01 PolTajka välilehti (kurPolTajka-su.txt)

PolTajka - talouspolitiikalla tavoitteisiin

1 Talouspolitiikan onnistuminen
2 Talouspolitiikka ja tappiofunktio
3 Tavoitemuuttujat ja instrumentit

Tällä talouspolitiikan simulointiohjelmalla voit talouspolitiikan instrumentteja käyttäen yrittää ohjata Suomen kansantalouden mahdollisimman lähelle annettuja tavoitteita.

1 Talouspolitiikan onnistuminen

101 Talouspolitiikan tavoitteet

Talouspolitiikan tavoitteet Talouspolitiikan instrumentit Tappiofunktio hyvinvointifunktion vaihtoehtona Talouspolitiikan perimmäisenä tavoitteena on kansalaisten hyvinvoinnin kohottaminen ja kansantalouden toiminnan optimointi useasta näkökulmasta tarkasteltuna. Yhden tai kahden tavoitemuuttujan arvon optimointi ei silloin riitä, vaan tarvitaan usean keskenään ristiriidassa olevan muuttujan samanaikainen tarkastelu. Tavoitemuuttujat Tavoitearvot Tavoitearvojen yhdistäminen Tavoitteiden välinen ristiriita

101 Talouspolitiikan tavoitteet

Talouspolitiikan konkreettisina tavoitteina pidetään yleisesti seuraavia neljää asiaa:
- Tuotannon kasvu
- Matala työttömyys
- Alhainen inflaatio
- Vaihtotaseen tasapaino. Tajka mallissa on näitä tavoitteita vastaavat muuttujat, joiden arvo riippuu mallin välityksellä joko suoraan tai epäsuorasti hyvinkin monen välittävän muuttujan kautta talousteorian periaatteiden mukaan talouspolitiikan instrumentteina käytetyistä eksogeenisista muuttujista.

2 Talouspolitiikka ja tappiofunktio

201 Kansantalouden tappiofunktio
202 Tappiofunktion arvo
203 Tappiofunktio talouspolitiikan onnistumisen mittana
204 Muuttujien painokertoimet
205 Helppo ja vaikea vaihtoehto

Kokonaistaloudellista mallia käyttäen talouspolitiikan keskeiset tavoitteet voidaan yhdistää muodostamalla hyvinvointifunktio, tai oikeastaan sen 'käänteisfunktio' tappiofunktio. Tappiofunktio muodostetaan annettujen tavoitearvojen ja mallin antamien arvojen erotuksista. Mitä suuremmat erotukset, sitä suurempi tappio. Mitä pienemmät erotukset sitä pienempi tappiofunktion arvo ja sitä lähempänä ollaan annettuja tavoitteita. Talouspolitiikkaa harjoittamalla voidaan pyrkiä minimoimaan tappiofunktion arvoa samaan tapaan kuin etsittäessä pienintä neliösummaa regressioanalyysin yhteydessä.

201 Kansantalouden tappiofunktio

PolTajka tietokoneohjelma on talouspolitiikan peli, jossa pelaaja pyrkii ohjaamaan kansantaloutta tiettyihin tavoitearvoihin. Tässä Tajka mallin tappiofunktioversiossa on neljä tavoitemuuttujaa:
- bruttokansantuotoksen kasvu,
- bruttokansantuotoksen hintojen muutos,
- työttömyysaste ja
- vaihtotasevaje prosentteina juoksevahintaisesta bruttokansantuotoksesta. Pelaajan käytettävissä on kymmenkunta talouspolitiikan instrumenttia, kuten verotus, julkinen kulutus, tupo jne, joiden arvoja muuttelemalla kansantaloutta voidaan ohjata kohti tavoitemuuttujien tavoitearvoja. Erilaisia talouspolitiikan toimintaympäristöjä saadaan muuttelemalla tavoitearvoja ja tappiofunktion painoja. Eräänä tavoiteasetelmana on käytetty valtiovarainministeriön viimeisintä ennustetta. Tavoitearvon ylityksessä käytetään eri painoa kuin sen alituksessa.

