Tajka mallin rakenne ja teoria

  1. Hyödykemarkkinat
  2. Työvoimamarkkinat
  3. Palkat, hinnat ja tulot
  4. Tajka mallin teoria pähkinänkuoressa
  5. Tajka mallin käyttö

Hyödykemarkkinat

  1. Kokonaistarjonta ja kokonaiskysyntä
  2. Yksityinen kulutus
  3. Pääomanmuodostus
  4. Ulkomaankauppa

Suomen kansantalouden Ekonometrinen Tajka malli on luonteeltaan lyhyen tähtäyksen selitys- ja ennustemalli. Se perustuu Suomen kansantalouden tilinpitoon.

Kokonaistarjonta ja kokonaiskysyntä

Q = C + I + G + X - M tarjonta = kysyntä
C = C(D/P) kulutus riippuu tuloista
I = I(Q,K,R) investoinnit tuotannosta, pääomakannasta ja korosta
K = K1 + I pääomakanta investoinneista
X = X(QE,XP/UC) vienti OECDn ostovoimasta ja Suomen kilpailukyvystä
M = M(Q) tuonti Suomen ostovoimasta
Endogeeniset Eksogeeniset
Q = bruttokansantuotos G = julkinen kulutus
C = yksityinen kulutus R = reaalikorko
D = käytettävissä oleva tulo QE = maailmanmarkkinoiden ostovoima
P = hintataso XP = Suomen vientihinnat
I = pääomanmuodostus UC = yksikkötyökustannukset
K = pääomakanta
X = vienti
M = tuonti

Yksityinen kulutus

CEPF = f(CNST CEPF1 YDNF DEDF) :

Kulutusteoriat
- Elinvaihehypoteesi
- Keynesin pelkistetty hypoteesi
- Työttömyyden vaikutus

Pääomanmuodostus

IFAF = f(CNST QGFF KFAF1 KFAF2 RBAS1) :

Pääomanmuodostus on tuotannon käyttöä tuotannontekijäksi.

KFAF: Pääoma on tuotettu tuotannontekijä, jota pääomanmuodostus kasvattaa ja kuluminen ja vanhentuminen pienentää.
KFAF1: Edellisen, KFAF2 sitä edellisen vuoden pääomakanta Jos mallissa on kahdella viivästetty muuttuja, se voi synnyttää suhdannevaihtelun kuvaajan.
Kulumisen ja vanhentumisen vaikutus otetaan huomioon poistoja tekemällä.
DFAF: Poistoissa varataan ostovoimaa kuluneen pääomakannan korvaamiseen uudella.

Ulkomaankauppa

Vienti riippuu maailmantalouden ostovoimasta ja Suomen kilpailukyvystä

X = X(QE,XP/UC) vienti OECDn ostovoimasta ja Suomen kilpailukyvystä
M = M(Q) tuonti Suomen ostovoimasta

Työvoimamarkkinat

  1. Työttömyys ja työllisyys
  2. Työvoimamarkkinat epätasapainoalue
  3. Tuottavuus

Työttömyys ja työllisyys

U = EK - EM
EK = EK(AW)
EM = EM(Q,K)
L = Q/EM

Endogeeniset
U = työttömyys
EK = työvoiman tarjonta
EM = työvoiman kysyntä
L = työn tuottavuus

Eksogeeniset
AW = työikäinen väestö

Työvoimamarkkinat epätasapainoalue

UNMR: Työvoimamarkkinalohko voidaan tulkita Tajka mallin epätasapainoalueeksi, koska työvoiman kysyntä ja tarjonta ovat työttömyyden verran epätasapainossa.
EMPK: Työvoiman tarjonta määräytyy demograafisesti työikäisen väestön perusteella.
EMPT = f(CNST EMPT1 QGFF KFAF)

Työvoiman kysyntäfunktio on johdettu Cobb-Douglas tyyppisestä tuotantofunktiosta.

Tuottavuus

LPFR: Tuottavuus on tuotannon määrä panosyksikköä kohti. Työn tuottavuus on vastaavasti tuotannon määrä työpanosyksikköä kohti.

