Asko Korpela
TeaInfo-1995-105
105 Niskavuoren leipä, Wuolijoki
Hella
950930 105 HKTs AL2 TT2 AJ3
Katsos, poikani, kun minut tuotiin tänne, niin minäkin pidin
ihmisistä, mutta ne menivät pois minulta - ei jäänyt
muuta kuin talo ja ne uuden navetan kivet, jotka Ylärinteen pultereista
hakattiin ja seiniin sovitettiin, - ne jäivät. Siellä on
yksi, jossa on mittaa kuusi kyynärää. Kun ne pantiin paikoilleen,
ajattelin: On sinussa mittaa,olkoon mittaa minustakin!
Niskavuoren naiset
Hella Wuolijoki Niskavuoren leipä
- Sovitus ja ohjaus Kaisa Korhonen
- Lavastus Pekka Korpiniitty
- Puvut Sari Salmela
- Äänisuunnittelu Antero Mansikka, Keijo liskola
- Valosuunnittelu Markku Penttilä ja valoryhmä
- Kampaukset Maj-Lis Korolainen
- Naamiointi Anne Gorlewski-Leino
- Tarpeisto Arja Koskinen,Kati Jaura
- Tarpeiston valmistus Juhani W. Rytkölä ja Lenna
- Ehrenbusch-Sääski
- Muusikko Jorma Aalto
- Järjestäjä Ismo Kottonen
- Kuiskaaja Milja Luukko
- Pukijat Marjatta Hiljanen, Lea Vuotilainen
- Näyttämömestarit Krister Bäckström,Juhani
Sevon
- Lavasteiden valmistus Jouko Ala-Pantin ja
- Lauri Simeniuksen johdolla
- Pukujen valmistus Ulla Aaltosen johdolla
Ensi-ilta 6.4.1995
Esitysoikeudet Suomen Näytelmäkirjailijaliitto r.y.
- Käsiohjelma Kristiina Lyytinen
- Valokuvat Miska Reimaluoto
- Vanhat teatterikuvat Helsingin Kaupunginteatterin arkisto
Henkilöt
- Loviisa Niskavuori, vanhaemäntä Saara Pakkasvirta
- Aarne Niskavuori, tohtori, agronomi Antti Virmavirta
- Matti Niskavuori, tuomari, ministeri Antti Aro
- Kaarlo Niskavuori, tohtori, dosentti Heikki Sankari
- Saima, lehtorin rouva Anitta Niemi
- Martta, Aarnen entinen vaimo Heidi Herala
- Ilona, Aarnen vaimo Pirkko Hämäläinen
- Professorska Ahlgren, Ilonan äiti Marjatta Raita
- Rovasti Matti Mäntylä
- Ruustinna Heidi Krohn
- Tohtori Hannu Lauri
- Marttilan emäntä Raili Tiensuu
- Telefuuni-Sandra Anja Haahdenmaa
- Apteekkari Matti Rasila
- Simolan isäntä Kari Mattila
- Pehtori Hannu Valtonen
- Salli, sisäkkö Anna-Elina Lyytikäinen
- Martan ja Aarnen lapset
- Ville Iiro Heikkilä
- Tytti Vilma Mattila
Jokaisen on elettävä loppuun asti oma elämänsä
ja uskottava, että se on oikein.
Jos rakennukseni on väärin rakennettu vanhalle perustalle,
niin kaiketi se sitten kaatuu. Mutta kaatukoon, nyt minä rakennan
sitä. Se onkin silloin suuri rakennus mikä minulta kaatuu, ehkä
sen pirstoistakin voidaan vielä jotain rakentaa.
Niskavuoren leipä
Hella Wuolijoki
Jokaisen on elettävä loppuun asti oma elämänsä
ja uskottava, että se on oikein.
Jos rakennukseni on väärin rakennettu vanhalle perustalle,
niin kaiketi se sitten kaatuu. Mutta kaatukoon, nyt minä rakennan
sitä. Se onkin silloin suuri rakennus mikä minulta kaatuu, ehkä
sen pirstoistakin voidaan vielä jotain rakentaa.
Niskavuoren leipä
Hella Wuolijoki
- 1886 Hella Wuolijoki (Ella Murrik) syntyi Viljandin maakunnassa Etelä-Virossa
Helmen pitäjässä. Vanhemmat asioitsija Ernst Murrik ja Kardi
Kokamäki. Äiti joutui ottamaan suuren kotitalonsa emännyyden
nuorena tyttönä.