202 Tappiofunktion arvo

Tavoitteiden painotus Helppo optimointivaihtoehto Vaikea optimointitehtävä Tappiofunktion arvo muodostuu poikkeamien neliöiden summana seuraavasti i,
X = käyttäjän antama instrumentin arvo
Xo = instrumentin alkuarvo
Y = mallin antama tavoitemuuttujan arvo
Yo = tavoitemuuttujan tavoitearvo
v = instrumentin paino
w = tavoitemuuttujan paino

203 Tappiofunktio talouspolitiikan onnistumisen mittana

Tappiofunktio muodostetaan annettujen tavoitearvojen ja mallin antamien arvojen erotuksista. Mitä suuremmat erotukset, sitä suurempi tappio. Musta väri merkitsee, että mallin antama muuttujanarvo poikkeaa tavoitearvosta siinä suhteessa kuin mustan alueen halkaisija on vastaavaan värillisen alueen hal kaisijaan. Mitä pienempi poikkeama, sitä vähemmän mustaa. Tavoitteena on timanttien kirkastaminen poistamalla musta väri. Sinä sarakkeessa on käyttäjän antamilla instrumentin arvoilla laskettu mallin ennuste. Sen arvoihin voidaan vaikuttaa instrumentinarvoja muuttamalla.

204 Muuttujien painokertoimet

Muuttujien tärkeysjärjestystä voidaan muuttaa ja korostaa käyttämällä painokertoimia. Mitä tärkeämpänä tavoitteena halutaan esim bruttokansantuotoksen kasvua pitää, sitä suurempi luku sen painoksi annetaan. Näin kaikki ne mallin ratkaisut, joissa bruttokansantuotos saadaan lähelle tavoitetta antavat tappiofunktioon mahdollisimman pienen lisän verrattuna muihin tavoitteisiin. Muiden tavoitemuuttujien poikkeama tavoitearvoista voi olla suurikin, mutta kun niiden painokerroin on pieni, niin niiden lisä tappiofunktioon jää vähäiseksi.

205 Helppo ja vaikea vaihtoehto

Voit valita joko helpon tai vaikean vaihtoehdon. Vaikeassa vaihtoehdossa et millään keinolla saa tappiofunktion arvoksi nollaa kuten helpossa. Mutta lopuksi voit joutua toteamaan, että olet joutunut käyttämään sellaisia veroasteita ja julkisen kulutuksen muutoksia tai tupoprosentteja, jotka eivät käytännössä voi tulla kysymykseen.

Helppo vaihtoehto

Helpossa vaihtoehdossa instrumenttien käytöstä ei 'sakoteta', vaan saat käyttää hyvinkin suuria instrumentin muutoksia, niin epärealistisia,ettei niillä olisi mitään mahdollisuuksia mennä läpi eduskunnasa. Tässä instrumentilla on pelkästään välinearvo: 'Viis instrumentin arvosta, kunhan vain tavoitteisiin päästään!' Helpossa vaihtoehdossa saatat onnistua ohjaamaan kansantalouden täsmälleen annettuihin tavoitteisiin. Tämä merkitsee, että tappiofunktion arvoksi tulee nolla. Mutta lopuksi voit joutua toteamaan, että olet joutunut käyttämään sellaisia veroasteita ja julkisen kulutuksen muutoksia tai tupoprosentteja, jotka eivät käytännössä voi tulla kysymykseen.

Vaikea vaihtoehto

Vaikeassa instrumenteista sakotetaan Vaikeassa vaihtoehdossa instrumentin käytöstä 'sakotetaan'. Isoveli on päättänyt verotuksen, julkisen kulutuksen, tupon yms arvot. Jos Sinä menet niitä muuttamaan, poikkeamista sakotetaan samaan tapaan kuin tavoitearvojen poikkeamista. Seuraus on, että tappiofunktion arvo ei koskaan voi mennä nollaan. Kuitenkin sitä voidaan aina parantaa lähtöarvoon verrattuna. Instrumentin käytöstä sakotetaan lievemmin kuin tavoitepoikkeamista, mutta instrumentin poikkeaman kasvaessa kovin suureksi, sen neliö kasvaa vielä suuremmaksi eikä instrumentin käytöstä tavoitteisiin koituva hyöty riitä kattamaan instrumentin käytöstä syntyvää tappiofunktion arvon kasvua. Tappiofunktio muodostetaan annettujen tavoitearvojen ja mallin antamien arvojen erotuksista. Mitä suuremmat erotukset, sitä suurempi tappio.

