Matruusi ei voi ansaita enemmän kuin

Viron presidentti [ccc]

Helsingin Sanomat, 19981220 - Mielipide

HS kertoi perusteellisesti viikonloppuna Wienin huippukokouksesta. Se merkitsi pettymystä kaikille meille, jotka haluamme nähdä laajentuneen Euroopan unionin.

Ja kohtalon ironiaksi luokiteltavalla tavalla ammattiyhdistysliike ylti Helsingissä vastaavaan toimenpiteellään, joka ennakoi yhtä ankeaa tulevaisuutta Euroopassa: suomalaiset ahtaajat kieltäytyivät lastaamasta virolaisalusta Helsingin satamassa.

Toiminnan syyksi on kerrottu, että Merimiesunioni vaatii virolaisilla aluksilla toimiville merimiehille samaa palkkaa kuin suomalaisilla aluksilla toimiville. Tällä vaatimuksella ei ole minkäänlaista yhteyttä todellisuuteen, kuten varmaan itse kukin voi hyvin ymmärtää. Jokainen virolainen matruusi ansaitsisi enemmän kuin Viron presidentti.

Esityksen takana olevat kuvittelevat ehkä toimivansa kilpailuntasapuolisuuden nimissä. Mutta kilpailu ei ole, tasapuolista.

Ensinnäkin, suomalaiset viranomaiset perivät huomattavasti korkeampia yhdistettyjä satama- ja merenkulkumaksuja virolaisilta aluksilta - kuten muilta EU:n ulkopuolisilta kuin suomalaisaluksilta. Tämä erilainen kohtelu ei liity alusten ominaisuuksiin vaan pelkästään lippuun. Virossa tällaista erilaista kohtelua ei harrasteta. Koti- ja ulkomaiset alukset toimivat samoilla ehdoilla.

Toiseksi, valtio tukee suomalaista merenkulkua noin puolella miljardilla markalla. Totta on, että Suomen hallitus ei lisännyt etuja alan toivomassa määrin, mutta aiemmin sovitut tuet ovat silti yhä voimassa, joten korkeampia yhdistettyjä satama- ja merenkulkumaksuja maksavat virolaiset ja ulkolaiset alukset tukevat tosiasiallisesti suomalaista merenkulkua! Virossa ei saa mitään vastaavaa tukea.

Kolmanneksi, tuottavuus ei ole san)a. Suhde pääoman ja työn välillä on erilainen suomalaisten ja virolaisten alusten välillä, kuten on asianlaita useimpien taloudellisten toimintojen osalta maittemme kesken. Siitä syystä palkat eivät voisi olla yhtä suuria, vaikka viranomaisperusteisia eroja ei olisikaan.

Lisäksi on mainittava, että virolaisen merenkulun palkat jo ovat huomattavasti keskimääräistä korkeammat. Estonian Shipping Company:lla on työehtosopimus kaikkien työntekijöidensä kanssa. Tietääksemme Viron ammattiyhdistysliike ei ole ilmaissut tyytymättömyyttään näihin sopimuksiin. Vielä vähemmän ne ovat pyytäneet tukea ulkomaisilta veljesjärjestöiltään.

Mikä on ITF:n Suomen osaston toimien lopputulos?

Perjantai-iltana suomalaisia vientituotteita jätettiin Helsingissä satamalaiturille sen sijaan että ne olisivat voineet tuottaa rahaa suomalaiselle teollisuudelle.

Perjantai-iltana joukko virolaisia merimiehiä joutui lähemmäksi työttömyyttä.

Perjantai-iltana omaan työhön ja ponnistuksiin perustuvaa Viron taloudellista kehityksen mahdollisuutta uhattiin mitä epätodennäköisimmästä suunnasta; Suomesta.

Ja perjantai-iltana Suomen maineeseen luotettavana läpikulkuliikenteen maana ja EU:n laajentamisen puolestapuhujana tuli särö.

Laajemmin tarkasteltuna kyseiset toimet ovat uhkana paljon enemmälle kuin virolaiselle merenkululle. Moni suomalaisyritys valmistuttaa tavaroita alemman palkkatason Virossa. Voidessaan siten alentaa tuotantokustannuksiaan on näiden suomalaisten tuotteiden kilpailuetua voitu parantaa maailmanmarkkinoilla, puhumattakaan niistä suomalaisista, jotka voivat hyödyntää Viron alempaa hintatasoa omassa henkilökohtaisessa kulutuksessaan.

Ja tämä vie takaisin Wienin huippukokoukseen. Haluammeko laajentuneen EU:n, jossa yhdistämällä eri maiden edut voidaan saavuttaa suuremman hyvinvoinnin ja vaurauden maanosa? Vai haluammeko sysätä Euroopan takaisin tuhoisiin kauppasotiin?

VIKTOR PALMET

kehitysjohtaja
Estonian Shipping Company
Tallinna

Asko Korpela 981221 (960929) o Asko.Korpela@kolumbus.fi o AJK kotisivu