- 1897 Perhe muutti Valgan kaupunkiin Latvian rajalle. Ella aloitti koulun
Valgan tyttökoulussa.
- 1901 Tarttoon Pushkinin tyttökimnaasiin.
- 1903 Ella liittyi Jaan Tonissonin ja Postimees-lehden johtamaan kansalliseen
liikkeeseen.
- 1904 Ylioppilastutkinto. Ella aloitti Helsingin yliopistossa kansanrunouden,
historian ja estetiikan opinnot ja liittyi ulkojäsenenä Hämäläiseen
osakuntaan.
- 1905 Suomen suurlakko. Ella liittyi ylioppilassosialisteihin.
- 1908 Filosofian kandidaatin tutkinto. Ella Murrik avioitui hauholaisen
rusthollin pojan Sulo Wuolijoen kanssa ja alkoi käyttää
etunimeä Hella. Wuolijoki oli Hellaa viisi vuotta vanhempi ja harrastanut
erityisesti torpparikysymystä. Hän laati eduskuntaesityksen uudeksi
maanvuokralaiksi vuoden 1907 valtiopäiville, jonne hänet oli
valittu nuorimpana kansanedustajana.
- 1911 Hella Wuolijoen ainoa lapsi Vappu (myöhemmin Tuomioja) syntyi.
- 1912 Esikoisnäytelmä Talulapsed (Talon lapset).
- 1913-14 Talon lapset sai ensi-iltansa ja kiellettiin sekä Helsingissä
että Tallinnassa. Näytelmä kuvaa sosialismin oppeihin perehtyneen
pientilallisen tyttären toimintaa maaseutuyhteisössä. Romaani
Udutagused (Usvantakaiset). Hella Wuolijoki aloitti lakitieteen opinnot,
mutta ne päättyivät ensimmäisen maailmansodan syttymiseen.
- 1914-17 Agentuuriliike Kontro a Kuosmasen edustajana
- "Maailma olisellainen, että rahalta tuoksuvat unennäöt,
ooppiumiunelmat, voitiin toteuttaa, jos vähänkin oli mielikuvitusta.
Sodan myllerryksessä ei ollut tilaa eikä aikaa normaalikaupalle.
Mikä tahansa hurja suunnitelma voitiin toteuttaa, kun vain löytyivät
sopivat ihmiset ja pääoma sen toteuttamiseen. Ja molemmat Iöytyivät
aina silloin, kun oli suuria voiton mahdollisuuksia."
- Kaikki heikkoudet selitetään aina inhimillisiksi ja annetaan
anteeksi. Mutta voimaa ja rohkeutta ei anneta anteeksi - sitä mikä
ihmisessä on Jumalasta...
- Niskavuoren leipä
- 1917-18 Hella Wuolijoki siirtyi amerikkalaisen vientiliikkeen Grace
& Co:n edustajaksi. Tuottavia vilja-, kahvi- ja sokerikauppoja vaikeutuneessa
elintarviketilanteessa.
- "Siunatkoon kuinka paljon vaikeampaa sentään on kirjoittaa
ihmisille sanomalehtiä ja kirjoja, vaikkapa muistelmiaankin, ja kuinka
paljon fyyssillisesti vaikeampaa on tuottaa tavaraa tehtaissa, kantaa varastossa
tavarakolleja, lastata junia ja laivoja kuin siirtää rahaa taskusta
toiseen."
- 1918-20 Hella Wuolijoen poliittinen salonki Merilinna-nimisessä
talossa Neitsytpolun ja Merikadun kulmassa. Hella Wuolijoki osti litistä
Marlebäckin tilan.
- "Kodistani tuli paikka, jossa puhuttiin diplomaateille ja sanomalehtimiehille
totuutta silloin, kun totuus oloista ja valkoisesta terrorista oli valtiollisen
poliisin valvonnan alla. Kodistani tuli "vaarallinen" salonki...
"
- 1935 Novelli Kulkurinvalssi salanimellä Felix Tuli.
- 1936 Tampereen Työväen Teatteri esitti Palvan maan. Niskavuoren
naiset Juhani Tervapään -nimellä Helsingin Kansanteatterissa,
ohjaajana Eino Salmelainen.
