Suomen kansantalouden Ekonometrinen Tajka malli on luonteeltaan lyhyen tähtäyksen selitys- ja ennustemalli. Se perustuu Suomen kansantalouden tilinpitoon.
Q = C + I + G + X - M tarjonta = kysyntä
C = C(D/P) kulutus riippuu tuloista
I = I(Q,K,R) investoinnit tuotannosta, pääomakannasta ja korosta
K = K1 + I pääomakanta investoinneista
X = X(QE,XP/UC) vienti OECDn ostovoimasta ja Suomen kilpailukyvystä
M = M(Q) tuonti Suomen ostovoimasta
| Endogeeniset | Eksogeeniset |
| Q = bruttokansantuotos | G = julkinen kulutus |
| C = yksityinen kulutus | R = reaalikorko |
| D = käytettävissä oleva tulo | QE = maailmanmarkkinoiden ostovoima |
| P = hintataso | XP = Suomen vientihinnat |
| I = pääomanmuodostus | UC = yksikkötyökustannukset |
| K = pääomakanta | |
| X = vienti | |
| M = tuonti |
Kulutusteoriat
- Elinvaihehypoteesi
- Keynesin pelkistetty hypoteesi
- Työttömyyden vaikutus
Pääomanmuodostus on tuotannon käyttöä tuotannontekijäksi.
KFAF: Pääoma on tuotettu tuotannontekijä, jota pääomanmuodostus kasvattaa ja kuluminen ja vanhentuminen pienentää.
KFAF1: Edellisen, KFAF2 sitä edellisen vuoden pääomakanta Jos mallissa on kahdella viivästetty muuttuja, se voi synnyttää suhdannevaihtelun kuvaajan.
Kulumisen ja vanhentumisen vaikutus otetaan huomioon poistoja tekemällä.
DFAF: Poistoissa varataan ostovoimaa kuluneen pääomakannan korvaamiseen uudella.
Vienti riippuu maailmantalouden ostovoimasta ja Suomen kilpailukyvystä
X = X(QE,XP/UC) vienti OECDn ostovoimasta ja Suomen kilpailukyvystä
M = M(Q) tuonti Suomen ostovoimasta
U = EK - EM
EK = EK(AW)
EM = EM(Q,K)
L = Q/EM
Endogeeniset
U = työttömyys
EK = työvoiman tarjonta
EM = työvoiman kysyntä
L = työn tuottavuus
Eksogeeniset
AW = työikäinen väestö
UNMR: Työvoimamarkkinalohko voidaan tulkita Tajka mallin epätasapainoalueeksi, koska työvoiman kysyntä ja tarjonta ovat työttömyyden verran epätasapainossa.
EMPK: Työvoiman tarjonta määräytyy demograafisesti työikäisen väestön perusteella.
EMPT = f(CNST EMPT1 QGFF KFAF)
Työvoiman kysyntäfunktio on johdettu Cobb-Douglas tyyppisestä tuotantofunktiosta.
LPFR: Tuottavuus on tuotannon määrä panosyksikköä kohti. Työn tuottavuus on vastaavasti tuotannon määrä työpanosyksikköä kohti.
W% = W(P%,U%,N%)
P% = P(W%,PM%,L%)
Y = Q * P
D = Y - T + R
Endogeeniset
W = palkkataso
Y = kansantulo
Eksogeeniset
N = sopimmuspalkka
PM = tuontihinnat
T = verotus
R = tulonsiirrot
WARC = f(CNST QGDP UNMT LPFR WRNI) :
QGDP = f(CNST WARC MGSP LPFR) :
Palkankorotus määräytyy inflaation, työttömyyden ja tupoprosentin perusteella.
Hintojen muutokset puolestaan riippuvat palkkatason, tuontihintojen ja tuottavuuden muutoksista.
YNNF: Kansantulo määräytyy tuotannon määrän ja hintatason tulona.
YDPC: Käytettävissä oleva tulo on kansantulo miinus verot plus tulonsiirrot
Tajka mallia voidaan pitää kysyntäjohteisena keynesiläisenä tasapainomallina.
Hyödykemarkkinoiden lisäksi mukana ovat työvoimamarkkinat ja palkkojen ja hintojen määräytyminen, mutta mallista puuttuu rahamarkkinalohko. Hyödykemarkkinoilla kysynnän pääkomponentit ovat yksityinen kulutuskysyntä, pääomanmuodostus ja vienti sekä tuonnin määräytyminen Suomen kansantalouden ostovoiman perusteella.
Kansantalouden ostovoima on kilpailukyvyn ohella tuonnin tärkein determnatti. Kansantalouden ostovoimaa mitataan bruttokansantuotoksen määrällä.
Tajka mallin 48 yhtälöä sisältävät mm. seuraavia kansantalouden keskeisiä riippuvuuksia:
Hyödykemarkkinat
QGDF: Tuotanto määräytyy kokonaiskysynnän komponenttien summana.
CEPF: Kulutus riippuu käytettävissä olevasta tulosta, reaalitalletuksista ja työmarkkinatilanteesta.
IFAF: Pääomanmuodostus riippuu olemassa olevasta pääoma- kannasta, tuotannosta ja korosta.
TDPC: Verotulot määräytyvät tuotannon ja tulojen perusteella.
XGSF: Vienti riippuu maailmantalouden ostovoimasta ja viennin hintakilpailukyvystä.
MGSF: Tuonti riippuu Suomen kansantalouden ostovoimasta ja kilpailukyvystä.
Tuotannontekijämarkkinat
EMPT: Työllisyys riippuu tuotannon määrästä, pääomapanoksen suuruudesta ja tuottavuudesta.
WRAC: Palkankorotukset riippuvat hinnoista, tupoprosentista ja työttömyydestä.
QGDP: Inflaatio riippuu palkankorotuksista, tuontihinnoista ja tuottavuudesta.
Tavoitemuuttujat: Q, U, X-M, P
Instrumentit: T, G, CR, R, N
Autonomiset: X, AW, PM
Tajka mallia käytetään ensisijaisesti kansantaloustieteen opetuksessa muodostettaessa kokonaiskuvaa Suomen kansantalouden rakenteesta ja sen osien keskinäisistä riippuvuussuhteista. Malliin sisältyy useita keskeisiä perusteorioita kansantalouden rakenteellisesta analyysista sekä kysynnän komponenttien ja tarjontatekijöiden riippuvuuksista.
Asko Korpela 20150922 (20110710) o AJK home page o Tajka pages o WebMaster