1,Talousennusteita mallin ForTajka versiolla
2,Perusennuste
ForTajka ohjelma lukee ensiksi TAJKA mallia koskevia
parametreja oletusarvotiedostosta AssTajka.txt. Sen
jälkeen luetaan eksogeenisten muuttujien oletusarvot,
joita on oltava kaikille eksogeenisille muuttujille
ja koko ennusteperiodin ajalle.
Edelleen oletuarvotiedostosta luetaan endogeenisten
muuttujien tunnisteet ja mahdolliset ennakkotiedot
viimeiselle havaintovuodelle.
Näin tapahtuu kevään
ennusteessa, jolloin käytettävissä
ovat kansantalouden
tilinpidon edellisen vuoden ennakkotiedot.
Lopuksi luetaan korjausparametrien tunnisteet ja
alkuarvot, jotka yleensä ovat nollia.
Laskelmat tapahtuvat Gauss-Seidel iteratiivista
ratkaisumenetelmää käyttäen aina mallin kaikkien
muuttujien arvoilla.
2,Tulostusmenun käyttö
3,Voit vaihtaa teoriaa
Käyttäjällä on mahdollisuus valita eräiden riippuvuuksien
kohdalla haluamansa vaihtoehto, jotka kukin
edustavat erilaista näkemystä (teoriaa) siitä miten
muuttujat riippuvat toisistaan.
Itse asiassa käytössäsi on 5x4x3x2x2x3=720 kansantalouden
mallia, sillä näin monta kombinaatiota
syntyy kuudelle muuttujalle annetuista yhtälövaihtoehdoista.
Kunkin muuttujan kohdalla vain yksi
vaihtoehto kerrallaan voi olla käytössä.
Käyttäjä voi sen jälkeen muuttaa eksogeenisten
muuttujien ja korjausparametrien arvoja ja laskettaa
mallilla uuden ennusteen.
Kaikki endogeenisten ja eksogeenisten muuttujien ja
korjausparametrien arvot ovat nähtävissä sekä taulukoissa
että muuttujen osalta myös trendeineen graafisesti viimeisten 25 vuoden ajalta.
3,Korjausparametrit
Korjausparametreja käyttäen voidaan esim bruttokansantuotoksen
kasvu antaa halutun suuruiseksi ja katsoa
mitä arvoja muut tärkeät muuttujat saavat.
3,Tulostus näytölle
Aluksi ohjelma laskee ja tulostaa perusennusteen.
Laskelmat tapahtuvat Gauss-Seidel iteratiivista
ratkaisumenetelmää käyttäen tietenkin aina mallin
kaikkien muuttujien arvoilla.
On huomattava, että näytöllä näkyvät vain tärkeimmät
kaikkiaan 35 eksogeenisten muuttujien arvoista ja vain
osa 57 endogeenisten muuttujien arvoista.
Vierityspalkilla voidaan kuitenkin milloin hyvänsä
saada esiin myös muut eksogeeniset ja endogeeniset
muuttujat.
3,Taso vai prosenttimuutos?
Muuttujanimien ja muuttujanarvojen välissä on sarake,
jossa ilmaistaan, onko muuttujasta näkyvillä taso ($)
esim. mrd mk, tai prosenttimuutos (%) verrattuna
edelliseen vuoteen.
Korjausparametrien arvot saadaan esille yläreunan
riippuvalikkoa käyttäen.
3,Perusennuste
Perusennuste lasketaan tiedostossa AssTajka.txt
annetuilla oletuarvoilla kuluvalle vuodelle ja
seuraavalle vuodelle. Se on yleensä täsmälleen
sama kuin viimeksi julkaistu TAJKA ennuste.
Perusratkaisun tulostuttua ohjelma on valmis ottamaan
vastaan käyttäjän muutoksia eksogeenisten muuttujien
ja korjausparametrien oletusarvoihin.
Instrumentteja voidaan valita käyttöön muuttujanimeä
näpäyttämällä.
Näpäys avaa muutosikkunan, jossa eksogeenisia
muuttujia voidaan yksi kerrallaan muuttaa molempina
ennustevuosina.
3,Ennusteen muuttaminen
Näpäytys palkin päässa olevaan plussaan (+) lisää
ja näpäytys miinukseen (-) vähentää
instrumentin arvoa yhdellä yksiköllä.
Vuosi ja muutosyksikön suuruus valitaan siirtymällä
(<) ja (>) näppäimillä vasemmalle tai oikealle.