- 1937 Näytelmät Juurakon Hulda ja Justiina, joissa sankarittaret
edustavat maalaisköyhälistöä konservatiivisessa ympäristössä.
- 1938 Näytelmä Vihreä kulta, jossa kuvataan naisen irtautumista
kultaisesta häkistään.
- 1939 Näytelmät Niskavuoren leipä ja Vastamyrkky, jonka
keskeinen henkilö on maaseudulla toimiva tehtaan naislääkäri.
- Niskavuoren leivän kantaesitys 18. tammikuuta Helsingin Kansanteatterissa
Eino Salmelaisen ohjaamana.
- 1940 Hella Wuolijoki toimi talvisodan aikana Suomen hallituksen lähettämänä
rauhantunnustelijana Tukholmassa. Yhteistyötä Marlebäckissä
maanpakolaisena tulleen Bertolt Brechtin ja Margarete Steffinin kanssa.
- Hella Wuolijoki muokkasi aiemmin kirjojttamaansa näytelmää
Sahanpuruprinsessa Brechtin kanssa käymiensä keskustelujen pohjalta.
Brecht nimitti Sahanpuruprinsessaa "puolivalmiiksi keskustelu-komediaksi",
isännän, Puntilan, vastakohdaksi tarvittiin proletaarisia kokemuksia
omaava renki. Syntyi Brechtin ja Wuolijoen yhteistyö Iso-Heikkilän
isäntä ja hänen renkinsä Kalle, josta laatimansa toisinnon
Brecht julkaisi omalla nimellään näytelmänä Herr
Puntila und sein Knecht Matti.
- "Brecht väittää saaneensa aiheen Hella Wuolijoen
näytelmäkokeilusta, mutta kirjoittaneensa teoksensa täysin
itsenäisesti. Todellisuudessa se on paria kolmea lisäystä
lukuunottamatta sama näytelmä, joka meillä on julkaistu
molemmilla tekijänimillä varustettuna ja jonka syntyvaiheista
Hella Wuolijoki kertoo teoksen esipuheessa. Brechtin Puntila-komediassa
on yksitoista kuvaelmaa, joista viimeisessä Mattijättää
hyvästit Eevan sijasta eräälle isäntänsä
palvelijattarelle, Lainalle, ja tämä lupaa odottaa miestä
ja opiskella. Hattelmala-kohtauson myös erillisenä kuvaelmana."
- Marlebäckin kartano myytiin. Näytelmä Niskavuoren nuori
emäntä.
- 1941 Jatkosota. Hella Wuolijoki osti Jokelan kartanon.
- 1943 Hella Wuolijoki vangittiin. Syytevakoilusta ja maanpetoksesta.
- 1944 Elinkautistuomio Sotaylioikeudessa äänin 3-2 Vähemmistö
kannatti kuolemanrangaistusta. Sodan päätyttyä Wuolijoki
vapautettiin ja hän aloitti poliittisen toiminnan SKDL:ssä. Muistelmateos
Enkä ollut vanki.
- 1945 Hella Wuolijoki valittiin Yleisradion pääjohtajaksi.
Näytelmät Kuningas hovinarrina ja Tuntematon tuomari. Vankilassa
kirjoitetut muistelmat Koulutyttönä Tartossa ja Yliopistovuodet
Helsingissä ilmestyivät.
- 1946 Hella Wuolijoki nousi varamiehen paikalta eduskuntaan.
- 1947 Muistelmateos Kummituksia ja kajavia.
- 1948 Putoaminen uudesta eduskunnasta.
- 1949 Erottaminen Yleisradion johdosta.
- 1950 Näytelmä Niskavuoren Heta.
- 1953 Näytelmä Entäs nyt, Niskavuori?. Muistelmateos
Minusta tuli liikenainen.
- 1954 Hella Wuolijoki kuoli 68-vuotiaana.
Kuunnelmia:
Heta-muorin pitkä reissu, 1948, Oppinut kissa kultaisessa ketjussa,
1949, Ei se ollut rakkautta, Omalla ajalla, Salaperäinen sulhanen,
1950, Kuunsilta 1951 .
Pienoisnäytelmäkokoelmat:
Naiset ja naamarit, 1937, Häijynpuoleisia pikkunäyte)miä,
1945.