Palkat, hinnat ja tulot

  • Palkkojen ja hintojen määräytyminen
  • Verotus ja käytettävissä oleva tulo

    Palkkojen ja hintojen määräytyminen

    W% = W(P%,U%,N%)
    P% = P(W%,PM%,L%)
    Y = Q * P
    D = Y - T + R

    Endogeeniset
    W = palkkataso
    Y = kansantulo

    Eksogeeniset
    N = sopimmuspalkka
    PM = tuontihinnat
    T = verotus
    R = tulonsiirrot

    WARC = f(CNST QGDP UNMT LPFR WRNI) :
    QGDP = f(CNST WARC MGSP LPFR) :

    Palkankorotus määräytyy inflaation, työttömyyden ja tupoprosentin perusteella.
    Hintojen muutokset puolestaan riippuvat palkkatason, tuontihintojen ja tuottavuuden muutoksista.

    Verotus ja käytettävissä oleva tulo

    Y = Q * P
    D = Y - T + R

    YNNF: Kansantulo määräytyy tuotannon määrän ja hintatason tulona.
    YDPC: Käytettävissä oleva tulo on kansantulo miinus verot plus tulonsiirrot

    Tajka mallin teoria pähkinänkuoressa

    1. Tajka-mallin luonne
    2. Tajka-mallin riippuvuudet
    3. Muuttujien luokittelu

    Tajka-mallin luonne

    Tajka mallia voidaan pitää kysyntäjohteisena keynesiläisenä tasapainomallina.

    Hyödykemarkkinoiden lisäksi mukana ovat työvoimamarkkinat ja palkkojen ja hintojen määräytyminen, mutta mallista puuttuu rahamarkkinalohko. Hyödykemarkkinoilla kysynnän pääkomponentit ovat yksityinen kulutuskysyntä, pääomanmuodostus ja vienti sekä tuonnin määräytyminen Suomen kansantalouden ostovoiman perusteella.

    Kansantalouden ostovoima on kilpailukyvyn ohella tuonnin tärkein determnatti. Kansantalouden ostovoimaa mitataan bruttokansantuotoksen määrällä.

    Tajka-mallin riippuvuudet

    Tajka mallin 48 yhtälöä sisältävät mm. seuraavia kansantalouden keskeisiä riippuvuuksia:

    Hyödykemarkkinat
    QGDF: Tuotanto määräytyy kokonaiskysynnän komponenttien summana.
    CEPF: Kulutus riippuu käytettävissä olevasta tulosta, reaalitalletuksista ja työmarkkinatilanteesta.
    IFAF: Pääomanmuodostus riippuu olemassa olevasta pääoma- kannasta, tuotannosta ja korosta.
    TDPC: Verotulot määräytyvät tuotannon ja tulojen perusteella.
    XGSF: Vienti riippuu maailmantalouden ostovoimasta ja viennin hintakilpailukyvystä.
    MGSF: Tuonti riippuu Suomen kansantalouden ostovoimasta ja kilpailukyvystä.

    Tuotannontekijämarkkinat
    EMPT: Työllisyys riippuu tuotannon määrästä, pääomapanoksen suuruudesta ja tuottavuudesta.
    WRAC: Palkankorotukset riippuvat hinnoista, tupoprosentista ja työttömyydestä.
    QGDP: Inflaatio riippuu palkankorotuksista, tuontihinnoista ja tuottavuudesta.

    Muuttujien luokittelu

    Tavoitemuuttujat: Q, U, X-M, P
    Instrumentit: T, G, CR, R, N
    Autonomiset: X, AW, PM

    Tajka mallin käyttö

    Tajka mallia käytetään ensisijaisesti kansantaloustieteen opetuksessa muodostettaessa kokonaiskuvaa Suomen kansantalouden rakenteesta ja sen osien keskinäisistä riippuvuussuhteista. Malliin sisältyy useita keskeisiä perusteorioita kansantalouden rakenteellisesta analyysista sekä kysynnän komponenttien ja tarjontatekijöiden riippuvuuksista.

    Asko Korpela 20150922 (20110710) o AJK home page o Tajka pages o WebMaster