3 Tavoitemuuttujat ja instrumentit

301 Talouspolitiikan instrumentit
302 Instrumenttiluettelo
303 Tajka mallin talousteoria
304 Esimerkiksi
305 Musta väri timanteissa
306 Yksi muuttuja kerrallaan
307 Taulukon värit
308 Toimintaympäristö
309 Vaikeusaste
310 Laske
311 ClipBoard
312 Lopetus
313 Riippuvalikot
314 Kielen vaihtaminen
315 Lisätiedot
316 Ohjeet
317 Tavoitearvot on annettu etukäteen.
318 Iterointien luku
319 Ratkaisujen lukumäärä
320 Tappion jakautuminen

Tavoitemuuttujilla on etukäteen annetut tavoitearvot. Ohjelman käyttö aloitetaan perusennusteeksi valitusta mallin ratkaisusta. Se poikkeaa jonkin verran tavoitearvoista. Tehtävänä on pyrkiä ohjaamaan malli mahdollisimman lähelle tavoitearvoja. Tavoitteet yhdistetään tappiofunktiolla: lasketaan yhteen mallin laskemien arvojen poikkeamat tavoitearvoista (korotettuina toiseen potenssiin ja kerrottuina painokertoimilla). Mitä pienemmät poikkeamat sitä pienempi tappio. Talouspolitiikan tavoitteet ovat keskenään ristiriidassa. Niitä ei voida edistää samoilla keinoilla. Sellaiset talouspoliittiset toimenpiteet, jotka kasvattavat tuotantoa ja lisäävät työllisyyttä eivät yleensä paranna vaihtotaseen alijäämää eivätkä pysty pitämään inflaatiota kurissa. Ja päin vastoin: ne keinot, jotka edistävät vaihtotaseen tasapainottumista ja hillitsevät inflaatiota, saattavat olla haitallisia kasvun ja työllisyyden kannalta.

301 Talouspolitiikan instrumentit

  1. Julkinen kulutus on noin viidennes kansantalouden kokonaiskysynnästä, tuotannon ja työllisyyden liikkeellepanevasta voimasta. Julkisen kulutuksen lisääminen lisää tuotantoa ja työllisyyttä, mutta saattaa heikentää vaihtotasetasapainoa ja lisätä inflaatiota sekä syrjäyttää yksityistä kulutusta.
  2. Elikeinotuki vaikuttaa samaan tapaan kuin julkinen kulutus, mutta lopullisen päätöksen sen käytöstä tekee yrittäjä.
  3. Julkinen pääomanmuodostus on nykyään varsin pieni osa kokonaiskysynnästä. Se on kuitenkin periaatteessa mahdollinen talouspolitiikan väline.
  4. Tulonsiirrot yksityisille ovat jatkuvasti kasvaneet ja käsittävät nykyään yli puolet valtion budjetista. Tulonsiirrot lisäävät niiden saajien käytettävissä olevaa tuloa. Kokonaiskysyntää koskevan päätöksen tulonsiirtojen käytöstä tekee kuluttaja.
  5. Vientihinnat eivät todellisuudessa ole talouspolitiikan tekijöiden päätettävissä. Ne määräytyvät maailmanmarkkinoilla. Suomalaiset jotuvat vain ratkaisemaan kannattaako niillä viedä vai ei. Vaikutus vientiin, kokonaiskysyntään,vaihtotaseeseen.
  6. Tupoprosentti vaikuttaa ennen muuta inflaatioon, ja sitä kautta myös Suomen kilpailukykyyn maailmanmarkkinoilla. Eräs tärkeimmistä talouspolitiikan instrumenteista. Työmarkkinajärjestöt päättävät.
  7. Maailmanmarkkinoiden ostovoima (OECD-maiden bruttokansantuotoksen kasvu) vaikuttaa voimakkasti vientiin ja viennin kautta kokonaiskysyntään. Todellisuudessa tämäkään ei tietenkään ole kenenkään päätettävissä.
  8. Varastoinvestoinnit on kokonaiskysynnän ja kokonaistarjonnan välinen joustotekijä. Jos kysyntä ei vedä, voi tuotannon kasvu jatkua lyhyen aikaa varastoon. Jos taas kysynnässä tapahtuu nopea kasvu se pienentää ensin varastoja. Varastoinvestoinnit ei ole todellinen politiikan instrumentti.
  9. Välilliset verot on tärkeä talouspolitiikan väline. Pienikin muutos vaikuttaa voimakkasti tuotannon ja tulojen suuruuteen.
  10. Välittömät verot maksetaan kuluttajan tuloista. Niiden kasvattaminen pienentää kuluttajan käytettävissä olevaa tuloa ja sitä kautta kulutuskysyntää, tuotantoa ja työllisyyttä. Verotuksen keventäminen vaikuttaa päinvastaiseen suuntaan. Vaikutukset inflaatioon ja vaihtotaseen tasapainoon saattavat olla tuotantoon ja työllisyyteen verrattuina päinvastaiset. o,