Näpäytys palkkiin on 1.0 yksikön arvoinen.
Kun halutut muutokset on tehty, palataan pääikkunaan
ja joko valitaan uusi instrumentti tai lasketetaan
mallilla seuraukset. Uusi ennuste tulostuu näyttöön
ja ilman eri toimenpiteitä aina myös leikepöydälle,
josta se voidaan kopioida mihin hyvänsä Windows
sovellukseen, esim. tekstinkäsittelyohjelman
dokumenttiin.Ennustetta voidaan muuttaa myös korjausparametreja
käyttäen. Korjausparametria kannattaa kuitenkin
käyttää varovaisesti, sillä se merkitsevät
puuttumista mallin simultaanisuuteen.
3,Tulostuksen valinta
Pääruudun yläreunan riippuvalikosta voit valita
kohdan 'Tulostus'.
Avautuvan ikkunan keskellä on tulostuksen
oletuarvoiksi merkitty
u,
l,Tärkeimpien muuttujien arvot
l,Käytössä olevat teoriat
l,Korjausparametrien (nollasta poikkeavat arvot)
u,
Näitä voit poistaa näpäyttämällä merkintäruutua tai
näiden lisäksi tai tilalle voit vastaavasti valita
mielesi mukaan tulostusikkunaan merkittyjä
vaihtoehtoja.
Lopuksi voit valita tulostuksen joko tiedostoon
ForTajka.TMP tai kirjoittimelle.
2,Ennustevaihtoehtojen laatiminen
Seuraavassa on muutamia äskettäin AJKA ennusteissa
esitettyjä vaihtoehtoisia ennusteita.
3,AJKA 92-04 ennuste
t,2,Ennuste 1992,4,poikkeamat
,PERUS, BUDJ, VERO, VUOR, DEVA
Reaalinen BKT, %; -1.1 +0.4 +0.5 +1.1 +0.4
Työttömyys, 1000; 262 -4 -5 -11 +6
BKT-hinnat, %; 3.3 -0.1 -0.2 -9.0 +2.8
Vaihtotase, mrd mk; -26.8 -0.6 -0.8 +0.1 +4.2
Vienti, %; -1.8 0.0 0.0 +0.9 +2.1
Tuonti, %; -1.4 +0.5 +0.6 +0.7 -1.3
Yksityinen kulutus, %; -0.2 +0.3 +1.2 +1.9 -1.0
Yläpuolella olevaan taulukkoon on laskettu ensimmäisen
vuoden vaikutuksia eli vaihtoehtoiset ennusteet otsakkeiden
BUDJetti, VEROtus, VUORilehto ja DEVAlvaatio alle
poikkeamina PERUS vaihtoehdosta.
Näillä toimenpiteillä olisi vaihtelevia vaikutuksia.
Ne voitaisiin ehkä karkeasti luokitella:
- elvytysvaikutus,
- työllistämisvaikutus,
- inflaatiovaikutus ja
- vaihtotasevaikutus.
Toimenpiteiden valinta riippuu siitä, mitkä näistä
asetetaan etualalle.
5,BUDJ vaihtoehdossa on oletettu,
että julkinen sektori kaikesta huolimatta elvyttää
eikä säästä, eli että julkisia menoja kasvatetaan
2 prosentilla oletetusta 0.5 prosentista.
Tämän lääkkeen karvaus on sen rahoittamisessa.
Tämä olisi ns. oikeaoppista budjettipolitiikkaa:
- elvytetään lamassa ja kiristetään nousussa.
5,VERO vaihtoehdossa elvytetään
rahoitusvaikeuksista huolimatta veronkevennyksellä,
eli välittömän veron veroasteen alentamisella. alennus
vastaa noin 5.5 mrd mk välittömien verojen tuoton
alentumista eli noin kaksi kertaa niin suurta budjettivajetta
kuin edellisen kohdan julkisten menojen lisäys.
5,VUOR vaihtoehdossa on suoritettu palkkojen alennus
10 prosentilla. Tällaisen ehdotuksen on ensimmäisenä
tehnyt Nokian toimitusjohtaja Simo Vuorilehto.
5,DEVA vaihtoehdossa on oletettu,
että joudutaan suorittamaan 20 prosentin (pakko)devalvaatio,
jolloin sekä tuontihinnat että vientihinnat
nousevat 20 prosenttia. Todellinen devalvoitumistarve
on edellä esitettyjen kansainvälisten vertailujen
perusteella edelleenkin ainakin kaksinkertainen.
