemmällä. - Kaikki lähti kansan mielialoista ja yksilötasolta. Kun kasvu ylittää selvästi pitkäaikaisen trendin, sitä pitää jotenkin hillitä. - Nyt syötiin ensin enemmän kuin tuotettiin ja sitten pysäytettiin kaikki äkkijarrutuksella.
Tuotannon kokonaismäärä on taas huipussaan, vaikka töissä on puoli miljoonaa ihmistä vähemmän kuin vuonna 1989. Työn ja sen tulosten jakaminen on nyt ongelma. Korpela ei yhdy nykyisiin koneidensärkijöihin, joiden mukaan ennen niin siunauksellinen Kehruu-Jenny levittääkin nyt kirousta.
- Minusta tämä tilanne menee ohi. Kymmenen vuoden kuluttua työllisyys on taas ennallaan: kaikki halukkaat saavat töitä. Työllisyyden käsite ja olemus saattavat muuttua. Yhä useammat haluavat käyttää vähemmän aikaa työhön, jolloin sitä riittää paremmin.
Korpela ei oikein ymmärrä, miksi työn vähenemistä pidetään katastrofina. - Siihenhän ihmiskunta on aina pyrkinyt. Minunkin isäni lähetti minut kouluun, jotta pääsisin helpommalla kuin hän. Jos onnistumme tyydyttämään tarpeemme, ei siinä ole mitään pahaa, että automaatio hoitaa monia hommia.
- Tekniikka kulkee aina talouden edellä. Kasvu on innovatiivisuutta, sitä että osataan tehdä kaikki nokkelammin ja pienemmällä vaivalla. Ei kasvu ole hillitsemätön ja hallitsematon prosessi, se on luonnonvarojen säästeliäämpää käyttämistä.
AJK kotisivu o AJK kansantalous
Asko Korpela, kansantaloustieteen lehtori, Helsingin kauppakorkeakoulu
askokorpela@gmail.com (palaute AJKlle)
Asko Korpela 980128 (960406) [ccc]
[ccc]