Lähteet: Jukka Ammondt, Niskavuoren talosta Juurakon torppaan,
Hella Wuoiijoen maaseutunäytelmien aatetausta, 1980; Pekka Louneia,
Hella Wuolijoki, legenda jo eläessään, 1979; Työvän
Näyttämöiden Liiton opjntojulkaisu 19/1966 Ritva Rajakentän
arikkeli Hella Wuolijoki yhteiskunnallisena näytelmäkirjaiiijana,
toim. Kai Savola.
HELSINGIN
KANSANTEATTERI
Tammikuun 18. p:nä 1939 klo 19.30
e n s i - i 1 t a
N I S K A V U O R E N L E I P Ä
HENKILÖTLOVIISA NISKAVUORI, vanhaemäntä Elsa
Rantalainen
- AARNE NISKAVUORI, toht., agronomi Kyösti Erämaa
- ILONA, hänen vaimonsa Vappu Elo
- MARTTA, hänen eronnut vaimonsa Aino Lokikoski
- TOHTORI WARELIUS Arvi Tuomi
- ROVASTI Vilko Siivola
- RUUSTINNA Ida Salmi
- APTEEKKARI Sasu Haapanen
- SIMOLAN ISÄNTÄ Kalle Rouni
- NIKULAN EMÄNTÄ Pirkko Raitio
- MARTTILAN EMÄNTÄ Irja Kuusla
- PEHTORI Matti Aulos
- TELEFUUNI-SANDRA Emmi Jurkka
- SALLI, sisäkkö Sylvi Palo
- MATTI NISKAVUORI, tuomari, ministeri Artturi Laakso
- KAARLO NISKAVUORI, toht., yliop. dos. Kaarlo Saarnio
- SAIMA, lehtorska Lullan Helo
- PROFESSORSKA AHLGREN, Ilonan äiti Anni Hämälänen
- NIEMINEN, muonamies Evald Terho
- POIKA NIEMINEN Kauko Kokkonen
- FIINA, Ilonan palvelijatar Marjo Penttala
Ohjannut EINO SALMELAINEN.
Lavastanut Lasse Elo.
Tapahtumapaikat:
I näytös: viisi vuotta "Niskavuoren naisten"
tapahtumain jälkeen Niskavuoren salissa. Ensimmäisen ja toisen
kuvaelmaln välissä kolme tuntia. II näytös: Aarnen
ja Ilonan kotoa Helsingissä, seuraavana päivänä. III
näytös: Niskavuoren salissa, noin kuukausi myöhemmin.
106 Kun on tunteet, Jotuni Maria
951007 106 Lahden Kt AL3 TT3
107 Fyysikot, Dürrenmatt Friedrich
951109 107 SYK AL3 TT2
108 Spelman på taket, Stein
Joseph & Bock Jerry
951125 108 SvT AJ2 ST3
- Från palett och balett till stor skådespelare
- Fred Negendanck - 35 års konstnärsjubileum
- 'Börje Lampenius tog en risk och valde mig!'
- Tevje, mjölkman Fred Negendanck
- Golde, hans hustru ToniRegnér
- Döttrar:Tzeitel Anu Sinisalo
- Hodel Martina Roos
- Chava Johanna af Schultén
- Shprinze Kira Flomann/Alexa Oscarsson
- Bielke Emmy Westerback/ Vict Oscarsson
- Yente, äktenskapsmäklare Cita Örndahl
- Lazar Wolf, slaktare Bo Andersson
- Motel Kamzoil, skräddare Riko Eklundh
- Shandel, hans mor Susanna Ringbom
- Perchik, student från Kiev Mikael Andersson
- Fedka, ung ryss Ken Eklöf
- Sasha, hans kamrat Reima Killström
- Spelmannen Riku Immonen / Timo Loponen
- Mordcha, värdshusvärd Algot Böstman
- Rabbi Lauri Lehto
- ...
- Dansare (...Lauri Lehto...), Orkester
- Varför Spelman berör just oss (Pentti Paavolainen)
- Måtte Gud ge mig bara en hundradedel av allt jag önskar
er!
- Tevje mjölkhandlarens brev till författaren
- Monolog av Sholom Aleichem: Jag är för ringa!