4,Taulukosta nähdään ....
BUDJ Kaksi pronsenttiyksikköä suuremman julkisen
kulutuksen vaikutukset:
Näin suuri julkisen sektorin taholta markkinoille
kohdistuvan kynnän lisäys pienentäisi +0.4 prosenttiyksiköllä
bruttokansantuotoksen supistumista ja
vielä vähän enemmän tuonnin kutistumista (ostovoiman
kasvun takia).
Yksityistä kulutusta tätä kautta toteutunut ostovoiman
elpyminen elvyttäisi 0.3 prosenttiyksikön verran.
Tämän aidon elvytyspolitiikan vaikutuksia olisi
edelleen vaihtotasevajeen kasvu 0.6 mrd mk ja
työttömyyden supistuminen 4000 henkilöllä.
Mutta elvytykseen eivät hallituksen rahkeet nyt riitä,
vaan kilpailukykyä yritetään parantaa pienentämällä Oy
Suomi Abn yleiskustannuksia eli julkista sektoria
supistamalla.
5,VERO vaihtoehdossa,
joka siis sinänsä olisi rahoitusvaikutuksiltaan
kaksinkertainen BUDJ vaihtoehtoon verrattuna,
tuotannon, työllisyyden, ja vaihtotaseen suhteen
elvytysvaikutus olisi vain vähän suurempi, mutta
yksityisen kulutuksen elpyminen olisi edelliseen
verrattuna noin nelinkertainen.
5,VUORilehdon ehdottama palkkojen alennus olisi
todella rämäkkää deflaatiopolitiikkaa. Se alentaisi
kansalaisten ostovoimaa. Jos markkinatalous toimii
ja kilpailu pelaa, ei olisi muuta mahdollisuutta kuin
alentaa hintoja. Mallin mukaan vähän yli 3 prosentin
hintojen nousun asemesta seuraisi hintatason
alentuminen lähes 6 prosentilla eli lähes 9 prosenttia
alhaisempi hintataso kuin perusvaihtoehdossa.
Näin kävisi, jos markkinatalous toimisi, muuten ei
saataisi tuotantoa myydyksi pienentyneen ostovoiman
takia.
Suurin olisi hyöty kotimaisen tuotannon kilpailukyvylle.
Sekä tuotanto kotimarkkinoille että vientiin kasvaisivat
vajaalla prosentilla.
5,DEVAlvaation vaikutus:
Vientihintojen ja tuontihintojen 20 prosentin nousu
hiukan kohentaisi markkinahintaista,
mutta painaisi alas tuotantokustannushintaista
bruttokansantuotosta.
Ennen kaikkea devalvaatio kasvattaisi inflaatiota.
Juuri tämä devalvaatiolääkkeen haitallinen sivuvaikutus
on pahin este sen käytölle.
Tästä ei kuitenkaan toimenpiteen kertaluontoisuuden
vuoksi välttämättä syntyisi inflaatio-odotuksia kuten
vastaavista tupokorotuksista.
Inflaatio-odotukset ovat tupokorotusten jälkitauti,
jota voidaan pitää pahempana ongelmana kuin itse tautia
eli kertaluontoista tupokorotusta silloin kun sillä
esim vältetään suuri lakkosuma.
Luonnollisesti devalvaatio piristäisi vientiä,
ekonometrisen AJKA mallini mukaan 2.0 prosenttia.
Tuonnin määrä sen sijaan supistuisi,
samoin yksityinen kulutus.
Työttömyyteen devalvaation nettovaikutus olisi viennin
vähäisen kasvun ja tuotantokustannushintaisen
bruttokansantuotoksen supistumisen takia kielteinen.
5,Devalvaatiolla tavoiteltu vaihtotasevaikutus
olisi 4.2 mrd mk. Suurellakaan devalvaatiolla ei siis
pystyttäisi kerta heitolla puhaltamaan pois koko
vaihtotasevajetta. Mutta kansainvälisen kilpailukyvyn
palauttamiseen ei ole muuta vaihtoehtoa kuin
devalvaatio tai sitten deflaatio eli tuotanto-
kustannusten alentaminen joko pienin askelin
pitämällä palkankorotukset muiden maiden koro-
tusten alapuolella tai isolla askelella eli
kerta-alennuksella.