302 Instrumenttiluettelo

Taloustimantit Muutosikkuna Tulostusikkuna Ohjauspainikkeet Riippuvalikot Muu informaatio Ohjausruudussa ylhäällä vasemmalla ovat talouspolitiikan instrumentit ja niiden arvot kahtena vuonna. Aluksi toimintaympäristönä on 1 Tavoitteena VVMn ennuste, jolloin kolme alinta instrumenttia: Varastojen lisäys ja veroasteet ovat tasomuuttujia eli ne esiintyvät mallissa sellaisinaan. Muut instrumentit ovat muutosprosentteja edelliseen vuoteen verrattuna. Näitä instrumentin arvoja käyttäjä voi näpäyttämällä vapaasti valita muutettavaksi.

303 Tajka mallin talousteoria

Instrumenttia ja muutoksen suuntaa valittaessa kannattaa asiaa miettiä talousteorian kannalta: Mikö instrumentti on tehokkain kasvun, työllisyyden, inflaation, vihtotaseen kannalta? Kumpaan suuntaan on muutettava? Osviitaa saa timanttien mustan alueen muutoksia seuraamalla.

304 Esimerkiksi


- Julkinen kulutus ja verotus vaikuttavat bruttokansantuotokseen ja työllisyyteen.
- Tupo vaikuttaa hintoihin, mutta ei juuri tuotannon määrään tai työllisyyteen.
- Vaihtotaseeseen voit vaikuttaa lähinnä vientihinnoilla ja OECD maiden bruttokansantuotoksella. Oikealla ylhäällä ovat kahden laskettavan vuoden, kuluvan ja seuraavan, taloustimantit, jotka kuvaavat neljän keskeisen talouspolitiikan tavoitemuuttujan osalta politiikan onnistumista. Kussakin timantissa on neljä eriväristä osaa:
- vasemmalla kasvu,
- ylinnä inflaatio (jota kuvataan bruttokansantuotoksen hinnalla),
- oikealla työttömyys ja
- alhaalla vaihtotaseen tasapaino.

305 Musta väri timanteissa

Musta väri merkitsee, että mallin antama muuttujan arvo poikkeaa tavoitearvosta siinä suhteessa kuin mustan alueen halkaisija on vastaavaan värillisen alueen halkaisijaan. Mitä pienempi poikkeama, sitä vähemmän mustaa. Tavoitteena on timanttien kirkastaminen poistamalla musta väri. Instrumentteja voidaan muuttaa joko plus tai miinus suuntaan vasemmalla alhaalla olevassa muutosikkunassa. Kunkin muutettavan luvun kolmelle numerolle oikealta lukien on muutospainike sekä plus suuntaan että miinus suntaan.

306 Yksi muuttuja kerrallaan

Aluksi kannattaa muuttaa vain yhtä instrumenttia ja sen jälkeen katsoa miten malli siihen muutokseen reagoi. Malli suorittaa laskelmat, kun näpäytetään pääruudun keskellä olevaa LASKE! painiketta. Ruudun vasemmassa laidassa keskellä on tappiofunktion arvo, joka pienenee tai kasvaa sitä mukaa kuin musta alue pienenee tai kasvaa. Ohjausruudun oikeassa alareunassa on taulukko tavoitemuuttujien arvoista. Tavoitemuuttujat ovat aina samat neljä:
- Bruttokansantuotos
- bkt-hinta,
- työttömyys ja
- vaihtotase.

307 Taulukon värit

Taulukon värit vastaavat timanttien värejä. Taulukossa on oikeassa laidassa Sinä sarakkeissa mallilla lasketut arvot. Ne vaihtuvat sitö mukaa kuin käyttäjä tekee muutoksia instrumenteissa. Keskellä Tavoite sarakkeissa on ohjelman antamat kiinteät tavoitearvot, joihin talouspolitiikalla pyritään.