- Judisk humor - inget att skratta åt
- Främlingsfientlighet och mänskliga rättigheter (Karmela
Liebkind)
109 Pinocchio, Collodi Carlo
951208 109 SKT AL3
110 Kolme komeata naista, Albee
Edward
951216 110 HKTe AL1 TT1 AJ1 ST2
AJK Olipa merkillinen esitys. Itse
asiassa kolme komeaa naista olikin vain yksi nainen kolmessa elämänsä
vaiheessa... ja kaikki olivat läsnä samanaikaisesti. No, kikkoja
on monenlaisia. Ainoa omaperäisenä mieleen jäänyt repliikki
oli kuitenkin se, miten sen mies silloin nuorena, kun heillä oli tapana
olla paljon alasti kotona, ojensi rannerenkaan. Varmaan se muistetaan,
eikä se sovikaan tässä toistettavaksi. Tuntuukin, että
tämä oli tekijänkin ainoa pointti, jonka ympärille
piti sitten kehittää pari tuntia muuta. Ja se muu oli sataprosenttisen
tavanomaista muistelua ilmaan minkäänlaisia korostuksia. Mahtoi
olla raskas esittäjille: Marita Raita, ..., oli siinä täysin
mykkä mieskin nimittäin sen naisen poika, josta se totisesti
ei pitänyt.
Mutta esitykseen liittyi muu viihdyttävä aspekti. Olimme Sallin
kanssa todella hyvissä ajoin paikalla, ensimmäisinä. Pian
huomasin tutun näköisen naisen itsensä näköisine
tyttärineen. Oliko Liisa
Ikonen, ent. Varis? Istui lähistöllä kasvot pois kääntyneenä,
mutta tyttärestä ei voinut erehtyä. Odotin, että Timo
pian tulisi ja jakaisi hämmennyksen. Toinen mahdollisuus oli, että
tyttären tuijottaminen tuottaisi tuloksen: 'Mamma, tuo mies mua tuijottaa',
jolloin tilanne ehkä laukeaisi. Kyllä se oli Liisa Ikonen. Timo
vihdoin tuli. Hän tunsi Timon, ja sitten lopulta myös minut.
Kävimme kovaäänistä lähistönkin huomion herättänyttä
keskustelua lämpiössä, emme häirinneet esitystä,
joimme väliajalla kahvia yhdessä. Että meni rattoisasti
aika: osa kahvista jäi juomatta. Liisan paras:
'Te taidatte olla eräänlaiset siamilaiset
neloset.' Miellytti meitä. Hän oli nähnyt Tapiolan
Teatterissa saman tekijän Wirginia Woolfin, kuulemma monin verroin
parempi.
111 Iso vaalee, Meri Veijo
951229 111 HKTp AL3 TT3
- Ohjaus Raija-Sinikka Rantala
Henkilöt:
- UTI Juha Muje
- SALME ISOLA Hannele Lauri
- TIMI Matti Olavi Ranin
- KOIVULA Pekka Huotari
- ILLU Esa Latva-Äijö
- VAHTIMESTARI Pauli Poranen
- TARJOILIJA Eeva-Liisa Haimelin
- KURJENMATKA Seppo Maijala
- KEITTÄJÄ Sari Mällinen
- ISÄ Jyrki Nousiainen
- TALONMIEHEN TYTTÖ Helmi Petäjä
Tapahtuu kesällä 1954 suomalaisessa pikkukaupungissa.
R-S Rantala rohkeni jättää suosittelematta meille. Kuitenkin
Timon ja Annan mielestä oli hyvä näytelmä.
112 Säädyllinen
murhenäytelmä, Hämäläinen Helvi
951231 112 SKTp AL1 TT1 AJ2 ST2
- Ohjaus Antti Einari Halonen
Henkilöt:
- ELISABET Seela Sella
- TAUNO, hänen miehensä, tohtori Tapani Perttu
- PEKKA, LEO, hänen poikiaan Ville Ritala, Pietu Pääkkönen
- NAIMI, Taunon sisko Soila Komi
- ARTUR, Naimin entinen mies Veikko Honkanen
- ADA, Arturin äiti Kyllikki Forssell
- TELLERVO, naapurin palvelustyttö Leena Pöysti
- JENNY, Elisabetin palvelustyttö Sanna Pihlajaniemi
- SIRKKA, Pekan ystävä Marja Laitala
- SAIRAANHOITAJA Anne Jekunen/Marja Humalamäki
Tapahtuu kesällä 1939, Esityksen kesto 2:25, yönäytös,
klo 23
Asko: Parempi kuin olisi voinut odottaa. Teennäisyyttä
odotin, ei ollut.