5,Vaihtotasevaikutus
Talouspoliittisten toimenpiteiden vaikutukset
vaihtotaseeseen vaihtelevat suuresti.
Tulopolitiikka on avainasemassa.
Jos inflaatio ylittää kilpailijamaiden inflaation
on vaikutus vaihtotaseeseen heikentävä. Mikäli
inflaatio pysyy kilpailijamaiden inflaation
alapuolella, vaihtotasevaikutus on vahvistava.
3,AJKA 92-11 ennuste
t,2, Ennuste 1993 ,3, poikkeamat
, PERUS, TUPO, VERO, INVE
Reaalinen BKT %; 4.0 +0.3 -0.6 +0.7
Työttömyys, 1000 ; 257 -3 +5 -4
BKT-hinnat, % ; 1.5 -1.4 -0.1 +0.2
Vaihtotase, mrd mk; -27.0 +0.4 +1.0 -0.7
Vienti, % ; 6.0 +0.3 -0.1 +0.0
Tuonti, % ; 4.2 -0.0 -0.9 +0.5
Yksityinen kulutus, % ; .6 +0.3 -1.4 +0.4
Yllä olevaan taulukkoon on laskettu vuodelle 1993
ensimmäisen vuoden vaikutuksia eli vaihtoehtoiset
ennusteet otsakkeiden TUPO, VERO ja INVE alle
poikkeamina PERUS vaihtoehdosta.
Näillä toimenpiteillä olisi vaihtelevia vaikutuksia.
Ne voitaisiin karkeasti luokitella:
- elvytysvaikutus,
- työllistämisvaikutus,
- inflaatiovaikutus ja
- vaihtotasevaikutus.
Toimenpiteiden valinta riippuu siitä, mitkä näistä
asetetaan etualalle.
5,TUPO vaihtoehdossa on oletettu,
että tupokorotus ensi vuonna olisi perusennusteessa
käytetyn 2 prosentin asemesta valtiovarainministeriön
odottama 0 prosenttia.
5,VERO vaihtoehdossa
ennuste on laadittu käyttäen yksityisen sektorin
välittömien verojen veroasteena 13.5 perusennusteessa
käytetyn 12.5 asemesta. Jälkimmäinen vastaa AJKA-
mallissa valtiovarainministeriön arvioimaa vastaavaa
veroastetta ensi vuodelle, mutta verasteen näin
voimakas aleneminen tuntuu ennusteen tekijöiden
mielestä kovin suurelta.
5,INVE vaihtoehdossa on laskettu
ennustevaihtoehto, joka poikkeaa perusennusteesta
siten, että pääomanmuodostuksen on oletetu kasvavan
1.5 prosentilla sen sijaan, että perusennusteessa
sen oletetaan supistuvan tämän verran.
5,Taulukosta nähdään ....
TUPO Kaksi pronsenttiyksikköä pienemmän sopimuspalkkakorotuksen
vaikutukset ovat muuten melko vähäiset,
mutta inflaatio jäisi mallin mukaan melkein nollaan.
Tuposopimuksen vaikutukset nykytilanteessa näyttävät
siis varsin vähäisiltä, mutta vuodesta toiseen
kertyvistä vähäisistä vaikutuksista voi kertyä
katastrofaalinen kilpailukyvyn heikkeneminen.
Tulevan noususuhdanteen yhteydessä nähdään minkä
suunnan tulopolitiikka saa koko lähitulevaisuutta
silmällä pitäen.
5,VERO vaihtoehto merkitsisi
noin 5 mrd mk verokertymän kasvua perusvaihtoehtoon
verrattuna.
Sen vaikutus olisi varsin voimakas:
- 0.6 prosenttia pois bruttokansantuotoksesta,
- 1.4 prosenttia pienempi yksityinen kulutuskysyntä,
- tuntuva kasvu työttömyydessä, mutta myös
- tuonnin selvä supistuminen ja vaihtotaseaseman
paraneminen.
Tämä olisi ennuste, jos yksityisen sektorin veroaste
putoaisi vain puolet siitä mitä valtiovarainministeriö
odottaa. AJKA-ennusteen laatijat pitävät VVMn
odottamaa veroasteen alenemista epätodennäköisen
suurena, vaikka VVM perustelee sitä veroteknisellä
näkökohdalla eli kaksien veronpalautusten osumisella
vuodelle 1993.