308 Toimintaympäristö

Pääruudun keskellä on painike, jolla voidaan valita talouspolitiikan toimintaympäristö. Aluksi se on 1 Tavoitteena VVMn ennuste. Käyttäjä voi vaihtaa toimintaympäristöä näpäyttämällä painiketta. Kun valitaan uusi toimintaympäristö, tulee perusennuste uudelleen lähtökohdaksi ja tappiofunktion laskeminen alkaa alusta.

309 Vaikeusaste

Instrumenttien yläpuolella on painike, jolla voidaan valita Helppo tai Vaikea vaihtoehto. Erona on se, että helpossa vaihtoehdossa tappiofunktion arvoa lasketaan vain tavoitemuuttujien poikkeamista, mutta vaikeassa funktion arvoon vaikuttavat myös instrumenttien poikkeamat alkuarvoistaan. Helpossa vaihtoehdossa kansantalous saatetaan onnistua ohjaamaan täsmälleen tavoitearvoihin. Silloin timanteissa ei ole lainkaan mustaa. Vaikeassa vaihtoehdossa voidaan talous ohjata tietenkin myös täsmälleen tavoitearvoihin, jolloin musta häviää, mutta tappiofunktion arvo ei ole nolla, vaan se kertyy instrumenttien poikkeamista.

310 Laske

LASKE! painikkeella ohjelma ratkaisee mallin ja tulostaa näyttöön laskelmien tulokset. LASKE! näppäintä painamalla saadaan malli suorittamaan laskelmat uusilla instrumentinarvoilla. Taloustimantit ja numerotulostus uudistetaan, suoritetaan uusi tappiolaskelma, todetaan kasvoiko tappio vai pienenikö se.

311 ClipBoard

ClipBoard painikkeella instrumenttiasetelma, tavoitelaskelma ja timanttikuvio tulostuvat leikepöydälle.

312 Lopetus

Oikealla keskellä on painike Loppu, jolla ohjelman toiminta voidaan lopettaa.

313 Riippuvalikot

Tapahtumia voidaan ohjata myös ruudun ylälaidan riippuvalikoiden kautta. Tiedosto menukohdass simulointi voidaan aloittaa alusta tai lopettaa. Vaikeusaste kohdassa on samat toiminnot kuin instrumenttien yläpuolella olevassa Helppo/Vaikea painikkeessa. Toimintaympäristö antaa näkyville kaikki viisi toimintaympristöä, joista mikä hyvänsä voidaan valita. Toimintaympäristöä voidaan vaihtaa myös keskellä pääruutua olevalla painikkeella. Tavoitemuuttujaa näpäyttämällä päästään käsiksi tavoitearvoon ja vaihtaa sitä. Painoja ja instrumenttien ala- ja ylärajoja ei voida vaihtaa.

314 Kielen vaihtaminen

Kieli kohdassa voidaan vaihtaa keskustelukieltä.

315 Lisätiedot

Lisatietojen valikosta saadaan tiedot instrumenttien tavoitearvoista (Tavoitemuuttujien tavoitearvot ovat aina tavoitelaskelmassa vasemmalla), painoista , joilla tavoitepoikkeamien neliöt kerrotaan, sekä instrumenttien ala- ja ylärajoista. Aina kun painoja tai rajoja katsotaan, ne tulostuvat ilman eri komentoa leikepöydälle.

316 Ohjeet

Ohjeita kohdassa saadaan tietoja ohjelmasta ja mallista.

317 Tavoitearvot on annettu etukäteen.

Ne saattavat poiketa toisistaan eri toimintaympäristöissä. Käyttäjä voi myös itse antaa omat tavoitearvonsa.

318 Iterointien luku

LASKE! painikkeen alla on mallin ratkaisemiseen tarvittavien iterointikertojen luku kunakin vuonna. Malli ratkaistaan myös ruudussa näkyvää kuluvaa vuotta edellisenä vuonna yhtenäisen vertailuperustan saamiseksi.

319 Ratkaisujen lukumäärä

LASKE! ja Loppu painikkeiden välissä on laskuri, joka ilmoittaa ratkaisujen lukumäärän toimintaympäristökohtaisesti.

320 Tappion jakautuminen

Vaikea vaihtoehdossa on vasemmalla keskellä tieto tappiofunktion arvon jakautumisesta instrumenttimuuttujien ja tavoitemuuttujien kesken. Loppu

Asko Korpela 20151012 (20110710) o AJK home page o Tajka pages o WebMaster