113 Pohjalaisia, Järviluoma
960112 113 HKTs AL2 TT2
114 Tuntematon Väinö
Linna, ??
960127 114 TampTyövT AL2
115 Torstain naisia, Bellon Loleh
960228 115 SKTp SK1 AJ1
- Suomennos Leo Kontula
- Ohjaus Heini Tola
- Visuaalinen suunnittelu Kimmo Viskari
- Rooleissa Maija Karhi, Anja Pohjola, Aila Arajuuri, Olli Ikonen Jouko
Keskinen
Väliverho: "Lämpimästi elämästä ja
ystävyydestä"
AJ&ST:
Kohtalaista replikointia. Meidän ikäisten turinoita, ei oikein
kunnon sanomaa. Vähän parani loppua kohti.
116 Suuri rooli, Schildt Runar
960302 116 SKTs AL2 TT2
117 Camille Claudel, Holma Seija
960315 117 SKTp AL2 TT1
118 Tosca, Puccini Giacomo
960315 118 SKO AL2 TT2
119 Stalin, Salvatore Gaston
960326 119 Viirus AJ3 ST3
- Regi Ralf Långbacka
- i rollerna
- Lasse Pöysti
- Sven Wollter
Urpremiär i Finland 23.2.1996
120 Ranskalainen pyjama, Chamoletti
Marc
960330 120 Lillan AJ3 ST3 AL3 TT3
(Pyjamas pour six) Ensi-ilta 960130
- Bernard Tom Wenzell
- Jaqueline Bernardin vaimo Miitta Sorvali
- Robert Bernardin ystävä Asko Sarkola
- Brigitte Bernardin rakastajatar Niina Nurminen
- Brigitte kokki Pia Runnakko
- Albert kokin aviomies Jussi Lampi
121 Olga, Ruohonen Laura
960413 121 SKTw AJ2 AL2 TT2
RUNDIS: Oletsä ikinä miettinyt miksi miehet kuolee nuorempina
kuin naiset! Koska naiset rääkkää ne hengiltä!
Missä sun miehes on?
OLGA: Kuollut.
RUNDIS: Aivan! Tapettu. Eikä naiset siihen murhaamiseen mitään
aseita tartte.
Vanha nainen haluaa elää riippumattomana ja vapaana. Niin
haluaa nuori mieskin. Se heitä yhdistää, kaikki muu erottaa.
Kahden eri aikakauden erakot törmäävät toisiinsa, torjuvat
toisensa - ja lopulta kipeästi tarvitsevat toisiaan.
Laura Ruohosen kirjoittama ja ohjaama Olga on hauska näytelmä,
joka tarkastelee vakavasti tämän vuosisadan Suomea. Mikä
on edistystä, mikä edistyksenä meille myytyä joukkoharhaa?
Näytelmän henkilöt ovat kiehtovia persoonallisuuksia.
He ovat eläviä ja tuntevia ja sen myötä niin hellän
koomisia hahmoja.
Olgan ja Rundiksen rooleissa Eeva-Kaarina Volanen ja Markku Maalismaa.
Muissa rooleissa Risto Aaltonen, Katja Salminen, Jaakko Kytömaa ja
Seppo Laine. Näytelmän lavastus ja puvut Anneli Qveflander.
Kantaesitys 29.9.1995. Esityksen kesto 2 t 20 min
122 Lokki, Tshehov Anton
960424 122 SKTp (Porin t vier) AJ3
AJK Väkevä ja tasapainoinen
esitys. On ilmeisesti esitetty hyvin monta kertaa tai sitten vierailu saa
kaikki panemaan parastaan. Saivat ansaitsemansa tavallista pitemmät
aploodit. Thehov, hyvän ihmisen perikuva, esiintyi luontevasti myös
tämän näytelmän tohtorina. Ovatko siitä ohjaajat
ja näyttelijät tehneet niin Tshehovin 'näköisen' vai
onko se myös tekstissä? Kyllä se on myös tekstissä,
mutta ei vähimmässäkään määrin itsekehuna,
vaan vaatimattomana ja kiitollisena mutta kuitenkin osallistuvana ihmisenä.