5,INVE vaihtoehdossa on lähes samansuuruiset
mutta päinvastaiset vaikutukset kuin VERO vaihtoehdolla,
paitsi että elvyttävä vaikutus ei ulotu
yksityiseen kulutukseen vaan jää pääomanmuodostukseen.
5,Inflaatiovaikutus
Erityisesti ylikuumenemistilanteessa talouspoliittisten
toimenpiteiden vaikutukset yleiseen hintatasoon ovat
tärkeitä. Inflaatio eli yleinen hintatason nousu on
kansanivälisen kilpailukyvyn kannalta keskeinen tekijä.
5,Vaihtotasevaikutus
Talouspoliittisten toimenpiteiden vaikutukset
vaihtotaseeseen vaihtelevat suuresti.
Tulopolitiikka on avainasemassa.
Jos inflaatio ylittää kilpailijamaiden inflaation on
vaikutus vaihtotaseeseen heikentävä.
Mikäli inflaatio pysyy kilpailijamaiden inflaation
alapuolella, vaihtotasevaikutus on vahvistava.
3,AJKA 93-03 ennuste
t,2, Ennuste 1993,4, poikkeamat
, PERUS, PALK, HINT, VERO, ALEH
Reaalinen BKT %; 3.1 +0.4 +0.4 +1.6 +0.3
Työttömyys, 1000; 420 -1 -1 -17 -50
BKT-hinnat, % ; 0.7 -2.0 -2.0 -1.8 -0.0
Vaihtotase, mrd mk; -4.1 +0.6 +0.6 -1.1 -0.3
Vienti, % ; 9.0 +0.5 +0.5 +0.6 0.0
Tuonti, % ; -0.8 +0.1 +0.1 +1.4 +0.3
Yksit kulutus, %; -0.4 +0.4 +0.4 +3.3 +0.6
Julk sääst, md mk; -18.9 +1.0 +8.6 +2.3 +0.5
Bruttoveroaste; 40.7 +0.3 +0.3 -1.6 -0.1
Vaihtoehtoisina ennusteina on tällä kertaa selvitetty
liian suureksi paisuneen julkisen sektorin - tai itse
asiassa julkinen sektori ei ole paisunut, vaan viulut
maksava yksityinen sektori on supistunut - supistamista
ilman irtisanomisia ja välitöntä työttömyyden lisäystä.
Se on mahdollista julkisen sektorin hintaa alentamalla.
Hinnan alennus taas edellyttää palkkojen alentamista,
mutta vain julkisessa sektorissa.
5,PALK vaiheessa on oletettu,
että julkisen sektorin
palkkoja alennetaan 10 prosenttia edellisen vuoden
tasosta.
Mallissa tämä on toteutettu 2.5 suuruisella
tupoprosentin alennuksella.
5,HINT vaihtoehdossa on
palkanalennuksesta saatu kustannussäästö siirretty
julkisen sektorin hintaan, jota on alennettu
10 prosentilla edellisen vuoden tasosta.
Koska verotusta ei ole muutettu, merkitsee hinnanalennus
julkisen säästämisen kasvua eli lainanoton
supistamista.
5,VERO vaiheessa on oletettu,
että velkaantuminen pidetään ennallaan, mutta sen
sijaan helpotetaan vastaavasti verotusta.
Tässä verohelpotus on jaettu puoliksi välittömän
ja välillisen verotuksen kesken.
5,ALEH vaihtoehdossa on oletettu,
että 100 000
työtöntä siirtyy pysyvän työpaikan toivossa tai
'mielenterveydellisistä' syistä takaisin työelämään
tekemään puolta päivää nauttien vain aikaisemmin
ansaitsemaansa työttömyyskorvausta. Tässä vaihtoehdossa
on lisäksi oletettu tuottavuuden pysyvän
muuttumattomana.
4,Taulukosta nähdään ....
PALK Julkisen sektorin 10 prosentin suuruinen palkan
alennus, joka mallissa on toteutettu julkisen sektorin
osuutta vastaavana yleisenä 2.5 prosentin alennuksena
toteutuisi hintatason alenemisen kautta nimenomaan
kilpailukyvyn paranemisena.
Hinnat putoaisivat entisestään 2 prosenttia.
Se kasvattaisi puolella prosentilla vientiä ja siten
reaalista bruttokansantuotetta ja yksityistä kulutusta
sekä lisäisi julkisen sektorin säästämistä.
5,HINT vaihtoehdossa
julkisen sektorin hyödykkeiden hinnanalennus muuttaisi
palkoissa tapahtuneen kustannussäästön julkisen
säästämisen roimaksi kasvuksi.
