Kulutuksen riippuvuudet Investointiteoriat Tuotanto ja työllisyys Palkkojen määräytyminen AJKC mallin rakenne
48 yhtälöä
78 muuttujaa
2000 havaintoa
200 vuoden teoriat
+ nykyaikainen tietokonetekniikka
Tajka mallin teoria pähkinänkuoressa Tajka mallin käyttö
| Q = C + I + G + X - M | tarjonta = kysyntä |
| C = C(D/P) | kulutus riippuu tuloista |
| K,R) | investoinnit tuotannosta, pääomakannasta ja korosta |
| K = K1 + I | pääomakanta investoinneista |
| XP/UC) | vienti OECDn ostovoimasta ja Suomen kilpailukyvystä |
| M = M(Q) | tuonti Suomen ostovoimasta |
| Endogeeniset | Eksogeeniset |
| Q = bruttokansantuotos | G = julkinen kulutus |
| C = yksityinen kulutus | R = reaalikorko |
| D = käytettävissä oleva tulo | QE = maailmanmarkkinoiden ostovoima |
| P = hintataso | |
| I = pääomanmuodostus | XP = Suomen vientihinnat |
| K = pääomakanta | UC = yksikkötyökustannukset |
| X = vienti | |
| M = tuonti |
CEPF = f(CNST CEPF1 YDNF DEDF):
IFAF = f(CNST QGFF KFAF1 KFAF2 RBAS1) :
Pääomanmuodostus on tuotannon käyttöä tuotannontekijäksi.
KFAF grafiikka ei ole saatavilla
Pääoma on tuotettu tuotannontekijä, jota pääomanmuodostus kasvattaa ja kuluminen ja vanhentuminen pienentää. Kulumisen ja vanhentumisen vaikutus otetaan huomioon poistoja tekemällä.
DFAF grafiikka ei ole saatavilla
Poistoissa varataan ostovoimaa kuluneen pääomakannan korvaamiseen uudella.
YDNF grafiikka ei ole saatavilla
Käytettävissä oleva tulo saadaan vähentämällä kansantulosta poistot ja veroasteen perusteella määräytyvät verot sekä lisäämällä tulonsiirrot.
Työvoimamarkkinalohko voidaan tulkita Tajka mallin epätasapainoalueeksi, koska työvoiman kysyntä ja tarjonta ovat työttömyyden verran epätasapainossa.
EMPK grafiikka ei ole saatavilla
Työvoiman tarjonta määräytyy demograafisesti työikäisen väestön perusteella.
EMPT = f(CNST EMPT1 QGFF KFAF) @
Työvoiman kysyntäfunktio on johdettu Cobb-Douglas tyyppisestä tuotantofunktiosta.
LPFR grafiikka ei ole saatavilla
Tuottavuus on tuotannon määrä panosyksikköä kohti. Työn tuottavuus on vastaavasti tuotannon määrä työpanosyksikköä kohti.
Endogeeniset
W = palkkataso
Y = kansantulo
Eksogeeniset
N = sopimmuspalkka
PM = tuontihinnat
T = verotus
R = tulonsiirrot
WARC = f(CNST QGDP UNMT LPFR WRNI) :
Palkankorotus määräytyy inflaation, työttömyyden ja tupoprosentin perusteella.
QGDP = f(CNST WARC MGSP LPFR) :
Hintojen muutokset puolestaan riippuvat palkkatason, tuontihintojen ja tuottavuuden muutoksista.
YNNF grafiikka ei ole saatavilla
Kansantulo määräytyy tuotannon määrän ja hintatason tulona.
Tajka mallia voidaan pitää kysyntäjohteisena keynesiläisenä tasapainomallina. Hyödykemarkkinoiden lisäksi mukana ovat työvoimamarkkinat ja palkkojen ja hintojen määräytyminen, mutta mallista puuttuu rahamarkkinalohko. Hyödykemarkkinoilla kysynnän pääkomponentit ovat yksityinen kulutuskysyntä, pääomanmuodostus ja vienti sekä tuonnin määräytyminen Suomen kansantalouden ostovoiman perusteella. Kansantalouden ostovoima on kilpailukyvyn ohella tuonnin tärkein determnatti. Kansantalouden ostovoimaa mitataan bruttokansantuotoksen määrällä.
QGDF Tuotanto määräytyy kokonaiskysynnän komponenttien summana.
CEPF grafiikka ei ole saatavilla
CEPF Kulutus riippuu käytettävissä olevasta tulosta, reaalitalletuksista ja työmarkkinatilanteesta.
IFAF grafiikka ei ole saatavilla
IFAF Pääomanmuodostus riippuu olemassa olevasta pääomakannasta, tuotannosta ja korosta.
TDPC grafiikka ei ole saatavilla
TDPC Verotulot määräytyvät tuotannon ja tulojen perusteella.
XGSF grafiikka ei ole saatavilla
XGSF Vienti riippuu maailmantalouden ostovoimasta ja viennin hintakilpailukyvystä.
MGSF grafiikka ei ole saatavilla
MGSF Tuonti riippuu Suomen kansantalouden ostovoimasta ja kilpailukyvystä.
EMPT grafiikka ei ole saatavilla
EMPT Työllisyys riippuu tuotannon määrästä, pääomapanoksen suuruudesta ja tuottavuudesta.
WRAC grafiikka ei ole saatavilla
WRAC Palkankorotukset riippuvat hinnoista, tupoprosentista ja työttömyydestä.
QGDP Bruttokansaantuotoksen hintaindeksillä mitattava inflaatio riippuu palkankorotuksista, tuontihinnoista ja tuottavuudesta.
Tajka mallia käytetään ensisijaisesti kansantaloustieteen opetuksessa muodostettaessa kokonaiskuvaa Suomen kansantalouden rakenteesta ja sen osien keskinäisistä riippuvuussuhteista. Malliin sisältyy useita keskeisiä perusteorioita kansantalouden rakenteellisesta analyysista sekä kysynnän komponenttien ja tarjontatekijöiden riippuvuuksista.
Tajka mallin avulla laaditaan säännöllisesti kokonaistaloudellisia ennusteita.
Syksyllä valtion tulo- ja menoarvion ilmestyttyä laaditaan siitä saatujen tietojen ja uusimpien kansantalouden tilinpidon tietojen perusteella ennuste kuluvalle ja seuraavalle vuodelle.
Talvella kansantalouden tilinpidon ennakkotietojen ilmestyttyä laaditaan toinen ennuste alkaneelle ja seuraavalle vuodelle.
Mallin kertoimet estimoidaan vuosittain uudelleen kansantalouden tilinpidon lopullisten tietojen ilmestyttyä syyskesällä.
Tajka mallilla laaditaan myös talouspoliittisia vaihtoehtolaskelmia merkittävimpien talouspoliittisten ratkaisujen (tuposopimukset, valuuttakurssien muutokset ym) yhteydessä.
Helsingin kauppakorkeakoulun opiskelijat ovat jatkuvasti käyttäneet kansantalouden tappiofunktion minimointiin perustuvaa mallin talouspoliittista makropeliversiota talouspolitiikan tavoitteiden ja instrumenttien välisiin riippuvuuksiin tutustumiseksi. Asko Korpela 20151013 (20110710)
o AJK home page
o Tajka pages
o WebMaster