On merkillinen haavekuva elämästä: samalla kaukainen ja
niin läheinen, että sen välittää katsoa aina vain
uudestaan.
Kiusallinen pikkuseikka häiritsi esitystä väliaikaan
saakka. Istuin 14 rivillä ja 15 rivillä joku rouskutti ja maiskutti
äänekkäästi pussillisen karkkeja sekä muutenkin
äänekkäästi kurlutteli. En kehdannut kääntyä,
kun mieleeni juolahti, että se oli varmaankin joku niistä kehitysvammaisista,
joita näin aulassa. Vasta lopussa huomasin: se oli teatterin vahtimestari.
Onneksi ei tullut väliajan jälkeen, jos olisi tullut, olisin
lujalla äänellä sanonut: 'Hyvä herra, ULOS!'. Tätä
ei saisi tapahtua.
- Suomennos Lauri Sipari
- Ohjaus Jotaarkka Pennanen
- Lavastus Lizz Santos
- Puvut Taru Liipola
- Valosuunnittelu Hannu Naamanka
- Musiikkidramaturgia Mika A. Koskinen
HENKILÖT
- Irina Nikolajevna Arkadina, näyttelijätär Helena
Ryti
- Konstantin Gavrilovitsh Treplev, hänen poikansa Mikko Jurkka
- Pjotr Nikolajevitsh Sorin, hänen veljensä Olli Tuominen
- Nina Mihailovna Ts'aretsnaja, rikkaan tilanomistajan tytär Mia
Sirviö
- Ilja AfanasevitS Samrajev, Sorinin tilanhoitaja Seppo Maaniittu
- Polina. Andrejevna Samrajeva, hänen vaimonsa Anna-Maija Kokkinen
- Maria (Mas'a), heidän tyttärensä Hanriele Lanu
- Boris Aleksejevitsh Trigorin, kirjailija Vesa Haltsonen
- Jevgeni Sergejevitsh Dorn, lääkäri Taneli Rinne
- Semjon Semjonovitsj Medvedenko, opettaja Jari Forsman
- Jakjov, renki Veikko Suonsyrjä
- Sisäkkö Kati Evesti/Eliisa Rosenqvist
- Palvelijoita Lasse Vaahtera/Ossi Elohaka
Tapahtuu Sorinin maatilalla.
Kolmannen ja neljännen näytöksen välillä kuluu
kaksi vuotta.
Esitysoikeudet Ink Company
Ensi-ilta Porin Teatterissa 18.11.1995
123 Haloolla päähän,
Virtanen Jukka
960611 123 Uusi Iloinen Teatteri ST2
- Lavastus Kristine Elo
- Puvustus Maria Salminen
- Kampaukset ja naamiointi Riikka Virtanen, Eija Kuokkanen
- Tekninen toteutus Tilausohjelma Oy: Karri Kuusla
- Äänentoisto
- Suunnittelu ja toteutus Jukka Teittinen
- Ääniassistentti Kai Luodes
- Valot Jyrki Mattila
- Käsikirjoitus Seppo Ahti
- Matti Kuusla
- Jaakko Salo
- Markku Salo
- Jukka Virtanen
- Musiikin sovitus Olli Heikkilä
- Jari Puhakka
- Jaakko Salo
- Tuotanto Matti Kuusla
- Koreografi ja apulaisohjaaja Tiina Brännare
- Ohjaaja Jukka Virtanen
HALOOLLA PÄÄHÄN
HELSINGIN KESÄ UIT:n solistit ja orkesteri
Laulaen Fredalta Kolmannelle Linjalle ja takaisin
PÖLJÄN TUULEN TIELLA Toni, Vema ja Puntti
Musiikin raskas sarja Marja painaa täysillä
JOIKHATEN JA JODLATEN VENLA SUOMINEN
Inarilais-tirolilainen ANSSI KÄNSÄLÄ
Sound of Music-tuokio
KORKEAN PAIKAN KAMMIO Sinikka ja Puntti
Karpaasista kunnanhiihtäjäksi käen käänteessä
TOP-7O KOKO HELA-STAABI
Musiikkimuistoja keski-ikäisten nuoruusvuosikymmeneltä
SOKKA IRTI! SINIKKA SOKKA
Voimanainen räjäyttää ikivihreän I Will Survive
