Anton Tshehovin kirjailijantyöstä

Tshehovin jälkeen jääneistä papereista on selvinnyt, että hän kirjoitti jo lukiovuosinaan lyhyitä kertomuksia sekä yhden tai kaksi näiytelmää, joista hän luki otteita ystävilleen. Tässä yhteydessä mainitaan Isättömyys-niminen näytelmä. Opiskeluvuosinaan Tshehovin tiedetään myös kirjoittaneen näytelmän, jonka käsikirjoituksen hän myöhemmin tuhosi. Moskovasta 1920 löytynyt luonnos näytelmästä yhdistetään isättömyys-tekstiin, josta sittemmin käytettiin nimeä Platonov ja joka julkaistiin sillä nimellä 1923. 1880-84 Tshehov rahoitti opiskeluaan kirioittamalla lyhyitä kertomuksia Moskovan ja Pietarin lehtiin, usein nimimerkillä Tshehonte. Kirjoituksia kertyi noina vuosina noin 300.

1884 Tshehov valmistui lääkäriksi Moskovan yliopistosta. 1887 Ensimmäinen kokoillan näytelmä IVANOV valmistui ja sai kantaesi-tyksensä Korsch-teatterissa. 1888 Ensimmäinen suuri kertomus ARO ilmestyi ja Tshehov sai Pietarin Tiedeakatemian Pushkin-palkinnon tunnustuksena kolkoelmasta HÄMÄRISSÄ. 1889 Pienoisnäytelmien lisäksi Tshehov sai valmiiksi METSÄHIISI-näytelmän joka kantaesitettiin Moskovassa 27. joulukuuta. 1895 Näytelmä LOKKI valmistui ja sai kantaesityksensä Pietarissa. Lehdistön vastaanotto oli tyrmäävä, yleisö suhtautui positiivisemmin. 1897 Jo useita vuosia vaivannut toistuvan yskä todettiin tutkimulksissa keuhkotaudin aiheuttamaksi. Vakava sairaus heikensi vastedes kirjailijan työtahtia, mutta silti hän huolehti kirjastoista, kouluista, sairaaloista, opiskelijoista. aloittelevista kirjailijoista sekä perheestään. 1898 Moskovan Taiteellinen teatteri esitti LOKIN suurella menestyksellä. Myös VANJA-ENOA esitettiin jo maaseututeattereissa. 1899 VANJA-ENO sai ensi-iltansa Moskovan Taiteellisessa teatterissa. 1901 KOLME SISARTA kantaesitettiin Taiteellisessa teatterissa ja samana vuonna kirjailija avioitui teatterin lahjakkaan näyttelijän 0lga Knipperin kanssa. 1903 Kirjailija sai valmiiksi KIRSIKKAPUISTON, joka sai kantaesityksensä 1904 Tshehovin 44-vuotissyntymäpäivänä 17 tammikuuta Taiteellisessa teatterissa. Uusista hoidoista huolimatta kiriailijan sairaus paheni kevään kuluessa ja hänen elämänsä päättyi Badenweilerissa, Saksassa 15. heinäkuuta samana vuonna.

Asko Korpela 20031121 (20031121) o o AJK kotisivu