Kulutuksen riippuvuudet Investointiteoriat Tuotanto ja työllisyys Palkkojen määräytyminen AJKC mallin rakenne
48 yhtälöä
78 muuttujaa
2000 havaintoa
200 vuoden teoriat
+ nykyaikainen tietokonetekniikka
Tajka mallin teoria pähkinänkuoressa Tajka mallin käyttö
| Endogeeniset | Eksogeeniset |
| Q = bruttokansantuotos | G = julkinen kulutus |
| C = yksityinen kulutus | R = reaalikorko |
| D = käytettävissä oleva tulo | QE = maailmanmarkkinoiden ostovoima |
| P = hintataso | |
| I = pääomanmuodostus | XP = Suomen vientihinnat |
| K = pääomakanta | UC = yksikkötyökustannukset |
| X = vienti | |
| M = tuonti |
CEPF = f(CNST CEPF1 YDNF DEDF):
IFAF = f(CNST QGFF KFAF1 KFAF2 RBAS1 :
Pääomanmuodostus on tuotannon käyttöä tuotannon- tekijäksi.
i,KFAF Pääoma on tuotettu tuotannontekijä, jota pääoman- muodostus kasvattaa ja kuluminen ja vanhentuminen pienentää. Kulumisen ja vanhentumisen vaikutus otetaan huomioon poistoja tekemällä.
i,DFAF Poistoissa varataan ostovoimaa kuluneen pääomakannan korvaamiseen uudella.
i,YDNF Käytettävissä oleva tulo saadaan vähentämällä kansantulosta poistot ja veroasteen perusteella määräytyvät verot sekä lisäämällä tulonsiirrot.
#Työvoimamarkkinat U = EK - EM EK = EK(AW) EM = EM(Q,K) L = Q/EM
Endogeeniset U = työttömyys EK = työvoiman tarjonta EM = työvoiman kysyntä L = työn tuottavuus Eksogeeniset AW = työikäinen väestö
EMPT = f(CNST EMPT1 QGFF KFAF) @
Työvoiman kysyntäfunktio on johdettu Cobb-Douglas tyyppisestä tuotantofunktiosta.
i,LPFR Tuottavuus on tuotannon määrä panosyksikköä kohti. Työn tuottavuus on vastaavasti tuotannon määrä työpanosyksikköä kohti.
Endogeeniset
W = palkkataso
Y = kansantulo
Eksogeeniset
N = sopimmuspalkka
PM = tuontihinnat
T = verotus
R = tulonsiirrot
WARC = f(CNST QGDP# UNMT# LPFR# WRNI# :
Palkankorotus määräytyy inflaation, työttömyyden ja tupoprosentin perusteella.
QGDP# CNST WARC# MGSP# LPFR# :
Hintojen muutokset puolestaan riippuvat palkkatason, tuontihintojen ja tuottavuuden muutoksista.
i,YNNF Kansantulo määräytyy tuotannon määrän ja hintatason tulona.
Tajka mallia voidaan pitää kysyntäjohteisena keynesiläisenä tasapainomallina. Hyödykemarkkinoiden lisäksi mukana ovat työvoima- markkinat ja palkkojen ja hintojen määräytyminen, mutta mallista puuttuu rahamarkkinalohko. Hyödyke- markkinoilla kysynnän pääkomponentit ovat yksityinen kulutus- kysyntä, pääomanmuodostus ja vienti sekä tuonnin määräytyminen Suomen kansantalouden osto- voiman perusteella. Kansantalouden ostovoima on kilpailukyvyn ohella tuonnin tärkein determnatti. Kansantalouden osto- voimaa mitataan bruttokansantuotoksen määrällä.
Tajka mallia käytetään ensisijaisesti kansantalous- tieteen opetuksessa muodostettaessa kokonaiskuvaa Suomen kansantalouden rakenteesta ja sen osien keskinäisistä riippuvuussuhteista. Malliin sisältyy useita keskeisiä perusteorioita kansantalouden rakenteellisesta analyysista sekä kysynnän komponenttien ja tarjontatekijöiden riippuvuuksista.
Tajka mallin avulla laaditaan säännöllisesti kokonaistaloudellisia ennusteita.
Syksyllä valtion tulo- ja menoarvion ilmestyttyä laaditaan siitä saatujen tietojen ja uusimpien kansantalouden tilinpidon tietojen perusteella ennuste kuluvalle ja seuraavalle vuodelle.
Talvella kansantalouden tilinpidon ennakkotietojen ilmestyttyä laaditaan toinen ennuste alkaneelle ja seuraavalle vuodelle.
Mallin kertoimet estimoidaan vuosittain uudelleen kansantalouden tilinpidon lopullisten tietojen ilmestyttyä syyskesällä.
Tajka mallilla laaditaan myös talouspoliittisia vaihtoehtolaskelmia merkittävimpien talouspoliittisten ratkaisujen (tuposopimukset, valuuttakurssien muutokset ym) yhteydessä.
Helsingin kauppakorkeakoulun opiskelijat ovat jatkuvasti käyttäneet kansantalouden tappiofunktion minimointiin perustuvaa mallin talouspoliittista makropeliversiota talouspolitiikan tavoitteiden ja instrumenttien välisiin riippuvuuksiin tutustumiseksi. Asko Korpela 20151012 (20110710)
o AJK home page
o Tajka pages
o WebMaster