BONGARIT Toni ja Puntti
Kädellisten tarkkailua lintuperspektiivistä
MUNANPYÖRITTÄJÄN KYLÄ Koko näyttelevä
ja laulava
Eurooppalainen selviytymistarina teatteriseurue
ROSVO-ROOPE CASTLE HILL TRANSFERE
Piraattiversio tutusta laulusta Hannu Valtonen * Laura Voutilainen
(San. Rafu Ramstedt) Sinikka Sokka * Anssi Känsälä
ISÄN VIRSUAALITODELLISUUS TONI WAHLSTRÖM
Ympäripyörähtänyt laulu MARJA SALO
WINDSORIN ILOISET EX-ROUVAT Marjatta, Vema, Sinikka
Kuninkaallinen ositusleikkaus Laura, Toni
KANTAATTI POSKISOLISTEILLE 7 SEINÄHULLUA VELJESTÄ
Teatteriorkesterimme 30-vuotis- juhlahulluttelu
PAGANININ PURAISEMA LAURA VOUTILAINEN
Sellosta soittoa, että! Venla Suominen
Velimatti Ranta Miikka Kiiskinen + ryhmä Commedia á la carte
PUNTITTUA PUHETTA Puntti
Hannu Valtonen haastaa
SE ONKO HÄN? - It Must Be Him- MARJATTA LEPPANEN
(Gilbert Bécaud-Saukki)
TÄSTÄ NOUSEE HALOO UITIN SOITTELEVAT JA LAULELEVAT
Suuri puhelintoivekonsertti SOLISTIT JA ORKESTERI
LOPPUSOITTO
124 Haloolla päähän,
Virtanen Jukka
960620 124 Uusi Iloinen Teatteri ST2 AJ2 AL2 TT2
Saimme vapaaliput Marjatta Leppäseltä.
AJK Todella vauhdikasta menoa. Sattumalta
tietäen ystävämme Marjatan iän täytyy todella
ihmetellä: ei vähääkään erottunut vauhdikkuudessa
itseään 20-40 vuotta nuorempien seurassa, tosin ei hurjimpiin
tanssinumeroihin osallistunut, mutta ne eivät myöskään
kuulu baletin eläkeiän ylittäneille. Ihmekö, että
Kiinan muurillekin ensimmäisenä ennätti!
Hieman hankala arvioida tavanomaiseen teatteriesitykseen verrattuna:
Mikä juoni? Mikä sanoma? Toisaalta taas 'shakespearelaisempaa'
kuin monet tavanomaiset: esitys tehty paikallisista ja ajankohtaisista
aineksista annetut resurssit huomioon ottaen ilman sen kummempaa moraalia
kuin katsojan viihdyttäminen, kuten monet Shakespearen näytelmätkin.
Revy on vähintään yhtä perusteltu näkemys ajan
ilmiöistä kuin on kenen hyvänsä katsojan näkemys
ja se tarjoaa katsojalle erinomaisen vertailukohdan omien käsitystensä
punnitsemiseen.
Mielestäni paras numero: Paganinin (minusta Mozartin) puraisema,
se oli niin yllättävä veto. Vasta jälkenpäin kuulin,
että Laura Voutilainen on opiskellut nimenomaan sellonsoittoa. Luultavasti
on myös niin, että tämä uusi äänen tehostus
kohtelee selloa lempeämmin kuin ihmisääntä. Laulussa
sävyt ovat ehkä suhteellisesti ottaen tärkeämpiä
kuin puheessa. Veikkaan, että uusi tekniikka ei vielä ole tiensä
päässä ja että herkempiä sävyjä saadaan
vielä esiin.
Harmitti, kun loppuaploodeissa kävi ilmi, että Sinikka Sokan
ystävät olivat hoksanneet lähettää todella näyttävän
kukkapuskan. Meidän Marjatalle lähettämä ei näkynyt
mihinkään - ostaessa se vaikutti nätiltä.
125 Simpauttaja, Turunen Heikki
960724 125 Nilsiän kesäteatteri ST2 AJ3 Heiskaset
ko Korpela 19981201 (961208) o Asko.Korpela@kolumbus.fi
o AJK kotisivu
o Teatterisivu