Tämä olisi tarpeen, jos lainanottoa halutaan vähentää
tai joudutaan vähentämään...
5,VERO vaihtoehdossa
lainaotto pidetään ennallaan ja sensijaan vyörytetään
kustannussäästö veronalennuksina kuluttajille.
Tästä seuraisi voimakas kysyntäshokki yksityisessä
sektorissa.
Se supistaisi merkittävästi työttömyyttä, mutta lisäsi
myös tuontia niin että vaihtotasevaikutus olisi
negatiivinen.
Vaikka verohelpotukset on tässä suoritettu täyden 10
prosentin suuruisina, jäisi kokonaisvolyymin kasvun
ansiosta sijaa myös julkisen lainanoton supistamiselle.
Siihen antaisi mahdollisuuden julkisen säästämisen
kasvu.
Vain tällä vaihtoehdolla olisi bruttoveroastetta
supistava vaikutus.
5,ALEH vaihtoehdossa
kokonaistuotanto kasvaa työpanoksen kasvun takia.
Tuotannon kasvusta johtuen yksityinen kulutus kasvaa
selvästi ja kansantalouden ostovoiman kasvun takia
tuonti kasvaa jonkin verran.
Tämä työllisyyttä parantava vaihtoehto pienentää myös
hieman julkista velkaa ja alentaa hieman veroastetta
perusvaihtoehtoon verrattuna.
3,AJKA 93-10 ennuste
t,2,Ennuste 1994,3, poikkeamat
, PERUS, TUPO, VERO, INVE
Reaalinen BKT % ; 4.0 +0.3 -0.6 +0.7
Työttömyys, 1000 ; 257 -3 +5 -4
BKT-hinnat, % ; 1.5 -1.4 -0.1 +0.2
Vaihtotase, mrd mk ; -27.0 +0.4 +1.0 -0.7
Vienti, % ; 6.0 +0.3 -0.1 +0.0
Tuonti, % ; 4.2 -0.0 -0.9 +0.5
Yksityinen kulutus, % ; 5.6 +0.3 -1.4 +0.4
Yllä olevaan taulukkoon on laskettu vuodelle 1994
ensimmäisen vuoden vaikutuksia eli vaihtoehtoiset
ennusteet otsakkeiden TUPO, VERO ja INVE alle
poikkeamina PERUS vaihtoehdosta.
5,TUPO vaihtoehdossa on oletettu,
että tupokorotus ensi vuonna olisi perusennusteessa
käytetyn 2 prosentin asemesta valtiovarainministeriön
odottama 0 prosenttia.
5,VERO vaihtoehdossa on
ennuste laadittu käyttäen yksityisen sektorin välittömien
verojen veroasteena 13.5 perusennusteessa
käytetyn 12.5 asemesta.
Jälkimmäinen vastaa AJKA-mallissa valtiovarainministeriön
arvioimaa vastaavaa veroastetta ensi
vuodelle, mutta verasteen näin voimakas aleneminen
tuntuu ennusteen tekijöiden mielestä kovin suurelta.
5,INVE vaihtoehdossa
on laskettu ennustevaihtoehto,
joka poikkeaa perusennusteesta siten, että pääomanmuodostuksen
on oletetu kasvavan 1.5 prosentilla sen
sijaan, että perusennusteessa sen oletetaan supistuvan
tämän verran.
4,Taulukosta nähdään ....
TUPO Kaksi pronsenttiyksikköä pienemmän sopimuspalkkakorotuksen
vaikutukset ovat muuten melko vähäiset,
mutta inflaatio jäisi mallin mukaan melkein nollaan.
Tuposopimuksen vaikutukset nykytilanteessa näyttävät
siis varsin vähäisiltä, mutta vuodesta toiseen kertyvistä
vähäisistä vaikutuksista voi kertyä katastrofaalinen
kilpailukyvyn heikkeneminen.
Tulevan noususuhdanteen yhteydessä nähdään minkä
suunnan tulopolitiikka saa koko lähitulevaisuutta
silmällä pitäen.
5,VERO vaihtoehto merkitsisi
noin 5 mrd mk verokertymän kasvua perusvaihtoehtoon
verrattuna.
Sen vaikutus olisi varsin voimakas:
- 0.6 prosenttia pois bruttokansantuotoksesta,
- 1.4 prosenttia pienempi yksityinen kulutuskysyntä,
- tuntuva kasvu työttömyydessä, mutta myös
- tuonnin selvä supistuminen ja
- vaihtotaseaseman paraneminen.
Tämä olisi ennuste, jos yksityisen sektorin veroaste
putoaisi vain puolet siitä mitä valtiovarainministeriö
odottaa. AJKA-ennusteen laatijat pitävät VVMn
odottamaa veroasteen alenemista epätodennäköisen
suurena, vaikka VVM perustelee sitä veroteknisellä
näkökohdalla eli kaksien veronpalautusten osumisella
vuodelle 1994.
5,INVE vaihtoehdossa on lähes samansuuruiset mutta
päinvastaiset vaikutukset kuin VERO vaihtoehdolla,
paitsi että elvyttävä vaikutus ei ulotu yksityiseen
kulutukseen vaan jää pääomanmuodostukseen.
3,AJKA 94-03 ennuste
t,2,Ennuste 1994,3, poikkeamat
, PERUS, JKUL, VLIL, VTÖN
Reaalinen BKT % ; 3.4 +1.2 +0.6 +1.2
Työttömyys, 1000; 490 -8 -18 -11
BKT-hinnat, %; 3.6 +0.3 +0.7 -0.4
Vaihtotase, mrd mk ; 18.0 -1.9 -1.2 -2.4
Vienti, % ; 10.8 +0.0 +0.0 +0.0
Tuonti, % ; 0.9 +1.3 +0.9 +1.8
Yksityinen kulutus, %; -5.6 +0.7 +1.6 +3.0
Julkin sääst, mrd mk ; 11.3 -3.6 -5.0 -5.7
Bruttoveroaste; 51.7 -0.2 -1.6 -2.0Vaihtoehtoisina ennusteina on tällä kertaa selvitetty
finanssipolitiikan pääinstrumenttien:
- julkisen kulutuksen,
- välillisen ja
- välittömän verotuksen
vaikutukset AJKA mallin mukaan.
5,JKUL vaihtoehdossa on oletettu, että
julkista kulutusta ei tänä vuonna supisteta lainkaan,
vaan annetaan sen pysyä viimevuotisella tasolla nyt
oletetun 5 prosentin supistuksen asemesta.
Rahassa tämä merkitsee 6.5 mrd mk suuruista kysyntää
ylläpitävää vaikutusta.
5,VLIL vaihtoehdossa on
välillisten verojen tuottoa alennettu 6.5 mrd mk.
Käytännössä tämä merkitsisi ostovoiman siirtoa
liikevaihtoveron ja valmisteverojen kautta
hyödykkeiden hintojen alennukseksi (ja/tai
näiden verojen maksajien eli teollisuuden ja
kaupan marginaaleihin).
5,VTÖN vaihtoehdossa on vastaavasti
välittömien verojen tuottoa alennettu samalla
6.5 mrd mk suuruisella erällä.
Tämä merkitsee alentuneiden välittömien verojen
kautta tapahtuvaa suoraa ostovoiman siirtoa
kuluttajille.
4,Taulukosta nähdään ...
5,JKUL Julkisen kulutuksen
pitäminen entisellä
tasollaan säästämistä rasittamalla on klassinen
talouspolitiikan elvytyskeino.
Sillä saadaan aikaan selvä tuotannon kasvusysäys,
mutta ei suurempi kuin vastaavalla välittömien verojen
alentamisella. Tämä keino on siinä mielessä köyhän
miehen keino, että se kolmesta tässä esitellystä
rasittaa vähiten julkista velkaa tai säästämistä.
5,VLIL vaihtoehto
on elinkeinoelämän kautta ohjattu
elvytyssysäys. Se olisi tässä tarkastelluista
tehokkain työttömyyslääkkeenä.
Se aiheuttaisi eniten inflaatiota, mutta ei sitäkään
kovin paljoa.
Sen vaihtotasevaikutus olisi kevein tässä esitellyistä.
Bruttoveroastetta se alentaisi vähemmän kuin
välittömien verojen vaihtoehto.
5,VTÖN vaihtoehto on
yksityisen kulutuksen kautta ohjattu elvytysruiske.
Se kasvattaisi tuotantoa yhtä paljon kuin julkisen
kulutuksen lisäämisvaihtoehto.
Työllisyysvaikutus olisi kahden muun tässä esitellyn
keskiverto.
Yksityistä kulutusta, kokonaiskysynnän tärkeintä
komponenttia välittömän verotuksen alentaminen
elvyttäisi eniten, kaksi kertaa niin paljon kuin
välillisten verojen vaihtoehto ja neljä kertaa niin
paljon kuin julkisen kulutuksen lisääminen.
Mutta julkisen talouden tasapainon kannalta tämä
vaihtoehto olisi epäedullisin, sillä se pienentäisi
julkista säästämistä 5.7 mrd mk.
Bruttoveroastetta tämä vaihtoehto helpottaisi eniten.
Jos pyritään vähimmin uhrauksin helpottamaan
työttömyystilannetta, on välillisten verojen
alentaminen tehokkain keino.
Jos taas halutaan ensisijaisesti keventää verotusta,
valittakoon välittömien verojen vähentäminen.
Julkisen kulutuksen ylläpitämistä voidaan tuskin
perustella edes sillä seikalla, että se olisi
rahoitustasapainon kannalta kevein elvytyskeino.
3,AJKA 94-10 ennuste
t,2,Ennuste 1995,3, poikkeamat
, PERUS, VIEN, VERO, BUDJ
Reaalinen BKT % ; 3.4 -0.3 -0.3 -0.3
Työttömyys, 1000 ; 377 +2 +3 +2
BKT-hinnat, %; 6.2 -0.2 -0.3 -0.2
Vaihtotase, mrd mk ; 1.5 -1.4 +0.8 +0.5
Vienti, % ; 0.8 -1.0 +0.0 +0.0
Tuonti, % ; 4.7 -0.3 -0.5 -0.3
Yksityinen kulutus, % ; 4.8 -0.1 -0.9 -0.1
Julkinen säästö, mrd mk;18.9 -0.3 +2.7 +1.5
Seuraavaan taulukkoon on laskettu vuodelle 1995
ensimmäisen vuoden vaikutuksia eli vaihtoehtoiset
ennusteet otsakkeiden VIEN, VERO ja BUDJ alle
poikkeamina PERUS vaihtoehdosta.
Koska elvytyksellä spekuloiminen on tässä vaiheessa
myöhäistä, muutokset on tehty kasvua hillitsevään
ja julkista sektoria supistavaan suuntaan, sillä
talouspolitiikkaa joudutaan lähiaikoina reivaamaan
ylikuumenemisen torjuntaan.
5,VIEN vaihtoehdossa
on oletettu, että
OECD maiden talouskasvu olisi perusennusteessa
käytetyn 3 prosentin asemesta vain 2 prosenttia.
5,VERO vaihtoehdossa
on ennuste laadittu käyttäen
yksityisen sektorin välittömien verojen veroasteena
17.6 perusennusteessa käytetyn 17.1 asemesta.
5,BUDJ vaihtoehdossa
on laskettu ennustevaihtoehto,
joka poikkeaa perusennusteesta siten, että julkisen
kulutuksen on oletettu ensi vuonna supistuvan
3 prosentilla eli kaksinkertaisesti
perusennusteessa oletettuun verraten.
Kaikilla näillä muutoksilla on sama, 0.3 prosentin
suuruinen supistava vaikutus bruttokansantuotokseen.
Eroja on muissa vaikutuksissa.
4,Taulukosta nähdään ....
5,VIEN Tämä kysyntää hillitsevä mahdollisuus vaikuttaa
tietenkin voimakkaimmin ulkomaantalouteen vähentämällä
vientiä ja kansantalouden kasvun supistumisen kautta
myös tuontia.
Nettovaikutus on vaihtotaseen kannalta kuitenkin
negatiivinen.
5,VERO vaihtoehto merkitsisi
hieman suurempaa
vaikutusta työllisyyteen, mutta positiivista
vaihtotasevaikutusta, sillä sen vientivaikutus
olisi nolla.
Ylikuumenemista hillitsevä vaikutus toteutuisia
ennen kaikkea yksityisen kulutuksen kautta.
Tämä vaihtoehto tasapainottaisi valtiontaloutta eniten.
5,BUDJ vaihtoehdon hillitsevä vaikutus
toteutuisi
suoraan julkisen kulutuksen supistumisena, siis 1.5
prosenttia.
Vastaavasti yksityisen kulutuskysynnän kasvu
supistuisi supistuvan ostovoiman kautta vain
0.1 prosenttia.
2,Ohjelman lopettaminen
Ennustevaihtoehtojen laatiminen voidaan
lopettaa LOPPU painikkeella.